Aikuisopiskelu on usein tasapainoilua työn, perheen ja muun arjen keskellä. Verkko-opiskelu tuo tähän joustavuutta, mutta samalla se haastaa hyvinvointia tavoilla, joita ei aina tulla ajatelleeksi. Miten aikuisopiskelijan hyvinvointi rakentuu arjessa – ja mitä se todella vaatii?
Verkossa opiskelu mahdollistaa joustavan arjen: opinnot on helpompi sovittaa yhteen työn, perheen ja muun elämän kanssa. Joustavuus ei kuitenkaan tarkoita helppoutta – se edellyttää itseohjautuvuutta, ajanhallintaa sekä sitkeyttä ja päättäväisyyttä.
Aikuisena opiskelu on muutakin kuin tutkinnon hankkimista. Siihen liittyy tavoitteita, jotka koskevat urasuunnittelua, ammatillisen asiantuntijuuden kehittämistä sekä henkilökohtaista kasvua ja omia kiinnostuksen kohteita. Opiskelu aikuisena verkossa on sekä mahdollisuus että haaste. Joustavuuden vastapainona korostuvat itseohjautuvuus, ajanhallinta ja sitkeys opinnoissa etenemisessä. Lisäksi verkko-opiskelu edellyttää digitaitoja ja valmiutta omaksua erilaisia oppimisympäristöjä ja teknologioita.
Aikuisopiskelijan hyvinvointia voidaan tarkastella Manfred Max‑Neefin esittämien yhdeksän perustavan inhimillisen tarpeen kautta. Max-Neef (1932–2019) on taloustieteilijä, kehitystutkija ja aktivisti (Cameron, 2023). Tässä tekstissä keskitytään kolmeen näistä tarpeista – lepoon ja joutilaisuuteen, ymmärtämiseen sekä osallistumiseen – ja siihen, miten ne näyttäytyvät aikuisopiskelijan arjessa.
Max-Neefin kolme hyvinvointitarvetta
Lepo ja palautuminen ovat keskeinen osa aikuisopiskelijan hyvinvointia erityisesti silloin, kun opiskelu yhdistyy työelämään. Riittävä lepo tukee oppimiskykyä, keskittymistä ja luovuutta, joita opiskelu edellyttää. Arjessa kuitenkin käy helposti niin, että hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita – kuten unta, ulkoilua tai harrastuksia – karsitaan ajan puutteen vuoksi. Opiskelun, työn ja levon yhteensovittaminen edellyttää jatkuvaa tasapainottelua.
Max‑Neefin esiin nostama (1) joutilaisuuden tarve on olennainen oppimisen näkökulmasta (Cameron, 2023; Guillen-Royo, 2023; Kortetmäki & Hirvilammi, 2022). Juuri joutilaisuuden ja levon hetkissä tapahtuu kognitiivista palautumista, ja samalla avautuu tilaa uusille oivalluksille. Opitut asiat jäsentyvät, yhdistyvät aiempaan osaamiseen ja muodostavat uusia kokonaisuuksia. Tätä voidaan pitää myös Max‑Neefin kuvaamana (2) ymmärtämisenä (Cameron, 2023; Guillen-Royo, 2023; Kortetmäki & Hirvilammi, 2022): prosessina, jossa uusi tieto kietoutuu aiempaan kokemukseen ja synnyttää syvempää merkitystä ja reflektiota.
Erityisesti verkko-opinnoissa vuorovaikutukseen osallistuminen vaatii rohkeutta, mutta se vahvistuu, kun yhteys muihin opiskelijoihin löytyy.
Aikuisena oppiminen tapahtuu usein vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden kanssa. Kokemusten ja ajatusten vaihtaminen avaa uusia näkökulmia ja syventää oppimista. (3) Osallisuus on siten keskeinen osa aikuisopiskelua ja yhteisöllisyys vahvistuu vuorovaikutuksessa (Cameron, 2023; Guillen-Royo, 2023; Kortetmäki & Hirvilammi, 2022).
