Sosiaaliohjaukselle vahvempi rooli palvelu-uudistuksessa

Helmikuussa 2026 julkaistiin sosiaalihuollon palvelujen uudistamistarpeita hahmottaneen työryhmän raportti. Uudistusehdotukset vahvistavat sosiaaliohjauksen asemaa.  Sosiaaliohjausta kuvataan ehdotuksissa ensisijaisena keinona vastata asiakkaan tuen tarpeisiin.

Sosiaalihuollon palvelujen uudistamista on pidetty tarpeellisena. Sosiaali- ja terveysministeriö kokosi laajapohjaisen työryhmän syystoimintakaudeksi 2025 tekemään uudistusehdotuksia. Työryhmässä oli muun muassa aluehallintoviraston, hyvinvointialueiden, järjestöjen, ministeriöiden, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja yliopistojen edustus. Työryhmän toimikausi päätyi tammakuussa 2026, ja sen loppuraportti julkaistiin helmikuun 2026 alkupuolella. (Sosiaali- ja terveysministeriö [STM], 2026, s. 3, 121–122.)

Työryhmän toimeksianto perustui vuonna 2023 laadittuun pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan. Sen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä ja ohjausta tulee uudistaa paremmin sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja valtakunnallisia tavoitteita vastaaviksi. Palveluiden integraatiota tulee lujittaa, digitalisaatiota kehittää ja henkilöstön riittävyys varmistaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksen tulee perustua kustannusvaikuttavuuden arviointiin ja tiedolla johtamiseen. (Valtioneuvosto, 2023, s. 41–42.)

Syksyllä 2025 asetetun työryhmän tehtävänä oli etsiä ratkaisuja sosiaalipalvelujen järjestämiseen hyvinvointialueilla nykyistä asiakaslähtöisemmin ja joustavammin sekä taloudellisesti kestävästi. Lisäksi tavoitteena oli, että työryhmän ehdotusten tuli tuottaa sosiaalipalvelujen järjestämiseen 100 miljoonan euron vuotuiset säästöt. (STM, 2026, s. 3, 7–8.) Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitä muutoksia työryhmä esittää sosiaaliohjaukseen asemaan, toteutukseen ja tavoitteisiin.

Sosiaaliohjaukselle vankempi asema

Sosiaalihuoltolain perusteella sosiaaliohjaus on sosiaalipalvelu kuten myös esimerkiksi sosiaalityö (L 1301/2014 15–16. §). Sosiaalipalvelujen uudistamisehdotuksessa sosiaaliohjaus saa aikaisempaa itsenäisemmän ja vahvemman aseman.

Sosiaaliohjausta ja -työtä ei määritellä uudistamisehdotuksessa enää sosiaalipalveluluksi. Ne ovat ensisijaisia keinoja vastata asiakkaan tuen tarpeisiin (STM, 2026, s. 12). Sosiaaliohjauksessa ja -työssä on paljon yhteistä uudistamisehdotuksen perusteella, mutta ne poikkeavat toisistaan eritoten lakisääteisten vastuiden ja vaativuuden näkökulmista.

Sosiaaliohjauksen tulee nivoutua kiinteästi osaksi asiakasprosessiin sisältyvää hallinnollisjuridista työtä (STM, 2026, s. 53). Hallinnollisjuridisella työllä tarkoitetaan virkatyötä, jossa asiakkaan elämäntilanteeseen ja tuen tarpeisiin sovelletaan sosiaalihuollon lainsäädäntöä, tehdään juridisesti sitovia päätöksiä ja varmistetaan asiakkaiden oikeusturva (ks. Liukko & Nykänen, 2019).

Sosiaaliohjausta tulee käyttää aina silloin, kun se on asiakkaan tuen tarpeiden perusteella riittävää ja sopivaa. Toimintatavalla pyritään nopeuttamaan, oikea-aikaistamaan ja tehostamaan asiakkaan tuen tarpeisiin vastaamista. (STM, 2026, s. 55–56.)

Asiakkaan tuen tarpeiden arviointi osana sosiaaliohjausta

Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaaliohjauksen asiakas voi olla yksilö, perhe tai yhteisö. Työkäytäntöjä ovat neuvonta, ohjaus ja tuki. Olennaista on myös eri palvelujen ja tukimuotojen yhteensovittaminen. (L 1301/2014 16. §.)

Sosiaaliohjauksen asiakkaiden elämäntilanteet, kuten myös palvelujen ja tuen tarpeet, ovat moninaisia.

Sosiaaliohjauksen asiakkaiden elämäntilanteet, kuten myös palvelujen ja tuen tarpeet, ovat moninaisia. Sosiaaliohjauksen tarpeen onkin havaittu lisääntyneen, koska aikaisempaa useamman ihmisen, esimerkiksi sosiaalipalvelujen työikäisten asiakkaiden, on havaittu tarvitsevan henkilökohtaista neuvontaa, ohjasta ja tukea palvelujen hakemisessa ja käytössä sekä arjessa selviytymisessä. (STM, 2024, s. 68–69.)

Sosiaaliohjauksen asiakasta ja työkäytäntöjä kuvataan saman suuntaisesti uudistamisehdotuksessa (STM, 2026) kuin sosiaalihuoltolaissa (L 1301/2014 16. §). Sen sijaan asiakkaan tuen tarpeiden arviointi muuttuu. Tuen tarpeiden arviointi voi tapahtua ehdotuksen perusteella osana sosiaaliohjausta, ei erillisenä arviointikokonaisuutena. Sosiaaliohjaus voidaan aloittaa ilman sitä edeltävää arviointiprosessia. (STM, 2026, s. 12–14, 16–18.)

