Nuorten mielenterveyden haasteita yritetään usein ratkoa liian kapea-alaisesti, vaikka hyvinvointia pitäisi tarkastella kokonaisuutena. Osallisuuden kehät -malli auttaa hahmottamaan, mistä nuorten hyvinvointi rakentuu ja miten heitä voisi tukea paremmin.
Adina Nivukoski kuvaa nykyhetkeä “hirviöiden ja idiotismin ajaksi”, jossa nuorille tarjotut tulevaisuuskuvat eivät vastaa heidän kokemaansa todellisuutta. Kun sota, ilmastokriisi ja taloudellinen epävarmuus rytmittävät arkea, nuorten mielenterveyden haasteet eivät ole poikkeus vaan ymmärrettävä reaktio. (Ristmeri, 2026.) Nykyisessä kriisien leimaamassa ajassa on kaiketi luonnollista, että nuoret oireilevat. Olisi huomattavasti huolestuttavampaa, jos he pysyisivät tällaisen paineen keskellä täysin oireettomina ja yhteiskunnallinen ja globaali kuormitus ei näkyisi heissä lainkaan.
Samalla julkisessa keskustelussa etsitään ratkaisua nuorten pahoinvointiin yksittäisistä toimista, kuten palveluiden lisäämisestä, hoidon tehostamisesta ja yksilön resilienssin vahvistamisesta. Näkökulma jää kuitenkin kapeaksi, koska nuorten hyvinvointi rakentuu monista tekijöistä.
Salmisen ja kollegoiden (2021) kehittämä Osallisuuden kehät -malli tarjoaa työkalun nuorten hyvinvoinnin tarkasteluun. Sen keskiössä on ihmisen elämäntilanteen kokonaisvaltainen ymmärtäminen. Mallia hyödynnetään muun muassa KNOT-hankkeessa.
Osallisuus rakentuu kolmella kehällä
Osallisuuden kehät -mallissa osallisuus syntyy kolmella kehällä, jotka limittyvät toisiinsa.
Sisin kehä kuvaa kuulumista ja sosiaalisia suhteita. Tunne siitä, että joku näkee ja kuulee, on nuorten hyvinvoinnin kivijalka. Jos tämä perusta horjuu, vaikeudet heijastuvat nopeasti opiskeluun, arkeen ja mielenterveyteen. Yksinäisyyden ja kiusaamisen kokemukset heikentävät nuorten hyvinvointia ja voivat lisätä toivottomuutta.
Keskikehä tarkastelee palveluita ja arjen turvarakenteita. Nuorten kertomuksissa korostuvat siirtymävaiheiden riskit, palveluiden pirstaleisuus ja tunne siitä, että on kuitenkin omillaan. Palveluiden ei pitäisi tehdä nuoresta oman elämänsä projektipäällikköä, mutta niin usein käy. Systeeminen muutos syntyy vasta, kun rakenteet muuttuvat kuormittavista kannatteleviksi.
Nuorten kertomuksissa korostuvat siirtymävaiheiden riskit, palveluiden pirstaleisuus ja tunne siitä, että on kuitenkin omillaan.
Uloin kehä liittyy yhteiskunnan jäsenyyteen ja tulevaisuususkoon. Nuoret pitävät omia mielipiteitään tärkeinä, mutta he eivät usein tiedä, miten niillä voisi vaikuttaa esimerkiksi koulussa tai yhteiskunnassa. Epävarmuus tulevaisuudesta puolestaan näkyy haluttomuutena osallistua. Jos nuori ei näe itseään tulevaisuudessa, tämän päivän ponnistelut voivat tuntua turhilta.
Luontoyhteys tuo malliin lisäkerroksen. Tutkimusten mukaan luonto auttaa rauhoittumaan, luo turvallisia puitteita ihmisten kohtaamisille ja vahvistaa toimijuutta esimerkiksi ympäristökysymyksissä. Se voi tukea nuorta silloinkin, kun muut rakenteet ovat heikkoja.
Myös aikuisten osallisuus on tärkeää
KNOT-hankkeen havaintojen mukaan samat osallisuuden kehät heijastuvat vanhempien ja ammattilaisten kokemuksissa. Vanhemmat tarvitsevat tukea, jotta he jaksavat kannatella nuorta.
Ammattilaiset puolestaan tarvitsevat työssään kollegiaalista tukea, selkeitä rakenteita ja kokemusta työn merkityksellisyydestä. Jos aikuinen on omien kehiensä ulkopuolella, hänellä ei yksinkertaisesti ole voimaa tukea nuorta.
Hyvinvointi rakentuu kerroksittain
Osallisuuden kehät -malli tarjoaa tavan hahmottaa nuoren hyvinvointia ilman, että se typistyy yksittäiseksi ongelmaksi tai palveluksi. Malli auttaa näkemään, missä kohdin tuella olisi vaikutusta ja missä kohtaa järjestelmä jättää nuoren yksin.
Murroksen keskellä toivo syntyy pienistä asioista, kuten luottamuksellisesta kohtaamisesta, arjen onnistumisista ja kokemuksesta, että oma ääni kuuluu. Osallisuuden kehät muistuttaa, että hyvinvointi rakentuu kerroksittain. Jokaisella kehällä tehty työ voi olla ratkaisevaa sille, millaisen tulevaisuuden nuori näkee mahdollisena.
Lähteet
Salminen, J., Lehtonen, P., Rikala, S., Kuusisto, A.-K., Luoma-Halkola, H., Puumala, E., Sointu, L., Wallin, A., & Häikiö, L. (2021). Osallisuuden kehät: Näkökulmia hyvinvoinnin muotoutumiseen. Focus Localis, 49(3), 80–98. Saatavilla 15.4.2026 https://journal.fi/focuslocalis/issue/view/7929/1264?acceptCookies=1
Ristmeri, A. (26.3.2026). Nuoret joutuvat elämään hirviöiden ja idiotismin aikaa, sanoo Adina Nivukoski. Ei ihme, että usko tulevaisuuteen murenee [Audio, Pihvi-ohjelma]. Saatavilla 15.4.2026 https://www.uusijuttu.fi/juttu/sAF1KYXk
KNOT – Kaikki nuoret osallisia tulevaisuuteen
- KNOT-hankkeen tavoitteena on vahvistaa eri ammattilaisten yhteistyötä nuorten tukemiseksi. Se kehittää ohjauksen ja tuen käytäntöjä sekä integroi opetus-, ohjaus- ja sosiaalialan osaamista lasten ja nuorten koulupolkujen tueksi.
- Hanke keskittyy erityisesti koulupolkujen nivelvaiheisiin, kuten siirtymiin varhaiskasvatuksesta kouluun ja peruskoulusta toiselle asteelle.
- Työskentelytavoissa korostuvat dialogi, yhteiskehittäminen ja käytännönläheinen koulutus.
- Hanketta osarahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR), ja sen toteutusaika on 1.10.2024–30.9.2027.
- Hankkeen toteuttajaorganisaatiot ovat Tampereen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ja Suomen Vanhempainliitto ry.
Kirjoittajat
Varpu Wiens
Asiantuntija, TtT
