Lääkelaskennan sujuva ja virheetön osaaminen on yksi olennainen osaamisvaatimus sairaanhoitajan työssä. Lääkelaskentaa opiskellaan systemaattisesti substanssiosaamisen laajenemisen mukaisesti läpi opintojen eri lukukausilla. Terveysalan opiskelijan on suoritettava kuhunkin tulevaan harjoitteluun sisällöllisesti linkitetyt lääkelaskut hyväksytysti ennen harjoittelun alkamista.
Opintoihin liittyvien harjoitteluiden yhteydessä laskutaidot yhdistyvät luontevasti käytännön hoitotilanteisiin. Opiskelija pääsee kokeilemaan laskutaitojaan harjoittelua ohjaavan sairaanhoitajan antaessa hänelle käytännön tilanteissa eteen tulevia lääkelaskuja ratkaistavaksi. Tutkimuksen mukaan sairaanhoidon ohjaajien ja potilaiden myönteiset arviot valmistuvan sairaanhoitajan lääkelaskennan taidoista on rakentava perusta, mille laskutaitoa voi yhä vahvistaa (Elonen ym., 2021).
Lääkärin määräämiä lääkkeitä annostellessaan sairaanhoitajan on tiedettävä, mitä laskutoimituksia on tehtävä ja millä menetelmällä. Hänen on osattava suhtautua tarvittaessa kriittisestikin lääkärin antamiin lääkemääräyksiin, erityisesti akuuteissa hoitotilanteissa. Tutkimuksen mukaan neljälle kymmenestä potilaasta perusterveydenhuollossa ja avohoidossa osuu hoitovirheitä, jotka johtuvat osin lääkkeiden määräämiseen ja käyttöön. Lääkitysvirheisiin liittyvät komplikaatiot ovat myös taloudellisesti merkittävä vuosittainen menoerä. (WHO, 2019.)
Laskennan taidot on yhdistetty Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) jokaisella lukukaudella tehtävien harjoitteluiden yleisimpiin käytännön esimerkkitilanteisiin, mikä tarkoittaa, että erilaisia laskujen ratkaisukaavoja ja -tapoja tulee opintojen edetessä koko ajan lisää hallittavaksi. Sairaanhoitaja (AMK) -koulutuksen eri lääkelaskennan opintojaksoja ovat esimerkiksi seuraavat: turvallinen lääkehoito ja -laskenta, aikuisten lääkehoito ja -laskenta ja ikääntyvien lääkehoito ja -laskenta.
Opiskelijan laskutaitojen lähtötilanteessa on eroja
Opiskelijoiden laskentataitojen lähtötaso voi vaihdella suurestikin opintojen alkaessa riippuen esimerkiksi aiemmasta koulutustaustasta. Opiskelija voi tulla opiskelemaan terveysalan AMK-opintoihin suoritettuaan esimerkiksi lähihoitajatutkinnon. Lähihoitajana työskennelleellä opiskelijalla voi olla useamman vuoden työrupeama takanaan, jolloin aiemmista opinnoista on ehtinyt kulua aikaa.
Terveysalan opiskelijaksi voi hakeutua myös ylioppilastutkinnolla, jolloin matemaattiset opinnot ovat vielä tuoreessa muistissa. Joskus myös ylioppilastaustaisella opiskelijalla voi olla useampia välivuosia ennen AMK-opintoihin hakeutumista.
Jokainen opiskelija omaa lähtökohtaisesti hyvin erilaiset matemaattiset valmiudet ja peruslaskennan ratkaisutaidot.
Terveysalan ammattikorkeakouluun valittu opiskelija voi olla ammatinvaihtaja tai yhtä lailla maahanmuuttaja, joka on suorittanut terveysalan tutkinnon lähtömaassaan. Lisäksi opiskelijaksi voi hakeutua avoimen AMK:n kautta hyvin erilaisilla taustoilla. Jokainen opiskelija omaa lähtökohtaisesti hyvin erilaiset matemaattiset valmiudet ja peruslaskennan ratkaisutaidot.
Lääkelaskennan hallinnassa vaaditaan monenlaista osaamista
Lääkelaskennan opintojaksoilla harjoitellaan monipuolisesti erilaisia laskennan taitoja ja opiskellaan laskujen ratkaisuun käytettäviä erilaisia sääntöjä, kaavoja ja ohjeita sekä lainalaisuuksia. Opiskelijan on hallittava lääkelaskutenteistä selvitäkseen roomalaisia numeroita, yksikkömuunnoksia, lääkkeiden annostelua määräyksen mukaisesti niin kiinteiden kuin nestemäisten lääkkeiden osalta. Sairaanhoitajaopintojen edetessä opiskelijan on hallittava tiputusnopeuksien, lääkeliuosten suhteellisten- ja absoluuttisten pitoisuuksien, liuoslaimennosten sekä kaasun riittävyyksien laskemista.