Sosiaaliohjaaja voi toimia myös asiakkaan omatyöntekijänä, kun asiakkaan elämäntilanne ja tuen tarpeet sen mahdollistavat. Omatyöntekijä vastaa asiakkaalle tuotettavien palvelujen kokonaisuudesta, niiden yhteensovittamisesta ja vaikutusten seuraamisesta. (STM, 2026, s. 25–26.)

Asiakkaan hyvinvoinnin ja osallisuuden lujittaminen tavoitteena

Sosiaalihuoltolain perusteella sosiaaliohjuksen tavoitteena on asiakkaan hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen vahvistamalla hänen elämänhallintaansa ja toimintakykyjänsä (L 1301/2014 16. §). Myös uudistusehdotuksessa painotetaan asiakaan hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja voimavarojen sekä osallisuuden lisäämistä. Tavoitteena on lujittaa asiakkaan arjen ja elämän sujuvuutta. (STM, 2026, s. 21–27.)

Sosiaaliohjausta kuvataan uudistusehdotuksessa lähityönä. Sosiaaliohjausta kuvaa käytännönläheisyys. Sosiaaliohjaaja on asiakkaan rinnalla ja tukee häntä aktiivisesti arjen ja elämän haltuunotossa. (Emt.)

Sosiaaliohjauksen aseman ja tehtävien selventäminen on tarpeellista

Sosiaalihuollon palvelujen uudistamisesityksessä sosiaaliohjaus on työmuoto, jota voidaan käyttää kaikessa sosiaalihuollon asiakastyössä. Olennaisia sosiaaliohjauksen työkäytäntöjä ovat neuvonta, ohjaus ja tuki sekä palvelujen ja tukimuotojen yhteensovittaminen. Asiakkaan tulee olla aktiivinen toimija asiakasprosessissa. Prosessin tulee olla suunnitelmallinen, tavoitteellinen ja vaikuttava. (STM, 2026, s. 21–27, 56.)

Sosiaaliohjauksen ammattilaiset ovat tavallisesti suorittaneet sosionomitutkinnon ammattikorkeakoulussa. Uudistamisehdotusten perusteella sosiaaliohjauksen ammattilaiset voivat käyttää laaja-alaisemmin osaamistaan asiakkaiden parhaaksi. Sosiaaliohjaajan osaamisessa painottuu asiakkaan tuen tarpeiden jatkuva arviointi ja niihin vastaaminen, lainsäädännön soveltava käyttö asiakasprosessissa, prosessin dokumentointi sekä työn vaikutusten seuraaminen ja näkyväksi tekeminen.

Sosiaalihuollon palvelu-uudistusta pohtineet työryhmän ehdotusten voi tulkita selkeyttävän ja vahvistavan sosiaaliohjauksen asemaa. Ehdotuksiin on arvioitu sisältyvän kuitenkin myös riskitekijöitä. Muutokset voivat vaikeuttaa haavoittuvimpien asiakasryhmien asemaa, supistaa palveluvalikoimaa ja heijastua asiakkaiden oikeusturvaan. (STM, 2026, s. 103–120; Sutinen, 2026; Talentia, 2026) Sosiaaliohjauksen aseman, tavoitteiden ja toimintatapojen kirkastamista on kuitenkin kaivattu (Helminen, 2022, s. 29–30; STM, 2026, s. 26).

Lähteet

Helminen, J. (2022). Sosiaaliohjauksen tekijät ja tehtävät. (Diak Työelämä 27). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-400-8

L 1301/2014. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/1301

Liukko, E. & Nykänen, E. (2019). Sosiaalityön tulevaisuus. Sosiaalityö julkisena hallintotehtävänä. (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:47). Sosiaali- ja terveysmisteriä. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4091-8

STM, Sosiaali- ja terveysministeriö. (2026). Sosiaalihuollon palvelu-uudistus. Työryhmän ehdotukset 2026. (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2026:5). Sosiaali- ja terveysministeriö. Valtioneuvosto, Julkaisuarkisto Valto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-6036-7

STM, Sosiaali- ja terveysministeriö. (2024). Sosiaalihuoltolain soveltamisopas 2024. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:13). Sosiaali- ja terveysministeriö. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-7155-4

Sutinen, T. (28.3.2026). Asiantuntijat kritisoivat, kun sosiaalihuollon asiakkailta voidaan viedä nimetyt työntekijät. Helsingin Sanomat. Saavilla 31.3.2026 https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011882053.html

Talentia. (27.3.2026). Talentian oikeudellinen selvitys: sosiaalihuollon palvelu-uudistus uhkaa heikentää palvelujen laatua ja sosiaalityön vaikuttavuutta. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry. Saatavilla 31.3.2026 https://www.talentia.fi/uutiset/talentian-oikeudellinen-selvitys-sosiaalihuollon-palvelu-uudistus-uhkaa-heikentaa-palvelujen-laatua-ja-sosiaalityon-vaikuttavuutta/

Valtioneuvosto. (2023). Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. (Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58).  Valtioneuvosto, Julkaisuarkisto Valto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8

Kirjoittajat

Jari Helminen

Yliopettaja, sosiaalinen kestävyys, sosiaaliset innovaatiot ja vaikuttavat hyvinvointipalvelut

Jari Helminen: Kaikki Dialogin kirjoitukset

Kuvaaja Sirpa Anundi