Erityisesti verkko-opinnoissa vuorovaikutukseen osallistuminen vaatii rohkeutta, mutta se vahvistuu, kun yhteys muihin opiskelijoihin löytyy. Ryhmätyöskentelyssä ja yhteisissä oppimistilanteissa syntyy parhaimmillaan tilaa aidolle keskustelulle ja kokemusten jakamiselle. Kun tähän varataan riittävästi aikaa, voidaan yhdessä rakentaa jaettu ymmärrys ja saavuttaa yhteinen lopputulos.
Ekososiaalinen ajattelu voi laajentaa ja syventää hyvinvointia
Ekososiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta aikuisopiskelu mahdollistaa henkisen kasvun ja syvemmän ymmärryksen ympäristövastuusta. Työelämässä tämä voi näkyä toimintatapojen muuttumisena kestävämpään suuntaan sekä lisääntyneenä tietoisuutena ihmisen ja luonnon keskinäisriippuvuudesta.
Käytännön tasolla tämä tarkoittaa, että työelämän ratkaisuissa huomioidaan luonnon kantokyky ja planetaaristen rajojen merkitys. Samalla korostuu sosiaalinen vastuullisuus: yhteisöllisyys, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvon kunnioittaminen ovat keskeinen osa kestävää työelämää. Työhyvinvoinnin kehittämisessä tulisi kiinnittää huomiota myös aineettomiin tekijöihin. Ihmissuhteiden vahvistaminen, osallisuuden kokemus ja työn merkityksellisyyden lisääntyminen tukevat hyvinvointia ja vahvistavat kokemusta hyvästä elämästä.
Manfred Max‑Neefin ajattelussa hyvinvointi perustuu siihen, miten perustavat inhimilliset tarpeet voivat toteutua (Cameron, 2023; Guillen-Royo, 2023). Ekososiaalinen näkökulma tuo tähän laajentavan ulottuvuuden: hyvinvointi ei ole vain yksilön kokemus, vaan kytkeytyy myös yhteisöihin, työelämään ja ympäröivään maailmaan. Aikuisopiskelu voi parhaimmillaan toimia näiden tarpeiden vahvistajana, sillä se lisää ymmärrystä, mahdollistaa osallistumisen ja rakentaa identiteettiä osana yhteisöä ja yhteiskuntaa.
Lepo hyvinvoinnin ja oppimisen edellytyksenä
Milloin sitten on oikea hetki levätä? Onko tarpeen varata kalenteriin hetki, jolloin voi keskittyä täysin siihen, mikä tuntuu itselle hyvältä? Tapoja on monia, mutta keskeistä on löytää oma tapa palautua. Lepo ei ole irrallinen hetki arjen ulkopuolella, vaan olennainen osa hyvinvointia ja samalla myös oppimisen edellytys.
Ehkä juuri levon hetkissä tullaan lähimmäksi sitä, mistä hyvinvoinnissa Max‑Neefin mukaan on pohjimmiltaan kyse: mahdollisuudesta olla, kokea ja ymmärtää.
Lähteet
Cameron, E. (2023). Manfred Max Neef’s Human Scale Development and Geoethics. Journal of Geoethics and Social Geosciences, 1(1), 1–25. https://doi.org/10.4401/jgsg-28
Guillen-Royo, M. (2020). Applying the fundamental human needs approach to sustainable consumption corridors: participatory workshops involving information and communication technologies, Sustainability: Science, Practice and Policy, 16(1), 114–127. DOI:10.1080/15487733.2020.1787311
Kortetmäki, T. & Hirvilammi, T. (2022). Kestävää hyvinvointia yhteisellä maapallolla. Teoksessa S. Laakso & R. Aro (toim.). Planeetan kokoinen arki: Askelia kestävämpään politiikkaan (s. 61–81). Gaudeamus.
Kirjoittajat
Taija Korhonen
Opiskelija (YAMK, ekososiaalinen työ ja globaaliosaaminen)Erja Niemelä
Opiskelija (YAMK, ekososiaalinen työ ja globaaliosaaminen)Sanna Routaniemi
Opiskelija (YAMK, ekososiaalinen työ ja globaaliosaaminen)Ville Päivänsalo
Diakonia-ammattikorkeakoulu Lehtori, TT, dos.