Laskujen ratkaisumenetelmiä ovat päättely, annoslaskukaava ja verranto. Opetuksen yksi perusohjeista on OMLA-mallin mukainen laskujen ratkaiseminen. Aluksi on ymmärrettävä, mikä on laskuun sisältyvä ”Ongelma”, (O). Sitten on mietittävä, mikä ratkaisumenetelmä (M) valitaan laskun laskemiseen, sitten lasketaan lasku (L) valitulla menetelmällä ja lopuksi arvioidaan (A), onko saatu tulos järkevä.
Kannustava, myönteinen ja tasapainoinen laskennan tuki
Laskuopetustilanteissa lehtori voi havaita, että ratkaistaessa laskuja eri menetelmillä, osa opiskelijoista hämmentyy. Opettajan on kuitenkin käytävä läpi tasapuolisesti eri ratkaisumenetelmiä, koska toiset opiskelijat pitävät yhtälöratkaisua – verrantoa – luontevana ratkaisutapana, kun taas osa hyödyntää annoskaavaa.
Joidenkin opiskelijoiden mielestä päättely on helpoin tapa ratkaista lasku. Myös opiskelijoiden ratkaisunopeudessa on usein huomattavia eroja. Toiset vasta aloittelevat laskun pohtimista, kun osa jo ehdottelee ääneen vastauksia. Näissä tilanteissa lehtorina on pyrittävä olemaan hienovarainen, jotta kaikenlaisilla laskijoilla tulisi onnistumisia ja säilyisi laskujen hallinnan ja ratkaisemisen ilo. Siksi on tärkeää kuunnella ja seurata isossakin ryhmässä laskujen ratkaisun asteittaista etenemistä ja antaa kaikille riittävästi aikaa.
Lukukausikohtaiset lääkehoidon ja -laskennan opintojaksot etenevät nopealla tahdilla, mikä voi osalle opiskelijoista olla haastavaa. Toisilla opiskelijoilla on valmiudet edetä vauhdikkaasti, osa taas tarvitsee enemmän aikaa laskutapojen oppimiseen. Lääkelaskujen harjoitteleminen ainoastaan laskupajoissa ei riitä virheettömän ja turvallisen laskutaidon hallintaan, vaan laskuja on tärkeää harjoitella myös itsenäisesti.
Diakissa on pyritty ratkaisemaan lähtökohtaista eroa tarjoamalla opiskelijoille lääkelaskennan tukea esimerkiksi valmentavan lääkematematiikan opinnoilla osana orientaatio-opintoja, lääkelaskennan tukipajoilla, itsenäisen opiskelun oppimistilan avulla sekä opintojaksokohtaisella lääkelaskennan tuella.
Lääkelaskennan opiskelussa opiskelijat hyötyisivät rauhallisesta opetustahdista, useammin toistuvista laskupajoista sekä yksilöllisestä ja myönteisestä kannustuksesta ja tuesta laskennan yhteydessä. Opiskelijan on tärkeää ymmärtää myös oma vastuunsa laskutaitojen omaksumisessa.
Mieleenpainuvimpia hetkiä lääkelaskennan opetuksessa ovat tilanteet, joissa opiskelija selkeästi kokee ”ahaa-elämyksiä” ja oivaltaa uusia asioita. Tällaisia oppimistilanteita tapahtuu usein tenttitilanteissa, jolloin laskut lasketaan paperilla. Tällöin lehtori tarkistaa tentin välittömästi ja antaa kullekin opiskelijalle yksilöllisen palautteen. Verkkolaskutenttien yleistyessä tällaisen palautteen saaminen ei valitettavasti ole mahdollista.
Lehtorina olisi tärkeää pystyä opettamaan perusasiat kaikille ymmärrettävästi ja siten, että opintojakson päättyessä voi luotta opiskelijoiden oppineen keskeisimmät asiat. Tavoitteena on myös se, että opiskelijoiden taitoihin voi luottaa heidän toimiessaan tulevaisuudessa terveysalan ammattilaisina.
Parasta olisi, että laskentaopetuksen jälkeen lehtorina ei jäisi miettimään, voiko turvallisesti asettua opiskelijoiden hoidettavaksi, vaan voisi luottaa siihen, että he osaavat ratkaista hoitotilanteisiin liittyvät lääkelaskut oikein.
Lähteet
Elonen, I., Salminen, L., Brasaitė-Abromė, I., Fuster, P., Kukkonen, P., Leino-Kilpi, H., Löyttyniemi, E., Noonan, B., Stubner, J., Svavarsdóttir, M., Thorsteinsson, H., & Koskinen, S. (2021). Medication calculation skills of graduating nursing students within European context. Journal of Clinical Nursing. https://doi.org/10.1111/jocn.15908
WHO. (2019). Who calls for urgent action to reduce patient harm in healthcare. https://www.who.int/news/item/13-09-2019-who-calls-for-urgent-action-to-reduce-patient-harm-in-healthcare
