Alfa-PVP:n ympärille syntynyt paniikki on jättänyt varjoonsa päihdepolitiikan todelliset ongelmat. Käyttäjien stigmatisoinnin ja huumepelon sijasta tarvitaan tutkittuun tietoon nojaavia käytäntöjä, jotka auttavat vähentämään huumeisiin liittyviä ongelmia ja huumekuolemia.
Kuluneen vuoden aikana mediassa on uutisoitu paljon alfa-PVP:sta ja sen käyttäjistä. Näkökulmat ovat pääosin liittyneet turvallisuuteen, asuinalueiden viihtyvyyteen ja päihdepalvelujen sijainnin kritisointiin. Laittomia päihteitä käyttäviä on kuvattu usein epäinhimillisesti ja leimaavasti. (Esim. Nykänen, 2025; Rissanen, 2025; Saarela, 2025.)
Asia ei sinänsä ole uusi, sillä laittomia päihteitä käyttävät ihmiset ovat yksi yhteiskuntamme stigmatisoiduimmista ryhmistä (Strand ym., 2023). Narkofobia eli huumepelko vaikuttaa siihen, kuinka laittomia päihteitä käyttävät henkilöt nähdään ja kuinka heidät katsotaan osaksi yhteiskuntaa.
Elämän ja kuoleman kysymys
Laittomien päihteiden käytön stigmatisointi aiheuttaa pahimmillaan hengenvaaran. Vaikka vuonna 2024 huumausainekuolemat vähenivät hieman edellisestä vuodesta, on huumekuolemissa nähtävissä pitkäaikainen kasvutrendi (Tilastokeskus, 2025).
Asiantuntijat ovat reagoineet tilanteeseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on esittänyt toimenpiteitä huumausaineperäisten kuolemien ehkäisyyn (Kailanto & Viskari, 2023). Samoin Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) (2024) on tehnyt oman tutkintansa perusteella suositukset, kuinka nuorten tapaturmaisia huumekuolemia voidaan vähentää.
Näitä asiantuntijoiden suosituksia ei ole kuitenkaan otettu täysimittaisesti käyttöön. Vaikka sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt rahoitusta hyvinvointialueiden nuorten huumekuolemia ehkäiseville hankkeille, ei poliittinen tahto ole ollut riittävää kaikkien asiantuntijoiden antamien kehittämisehdotusten toteuttamiselle. Esimerkiksi kansalaisaloite valvottujen käyttöhuoneiden käyttöönotosta hylättiin eduskunnassa. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2025; KAA 3/2023 vp.)
Tämä kuvaa hyvin tilannetta, jossa päätökset eivät perustu tutkittuun tietoon, vaan niihin vaikuttavat negatiiviset asenteet ja tunteet.
Narkofobia eli huumepelko vaikuttaa siihen, kuinka laittomia päihteitä käyttävät henkilöt nähdään ja kuinka heidät katsotaan osaksi yhteiskuntaa.
Pelosta kohti toimivia käytäntöjä
Huumausaineisiin ja niiden käyttäjiin liittyvästä moraalipaniikista on siirryttävä käytäntöihin, joilla voidaan vähentää turhia kuolemia ja inhimillistä kärsimystä. Stigma ei kohdistu vain päihteitä käyttäviin vaan myös päihdepalveluihin. Tätä ilmiötä kutsutaan assosiatiiviseksi stigmaksi. Se tulee esille muun muassa yhteiskunnan rakenteissa ja päihdepalvelujen toteutuksessa.
Hyvinvointialueiden taloustilanne vaikeuttaa asianmukaisten palvelujen järjestämistä. Kun rahoituksesta päätetään, päihde- ja muut sosiaalipalvelut eivät yleensä ole ensisijainen kehittämiskohde. Usein rahaa halutaan antaa muihin ”kunniallisemmiksi” katsottuihin palveluihin.
Alfa-PVP:hen keskittyminen hämärtää kokonaiskuvaa. Yhden huumausaineen ympärillä pyörivä keskustelu ja kontrollin lisääminen eivät ratkaise ongelmia.
Vahva hyvinvointivaltio, asianmukainen sosiaaliturva ja huono-osaisuuden määrätietoinen kitkeminen ovat yhteiskuntapoliittisia valintoja, joilla voidaan konkreettisesti vähentää huumausaineiden aiheuttamia ongelmia niin yksilöille, yhteisöille kuin koko yhteiskunnalle. On aika siirtyä huumepaniikista kaikkia hyödyttäviin käytännön toimiin.
Lähteet
KAA 3/2023 vp. Kansalaisaloite: Valvottu käyttötila huumeita käyttäville. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KAA_3+2023.aspx
Kailanto, S. & Viskari, I. (2023). Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli: Toimenpide-ehdotuksia ja ohjeita käytännön toteutukseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/handle/10024/147189
Nykänen, A-S. (12.7.2025). Kun peukun käyttäjä ryntää ratikkaan, älä provosoi. Helsingin sanomat. https://www.hs.fi/feature/art-2000011041014.html
Onnettomuustutkintakeskus. (12.6.2024). T2023-S1 Nuorten tapaturmaiset huumekuolemat vuonna 2023. https://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/sosiaali-jaterveydenhuollononnettomuudet/t2023-s1nuortentapaturmaisethuumekuolematvuonna2023160.html
Rissanen, T. (14.8.2025). Peukkuhuume on muuttanut elämän Helsingin arvoalueella. Iltalehti. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8e9c0a73-2109-4c1d-8d8f-b2af7a90240e
Saarela, M. (2025). Ylilääkäri paljastaa Aamulehdelle ison ongelman peukunkäyttäjissä.
Strand, T, Ridanpää, S. & Kotovirta, E. (2023). Suosituksia mielenterveyteen, päihdeongelmiin ja riippuvuuteen liittyvän stigman ja syrjinnän tunnistamiseen ja vähentämiseen. Kansanterveyden neuvottelukunnan mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasioiden jaosto. Sosiaali- ja terveysministeriö. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9873-5
Sosiaali- ja terveysministeriö. (27.6.2025). Hallitus pyrkii ehkäisemään nuorten huumekuolemia – Ensimmäiset valtionavustukset myönnetty. https://stm.fi/-/hallitus-pyrkii-ehkaisemaan-nuorten-huumekuolemia-ensimmaiset-valtionavustukset-myonnetty
Tilastokeskus. (2025). Kuolemansyyt 2024. https://stat.fi/tilasto/ksyyt
Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251105105387
