Liikunnan lisäämistä opiskelijoiden arkeen ei yleensä nähdä opettajan perustehtävänä. Sen tuloksena voi kuitenkin syntyä monipuolisia ja tehokkaita tapoja oppia uusia asioita. Liikunta ei tarjoa pelkästään fyysistä hyvinvointia. Se tarjoaa myös hyvinvointia oppimisen, ajattelun ja tunne-elämän tueksi. Yhteinen liikkuminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sosiaalista osallisuutta.
Opiskelu- ja työelämän muuttuessa yhä enemmän kognitiivista ja psyykkistä kuormitusta lisääväksi nähdään liikkumisen olevan tärkeä opiskelu- ja työelämätaito. On tutkittu, että säännöllistä liikuntaa harrastamattomat korkeakouluopiskelijat kokevat psyykkistä kuormittuneisuutta liikuntaa harrastavia vertaisiaan useammin. Jo pieni määrä liikunnan lisäämistä vähentää psyykkisen kuormittuneisuuden todennäköisyyttä. (Appelqvist-Schmidlechner ym., 2025, s. 92, 94.)
Ammattikorkeakoulujen rooli opiskelijoiden liikkumisen edistämisessä on tärkeä, mutta usein liian näkymätön. Liikkuva opiskelu tarvitsee lisää konkreettisia toimenpiteitä, näkyviä kampanjoita ja liikunnallisia esimerkkejä, jotka ottavat huomioon yhteisön jäsenten moninaisuuden toiveineen ja tarpeineen. Tavoitteena on rakentaa aktiivista ja hyvinvoivaa ammattikorkeakoulua, jossa jokainen yhteisön jäsen pääsee osaksi ja osalliseksi liikunnallista arkea.
Korkeakouluyhteisöjä koskevat korkeakoululiikunnan suositukset rakentavat kokonaisuuden niistä tekijöistä ja toiminnoista, joita toimiva korkeakoululiikunta tarvitsee. Vuonna 2018 uudistuneiden suositusten pääpaino kohdistuu istumisen vähentämiseen sekä korkeakouluympäristön liikunnallistamiseen (Opiskelijoiden liikuntaliitto ry, 2018, s.5).
Miten nämä painopisteet integroidaan osaksi ammattikorkeakoulun arkea?
Korkeakouluympäristö istumisen vähentäjänä ja liikkumisen mahdollistajana
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) mukaan korkeakouluopiskelijoiden liikkumisessa on tapahtunut myönteistä kasvua ja opiskelijoista yli puolet yltää kansallisiin terveysliikuntasuosituksiin. Huolestuttavaa kuitenkin on, että noin kolmannes opiskelijoista käyttää istumiseen aikaa vähintään 12 tuntia arkipäivisin. (THL, 2025.)
Tavoitteena on rakentaa aktiivista ja hyvinvoivaa ammattikorkeakoulua, jossa jokainen yhteisön jäsen pääsee osaksi ja osalliseksi liikunnallista arkea.
Liikkuvan opiskelun tavoitteena on, että opiskelijat osallistuvat opintoihin jatkossa istumisen lisäksi myös liikkuen. Vastuu istumisen vähentämisestä kuuluu jokaiselle ja se tulee nähdä tärkeänä niin lähiopetuksessa kampuksilla kuin verkossa tapahtuvassa opetuksessa.
Liikkuva opiskelu luo hyvinvoivia työntekijöitä
Opettajan rooli istumisen vähentämisessä ulottuu opintojakson suunnittelusta aina arviointiin saakka. Liikkuvassa opiskelussa tulee aina ottaa huomioon esteettömyyteen sekä saavutettavuuteen liittyvät tekijät niin yhteisön kuin yksilönkin näkökulmasta.
Liikkuvat oppimistehtävät pitävät sisällään esimerkiksi työelämävierailuja ja toiminnallisia ryhmätyötoteutuksia kirjallisten töiden lisäksi. Luentojen aikana liikkuvaa oppimisyhteisöä luodaan muuan muassa kävelevien ryhmäporinoiden ja yhteisten taukojumppien avulla. Digitaalisia oppimisvälineitä hyödyntäen luentoja voidaan kuunnella myös luonnossa kävellen tai vaikkapa kuntopyörällä polkien.
Luomalla parhaat mahdolliset puitteet opettaja aktivoi opiskelijaa hyödyntämään liikkuvaa opiskelua. Parhaimmillaan opettaja ja opiskelijat toimivat yhdessä liikkumisen esimerkkeinä, innostajina ja kannustajina. Liikkumisen merkityksen sanoittaminen ja korostaminen luo toimintakulttuuria, jossa liikunta nähdään kiinteänä ja suunnitelmallisena osana opetusta.
Liikkuvalla opiskelulla luodaan hyvinvoivaa ja kestävää oppimista. Korkeakouluympäristössä liikkuva oppija on tulevaisuuden työmaailmassa hyvinvoiva osaaja.
Lähteet
Appelqvist-Schmidlechner, K., Kangasniemi, A., Ikonen, J., Lahti, J., & Parikka, S. (2025). Korkeakouluopiskelijoiden fyysinen aktiivisuus ja mielenterveysoireilu koronapandemian aikana. Liikunta & Tiede 62(3), 89–97. https://www.researchgate.net/publication/392602728_korkeakouluopiskelijoiden_fyysinen_aktiivisuus_ja_mielenterveysoireilu_koronapandemian_aikana
Opiskelijoiden liikuntaliitto ry. (2018). Korkeakoululiikunnan suositukset 2018. Korkeakoululiikunnan päivitetyt suositukset & muita korkeakoululiikunnan ajankohtaisia teemoja. https://www.oll.fi/site/assets/files/1661/korkeakoululiikunnan_suositukset-2018_nettiversio.pdf
THL. (2025). KOTT 2024: Liikkuminen, uni ja lihavuus. https://www.thl.fi/kott_verkkoraportit/ilmioraportit_2024/liikkuminen_uni_ja_lihavuus.html
Kirjoittajat
Niina Pietikäinen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Lehtori, Sosionomi YAMK
