Tekoälytyökalut voivat olla hyödyllisiä apuvälineitä opetuksessa. Miten NotebookLM voi tukea oppimista?
Interaktiviinen teknologia koulutuksessa (ITK) -konferenssi on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma. Se järjestettiin Tampereella 22.–24.4. 2026. Eräs sen mielenkiintoisimmista esityksistä jakoi Lauri Ylä-Jussilan ja Kari A. Hintikan käytännön kokemuksia siitä, miten NotebookLM tukee aikuisopiskelijoiden ajattelua sekä lähteiden käytön ja oman kerronnan kehittymistä historian perusopetuksessa.
Miksi tästä kerrotaan näin?
Ylä-Jussila ja Hintikka (2026, s. 2) nostavat historian mielenkiintoiseksi oppiaineeksi, koska siinä opiskelijat ajattelevat usein historian olevan valmista kertomusta, eikä tulkintaa. Opiskelijat kokevat historiankerronnan olevan totuutta, eivätkä kysy, miksi tästä kerrotaan näin.
Opiskelijat kokevat, että historiankirjoitus on vain asiantuntijoiden oikeus, ja oma tulkinta historiasta on mahdotonta tai jopa luvatonta. Historian opiskelun keskeinen kysymys ei kuitenkaan pitäisi Ylä-Jussilan ja Hintikan (2026) mukaan olla ”mikä on oikea vastaus?”, vaan ”miksi tästä kerrotaan näin?”. Opiskelijoiden ymmärrystä historiankerronnan tulkintaisuudesta voidaan lisätä myös tekoälyn avulla, kun tehtävänanto on määritelty niin, että tekoäly auttaa opiskelijaa analysoimaan ja vertailemaan opiskeltavaa asiaa.
NotebookLM:n avulla tiedon tuottajaksi
Ylä-Jussilan ja Hintikan mukaan NotebookLM voi toimia osana pedagogisesti mietittyä tehtävärakennetta. Opiskelija ei kirjoita faktoja, vaan hän rakentaa tulkintaa eri lähteiden tuottamasta tiedosta. Opiskelija syöttää 3–5 lähdettä omasta aiheestaan NotebookLM:ään ja pyytää mitä nämä lähteet kertovat aiheesta. NotebookLM:n tuottamasta tiedosta opiskelijan tulee kirjoittaa lyhyt tarina, joka ei ole faktojen lista, vaan tulkinta ja kertomus. Tällöin opiskelija siirtyy lukijasta kirjoittajaksi, historian tuottajaksi. (Ylä-Jussila & Hintikka, 2026, s. 8.)
Ylä-Jussila ja Hintikka (2026, s. 10) perustelevat tehtävää pedagogisesti. Kun opiskelija tekee ensin analyysia, lähteiden vertailua ja ristiriitojen tunnistamista ja kysyy ”miksi?”, hän joutuu tekemään synteesin, jonka perusteella hän rakentaa omaa kertomustaan. Silloin opiskelija joutuu muodostamaan omaa tulkintaa ja vastaamaan kysymykseen ”miten?”. Näin opiskelijan oma kriittinen ja empaattinen ääni tulee esille.
Kun opiskelija tekee ensin analyysia, lähteiden vertailua ja ristiriitojen tunnistamista ja kysyy ”miksi?”, hän joutuu tekemään synteesin, jonka perusteella hän rakentaa omaa kertomustaan.
Ajattelu näkyväksi
Ylä-Jussilan ja Hintikan (2026, s. 3) ydinväite esityksessään kuuluu: ”NotebookLM ei opeta historiaa, se tekee ajattelun näkyväksi”. Näin historian opiskelu ei ole enää tiedon löytämistä, vaan tulkinnan rakentamista. Tekoälytyökalu tekee opiskelijan ajattelun näkyväksi nostamalla esiin lähteiden väliset ristiriidat ja eriävät näkökulmat. Kun ohjelma tekee nämä erot konkreettisiksi, opiskelija ei voi enää passiivisesti vastaanottaa tietoa, vaan hänen on pysähdyttävä kysymään: miksi näistä tapahtumista kerrotaan eri tavoin? Näin työväline pakottaa opiskelijan siirtymään tiedon etsijästä aktiiviseksi tulkinnan rakentajaksi.
Kohti aktiivista tulkinnan rakentamista
Ylä-Jussila ja Hintikka (2026, s. 3) lähestyvät lähdekriittisyyttä uudenlaisesta näkökulmasta. Perinteisen ajattelun mukaan lähde ajatellaan totuutena eli opiskelija poimii faktat lähteestä. Tällöin tuloksena on kuitenkin passiivinen tiedon vastaanottaminen ilman kriittistä suhtautumista aineistoon. Historiallisessa ajattelussa lähde nähdään näkökulmana. Ristiriita lähteiden välillä ei ole ongelma, vaan se on lähtölaukaus asian syvemmälle ymmärtämiselle. Tuloksena on aktiivinen tulkinnan rakentaminen, jossa opiskelija tuottaa itse historian ymmärrystä. NotebookLM on esittäjien mukaan hyödyllinen juuri tässä vaiheessa.
Tekoälyn käyttö on pedagogisesti perusteltua erityisesti silloin, kun tehtävänanto ohjaa opiskelijaa tiedon soveltamiseen, ymmärtämiseen ja vertailuun. Tekoälyn roolin tulee olla mietittyä ja opiskelijalle tulee olla selvillä, missä vaiheessa tehtävää, ja miten hän sitä käyttää. Ylä-Jussilan ja Hintikan (2026) esimerkkiä NotebookLM:n käytöstä historianopetuksessa voi mielestäni hyödyntää laajemminkin tiedon kriittisessä analysoinnissa ja opiskelijoiden syvällisen ymmärtämyksen saavuttamisessa. Korkeakoulukontekstissa se voisi olla hyödyllistä esimerkiksi esseiden kirjoittamisessa, artikkeleiden analysoinnissa ja jopa tieteellisen tekstin tuottamisessa.
Lähteet
Ylä-Jussila, L., & Hintikka, K. A. 2026. NotebookLM tukemassa lähdekriittistä ajattelua ja historiallista kerrontaa aikuisten perusopetuksessa. [PowerPoint-diat]. ITK-foorumi 23.4.2026. Otavia. https://itk-konferenssi.fi/web/content/121046?unique=14a8ee9564982e4c4fa31b185b5e9ef697f41e1f&access_token=5ae4ab8a-75a9-4a27-ba49-5b76610a2f0d
Tekstin oikeinkirjoituksen tarkistuksessa ja tekstin sujuvoittamisessa käytetty Gemini-tekoälysovellusta (käytetty 6.5.2026).
Kirjoittajat
Erika Kukkonen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Monimuotopedagogiikan asiantuntija, TtM, KM
