Katsomus kertoo siitä, mikä ihmiselle on tärkeää tai pyhää. Katsomusosaaminen on kunnioittavaa kohtaamista, avointa mieltä ja kykyä omien arvojen tunnistamiseen. Työyhteisö voi tarjota monia tilaisuuksia kehittää katsomusosaamista.
Katsomuksellinen moninaisuus on kohtaavan työn arkea niin sosiaali- ja terveysalalla kuin kasvatustyössä ja seurakuntatyössä. Ammattilaiset kohtaavat työssään asiakkaita, jotka tulevat erilaisista katsomuksellisista taustoista ja asiakasryhmiä, joilla on katsomukseen liittyviä tarpeita. Ammattilaisten tehtävänä on turvata jokaiselle oikeus yhdenvertaisuuteen ja uskonnonvapauteen (L 453/20023; L 1325/2014). Tämä vaatii katsomukseen liittyvää osaamista niin työntekijöiltä kuin organisaatioilta ja niiden johtajilta (Karlstedt & Mennala, 2024).
Katsomusten kohtaamisessa oman työtiimin tuki on merkittävää
Diakonia-ammattikorkeakoulun toteuttamassa ja Kirkkohallituksen rahoittamassa Katsomusosaamisen tarve ja asiantuntijuus kirkon toiminta-aloilla -hankkeessa (2023-2024) tarkasteltiin kirkon diakonian ja kasvatuksen työntekijöiden näkemyksiä katsomusosaamisen tarpeista työssään tällä hetkellä ja tulevaisuudessa (Häkkinen & Ikonen, 2024). Hankkeessa toteutetussa kyselyssä (N=204) havaittiin, että työyhteisöllä on suuri merkitys katsomusosaamisen kehittämiselle. Tukea katsomusten kohtaamiseen haettiin erityisesti omalta työtiimiltä ja kollegoilta, mutta harvemmin yhteistyökumppaneilta. Yhteistyötä muiden kirkkokuntien tai uskonnollisten toimijoiden kanssa diakonian ja kasvatuksen työntekijät tekivät melko harvoin.
Erilaisista katsomuksellisista taustoista tulevien ihmisten kohtaamiseen työntekijät kaipasivat tukea erityisesti yhteisen pohdinnan, keskustelun ja jakamisen muodossa. Luonnollinen paikka tälle pohdinnalle löytyi usein omasta työyhteisöstä. Työyhteisön kanssa voi pohtia katsomusten kysymyksiä ja harjoitella niistä keskustelemista. (Ikonen, 2024.)
Ammatillinen katsomusosaaminen ja sen kehittäminen työyhteisössä
Miten työyhteisön ja sen jäsenten katsomusosaamista voi kehittää? Liikkeelle on hyvä lähteä jo olemassa olevan osaamisen tunnistamisesta ja sen jälkeen valita työyhteisöön ja toimintaympäristöön sopivia tapoja vahvistaa osaamista. Olemassa olevaa osaamista voi tunnistaa esimerkiksi ammatillisen katsomusosaamisen mallin avulla.
Ammatillinen katsomusosaaminen tarkoittaa henkilön valmiuksia kohdata työssään uskontoihin ja katsomuksiin liittyviä kysymyksiä.
Ammatillinen katsomusosaaminen tarkoittaa henkilön valmiuksia kohdata työssään uskontoihin ja katsomuksiin liittyviä kysymyksiä. Ammatillinen katsomusosaaminen voidaan jakaa neljään osa-alueeseen. Uskontolukutaito kuvaa eri uskomusjärjestelmien tuntemista sekä kykyä tunnistaa uskonnon merkityksiä yksilön elämässä ja hänen hyvinvointinsa tukemisessa. Reflektio-osaaminen kuvaa henkilön kykyä tunnistaa oma maailmankatsomuksensa ja omat arvonsa. Dialogiosaamisessa keskeistä on kunnioittavan ja katsomustietoisen työotteen hyödyntäminen ammatillisissa kohtaamisissa. Kehittämis- ja vaikuttamisosaaminen puolestaan kuvaa kykyä ymmärtää katsomusten merkitys yhdenvertaisuuden rakentamisessa sekä kykyä tarkastella yksilön ja yhteiskunnan toimintaa eettisistä näkökulmista. (Ikonen, 2024.)
Keskeistä ammatillisessa katsomusosaamisessa on ammattilaisen taito tunnistaa omaa ajatteluaan ja halu olla vuorovaikutuksessa eri tavoin ajattelevien ihmisten kanssa. Työyhteisö voi parhaimmillaan tarjota työntekijälle turvallisen ympäristön kohdata eri tavoin ajattelevia ihmisiä (Karlstedt & Mennala, 2024). Tätä taitoa on sitten mahdollista tuoda asiakastyön ja verkostotyön kohtaamisiin.
Viisi vinkkiä katsomusosaamisen vahvistamiseen
Työyhteisön katsomusosaamisen vahvistamisessa voi lähteä liikkeelle monesta suunnasta. Yhdessä voi pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä.
- Itsetuntemuksen vahvistaminen: mikä on minulle tärkeää, millaisia arvoja minulla on?
- Työtiimi oppimisen ympäristönä: miten voisin antaa tilaa yhteiselle pohdinnalle?
- Ovien avaaminen: missä ja miten voin kohdata eri tavoin ajattelevia ihmisiä?
- Turvallisempi tila: miten rakennan luottamuksen ilmapiiriä ja tilaa, jossa jokaiselle on tilaa omana itsenään?
- Ei-tietäminen: miten uskaltautuisin avoimeen kohtaamiseen ja siihen, että minun ei tarvitse tietämällä hallita kohtaamisia eri tavoin ajattelevien ihmisten kanssa?
Ovet auki kohtaamisille
Oma työyhteisö tai -tiimi voi olla tärkeä voimavara katsomusosaamisen kehittämisessä ja katsomusosaaminen voi kasvaa työyhteisön yhteiseksi osaamiseksi. Kun omista ajatuksista, arvoista ja katsomuksista opitaan keskustelemaan turvallisesti, luodaan tilaa myös moninaisista katsomuksellisista taustoista tulevien ihmisten kohtaamiseen.
Lähteet
Häkkinen, T. & Ikonen, T. (2024). Katsomusosaaminen vahvistaa uskonnonvapauden toteutumista. Dialogi. https://dialogi.diak.fi/2024/12/11/katsomusosaaminen-vahvistaa-uskonnonvapauden-toteutumista/
Ikonen, T. (2024). Ammatillinen katsomusosaaminen ja sen kehittäminen diakoniatyössä. Diakonian tutkimus -aikakauskirja 2/2024. https://doi.org/10.37448/dt.148643
Karlstedt, A. & Mennala, H. (2024). DEI työelämässä. Opas inklusiivisuuteen. Kauppakamari.
L 453/20023. Uskonnonvapauslaki 6.6.2003/453. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2003/453
L 1325/2014. Yhdenvertaisuuslaki 30.12.2014/1325. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/1325
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251105105396
