Hyppää sisältöön
Piirroskuva tietokoneen näppäimistöllä olevista käsistä.

Avoimuusrekisteri tekee vaikuttamistyötä näkyväksi

Helka Repo
Helka Repo

Vaikuttamisviestintä on ollut jo pitkään osa myös ammattikorkeakoulujen arkea. Avoimuusrekisteri tekee ammattikorkeakoulujen vaikuttamistyötä näkyväksi.

Avoimuusrekisteri on vuonna 2023 voimaan tullut julkinen rekisteri, jonka tavoitteena on parantaa eduskunnan ja ministeriöiden päätöksenteon avoimuutta (Avoimuusrekisteri, i.a.-a). Avoimuusrekisteristä säädetään avoimuusrekisterilaissa (L 430/2023).

Avoimuusrekisteri perustuu organisaatioiden omiin ilmoituksiin. Ilmoitusvelvolliset organisaatiot raportoivat rekisteriin kahdesti vuodessa eduskuntaan ja ministeriöön kohdistuvat vaikuttamisyhteydenottonsa, niiden kohteet ja aiheet.(Avoimuusrekisteri, i.a.-a.) Rekisteristä kuka tahansa voi käydä katsomassa, mitkä organisaatiot ovat harjoittaneet vaikuttamistoimintaa ja keneen se on kohdistunut. Sittemmin raportointivelvollisuuden piiriin on lisätty myös taloudelliset tiedot, mikä auttaa hahmottamaan, miten paljon varoja edunvalvontaan käytetään (Avoimuusrekisteri.fi, i.a.-b).

Mihin lobbausta tarvitaan?

Vaikuttamisviestintä eli lobbaus on vaikuttamista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, politiikkaan ja lainsäädäntöön. Vaikuttaminen kuuluu olennaisena osana länsimaiseen demokratiaan, mutta sitä pidetään usein jollain tapaa epäilyttävänä. (Juholin, 2022, s. 140.)

Demokratian toteutumisen kannalta lobbaus on kuitenkin olennaisen tärkeää. Yksikään kansanedustaja tai ministeri ei voi olla kaikkien alojen asiantuntija.

Lainsäätäjät ja päättäjät tarvitsevat eri tiedonlähteiden, asiantuntijoiden ja intressitahojen kuulemista muodostaakseen kantansa. Ei ole myöskään kenenkään etu, jos päättäjät ovat huonosti tai yksipuolisesti informoituja. (Juholin, 2022, s. 141.)

Vaikuttamisviestintää tehdään monenlaisissa organisaatioissa aina jäsenistönsä etua ajavista työmarkkinajärjestöistä eläinten oikeuksia ajavaan pieneen kansalaisjärjestöön sekä yleishyödyllisiin korkeakouluihin. Kaikilla ei kuitenkaan ole samanlaisia resursseja vaikuttaa. On ongelmallista, jos päätöksentekoon vaikuttavat vain tahot, joilla on isot lobbausresurssit. Pienemmillä organisaatioilla on usein vähemmän mahdollisuuksia irrottaa työvoimaa kansanedustajien tapaamisiin kuin suurilla organisaatioilla, joilla voi olla omat vaikuttamisen asiantuntijansa. Siksi läpinäkyvyys siinä, mitkä tahot ovat tavanneet kansanedustajia ja ministereitä, on tärkeää.

On ongelmallista, jos päätöksentekoon vaikuttavat vain tahot, joilla on isot lobbausresurssit.

Avoimuusrekisteri on osoittautunut aarreaitaksi myös medialle. Syyskuussa Yle uutisoi (Kiviranta, 2026), että työministeri Matias Marttinen oli avoimuusrekisterin lobatuin henkilö. Media on uutisoinut myös eniten lobanneista yrityksistä. Avoimuusrekisteri tarjoaa toimittajille ja kansalaisille mahdollisuuden seurata organisaatioiden vaikuttamistyötä ja siten jäljittää mahdollisia yhteyksiä päätösten ja lobbauksen välillä.

Ammattikorkeakouluilla raportointivelvollisuus

Korkeakouluista avoimuusrekisterin ilmoittamisvelvollisuus koskee ennen kaikkea ammattikorkeakouluja.

Tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen kuuluu yliopistojen lakisääteisiin tehtäviin, mikä rajaa paljon yliopistojen vaikuttamistoimintaa ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle. Yliopistot ovat ilmoitusvelvollisia, kun vaikuttaminen koskee yliopistoihin liittyviä lainsäädäntö-, budjetti- tai politiikkatoimia. Ammattikorkeakoulut puolestaan tulkitaan oikeushenkilöiksi, jotka toimivat osakeyhtiömuotoisina ja luonteeltaan yleishyödyllisinä yhteisöinä. Siten ammattikorkeakoulut eivät eroa oikeudellisen asemansa tai toimintamuotonsa perusteella muista ilmoitusvelvollisista. (Gullichsen, 2024.)

Ammattikorkeakoulujen vaikuttaminen näkyväksi

Vaikuttamistyön avulla ammattikorkeakoulut voivat tuoda esille esimerkiksi koulutuksen ja TKI-toiminnan rahoitus- ja osaamistarpeita.

Diakonia-ammattikorkeakoulun avoimuusrekisteriin raportoima vaikuttamistoiminta on pitänyt sisällään esimerkiksi korkeakoulupoliittista ja strategista vaikuttamista, 4Q-korkeakouluyhteistyöhön liittyvää vaikuttamista sekä alue- ja kuntavaalivaikuttamista. Yleisesti ammattikorkeakoulujen vaikuttamisen aiheiksi on raportoitu muun muassa erilaiset lainsäädäntöhankkeet, TKI-rahoitus, ammatillinen tohtoritutkinto sekä aluekehittäminen. (Avoimuusrekisteri, i.a.-c.)

Raportointi vaatii toimivia tiedonkeruun prosesseja ja ohjeistuksia. Ammattikorkeakouluissa vaikuttamistyötä voidaan tehdä esimerkiksi hankkeissa, eikä kaikki vaikuttaminen tapahdu rehtorin toimesta. Vain harvassa ammattikorkeakoulussa toimii erillinen vaikuttamistoiminnan asiantuntija, jonka tehtävään vaikuttamisen koordinointi sisältyisi. Myös vaikuttamistoiminnan tunnistaminen aiheuttaa välillä haasteita. Toisaalta raportointivelvollisuus voi myös tukea vaikuttamistyön johtamista: oma seuranta tekee vaikuttamisen näkyvämmiksi myös organisaation sisällä.

Ammattikorkeakoulut ovat julkisesti rahoitettuja organisaatioita, joiden tehtävänä on tuottaa osaamista ja tietoa yhteiskunnan käyttöön. Ammattikorkeakouluille avoimuusrekisteri tarjoaa myös mahdollisuuden tehdä näkyväksi, minkälaista asiantuntijatietoa ammattikorkeakoulut tuottavat päätöksenteon tueksi sekä vahvistaa käsitystä korkeakouluista yhteiskunnallisina ja alueellisina toimijoina.

Lähteet

Avoimuusrekisteri. (i.a.-a.). Avoimuusrekisterin esittely. Saatavilla 13.11.2026 https://avoimuusrekisteri.fi/perustietoa/avoimuusrekisterin-esittely.

Avoimuusrekisteri. (i.a.-b.). Taloudelliset tiedot. Saatavilla 13.11.2026 https://avoimuusrekisteri.fi/perustietoa/taloudelliset-tiedot

Avoimuusrekisteri. (i.a.-c.). Toimintailmoitukset. Saatavilla 13.11.2026 https://avoimuusrekisteri.fi/ilmoitukset/toimintailmoitukset

Gullichsen, I. (1.2.2024). Avoimuusrekisteritietoa yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja ammatillisille oppilaitoksille [Power Point -diat]. AMKE ry. https://www.amke.fi/media/ajankohtaista-amkessa/avoimuusrekisteritietoa-yliopistoille-ammattikorkeakouluille-ja-ammatillisille-oppilaitoksille.pdf

Juholin, E. (2022). Communicare! Ota viestinnän ilmiöt ja strategiat haltuun. Infor.

Kiviranta, V. (1.9.2026). Työministeri Matias Marttinen oli lobatuin avoimuus­rekisterin mukaan. Yle. https://yle.fi/a/74-20243991

L 430/2023. Avoimuusrekisterilaki 27.3.2023/430. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2023/430

Blogin ideoinnissa ja näkökulmien hionnassa on hyödynnetty Microsoft Copilot -tekoälytyökalua (käytetty 13.11.2026).

Kirjoittajat

Helka Repo

Diakonia-ammattikorkeakoulu Viestinnän asiantuntija
Helka Repo
Kuvaaja Sirpa Anundi
URN-osoite:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20261112143591
Viittaaminen:

Repo, H. (18.11.2026). Avoimuusrekisteri tekee vaikuttamistyötä näkyväksi. Dialogi. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20261112143591

Lisenssi:

Jaa artikkeli