Nuorten kokema huono-osaisuus on Oulussa valitettavan yleistä. Suuresta kaupungista löytyy monenlaisia palveluita, mutta niistä ei välttämättä ole hyötyä yhteistyövaikeuksien takia. Lisäksi Oulun reuna-alueilta on vaikea päästä palveluihin. Reunalta-hankkeessa pyritään helpottamaan tilannetta monin eri tavoin.
Oulua voidaan sanoa Pohjois-Suomen metropoliksi. Asukkaita on viimeisimpien tietojen mukaan 217 256, ja väkiluku on kasvanut yli tuhannella edelliseen vuoteen verrattuna (Tilastokeskus i.a.). Vuosina 2009 ja 2013 tapahtuneiden kuntaliitosten myötä Oulu on hyvin laaja kaupunki, ja pitää keskusta-alueen lisäksi sisällään myös maaseutumaisia alueita.
Oulun Diakonissalaitos (ODL) ja Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) pyrkivät ESR-rahoitteisessa Reunalta-hankkeessa edistämään huono-osaisuutta kokevien nuorten hyvinvointia ja osallisuutta. Hankkeen toiminta kohdistuu Ouluun, joka on palvelutarpeen ja -tarjonnan suhteen sekä vaikea että mahdollisuuksia tarjoava toimintaympäristö. Tässä artikkelissa teemme katsauksen Oulun hyvinvointiongelmiin ja palveluihin, joilla ongelmia pyritään ratkomaan.
Huolenaiheita hyvinvointikertomuksessa ja tilastoissa
Kuntien on tehtävä kerran valtuustokaudessa hyvinvointikertomus, jossa raportoidaan asukkaiden hyvinvoinnista (esim. Piirainen 2023). Oulun kaupungin vuosien 2021–2025 hyvinvointikertomuksessa nostetaan esille taloudellisen toimeentulon eriarvoisuus, ja etenkin lasten ja lapsiperheiden taloudellisen eriarvoisuuden kasvu. Myös pitkään jatkunut korkea nuorisotyöttömyys huolestuttaa, etenkin kun se on selkeästi korkeinta verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. (Oulun kaupunki, 2025.)
Oulun hyvinvointikertomuksen mukaan koettu mielen hyvinvointi on heikentynyt kaikissa ikäluokissa. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten osuus on Oulussa suurempi kuin muissa suurissa kaupungeissa. Huumausaineiden käyttörikokset ovat kasvusuunnassa ja ovat Oulussa suurista kaupungeusta korkeimmat. (Oulun kaupunki, 2025.)
Lisäksi tilannetta kuvastavat myös tilastot työn, koulutuksen ja varusmiespalveluksen ulkopuolella olevista nuorista. Heidän osuuksissaan on Oulussa ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana laskusuuntausta, mutta ihan viime vuosina määrä on lähtenyt kasvuun (Kuvio 1). Suuntaus johtuu miesten osuuden kasvusta. Nuorten naisten ja miesten tilanteet näyttävät Oulussa eriytyvän entisestään. Kyse on valtakunnallisesta ilmiöstä, joka osaltaan juontuu miesten ja naisten eroista koulutukseen osallistumisessa (esim. Ahlroth ym., 2025).
Kuvio 1. Työn, koulutuksen ja varusmiespalveluksen ulkopuolella olevien 18–24-vuotiaiden osuus samanikäisistä nuorista Oulussa vuosina 2016–2023. (Sotkanet.fi i.a.)
Palveluja on, mutta yhteistyö takkuaa
Toisaalta suuria kaupunkeja kuvastaa kattava palveluvalikoima, joilla ongelmiin olisi mahdollista vastata. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi tarjolla on esimerkiksi Oulun kaupungin nuoriso- ja työllisyyspalveluita, poliisin Ankkuri-toimintaa ja rikosseuraamuslaitoksen palveluita. Oulun erikoisuutena on nuorille suunnattu Byströmin Ohjaamo LINKKI: https://nuortenoulu.fi/bystrom/ , jossa on maan muihin Ohjaamoihin verrattuna laajempi palveluvalikoima, ja usean vuoden aikana kehitetyt yhteistyöverkostot.
Suuresta kaupungista löytyy myös laaja valikoima kolmannen sektorin toimintaa, joilla pyritään tukemaan erilaisia vaikeuksia kohdanneita nuoria. Esimerkiksi ODL:llä on palveluneuvonnan kaltaista pysyvää toimintaa sekä monenlaisia hankkeita. Alueen seurakunnilla on omaa erityisnuorisotyötä ja päihdetyötä, ja järjestöjen toiminta on paljon laajempaa pikkukuntiin verrattuna.
Eri toimijoiden yhteistyötä on kuitenkin osaltaan vaikeuttamassa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus. Hyvinvointialueen muodostaminen on sekoittanut alueen verkostotyötä, eivätkä toimijat välttämättä tiedä toisistaan (Zitting ym. 2025). Esimerkiksi etsivän nuorisotyön ammattilaiset ovat valtakunnallisessa kyselyssä tuoneet esille, että verkostoyhteistyö sote-ammattilaisten kanssa on vähentynyt. Kielteiset kokemukset painottuvat vahvimmin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella, johon Pohjois-Pohjanmaa lukeutuu. (Pietikäinen, 2024.)
Palveluja tarvitaan myös reuna-alueilla
Oulu on laaja kaupunki useiden kuntaliitosten myötä. Pinta-alaltaan suurten kaupunkien ongelma on siinä, että etenkin erikoispalvelut keskittyvät kaupungin keskustaan, ja haja-asutusalueilla on tarjolla vain kapean palveluvalikoiman terveysasema – eikä aina sitäkään. Lisäksi kulkuyhteydet haja-asutusalueilta keskustaan ovat usein heikot.
Palvelutarpeessa on kuitenkin eroja keskustan ja reuna-alueiden välillä. Diakin Huono-osaisuus Suomessa -karttasovelluksen avulla on tarkasteltu Oulun postinumeroalueiden välisiä eroja. Kuviossa 2 on kuvattu karttasovelluksen työttömyyttä, pienituloisuutta ja matalaa koulutustasoa yhdistävän huono-osaisuusmuuttujan arvot. Karttasovelluksessa lukema sata kuvastaa Suomen keskitasoa. Suurempi lukema tarkoittaa keskitasoa huonompaa tilannetta ja pienempi lukema parempaa.
Kuvio 2. Huono-osaisuus Oulun postinumeroalueittain. (Diakonia-ammattikorkeakoulu i.a.)
Oulussa huono-osaisuus keskittyy pääasiassa ydinkeskusta-alueelle. Haja-asutusalueilla tilanne on heikoin entiseen Yli-Iin kuntaan kuuluneiden Tannilan (vertailulukema 147) sekä Pahkakoski-Räinän (vertailulukema 144) postinumeroalueilla. Myös Yli-Iin Keskuksessa (vertailulukema 122) huono-osaisuustilanne on maan keskitasoa heikompi.
Diakin Huono-osaisuus Suomessa -karttasovelluksen avulla on tarkasteltu Oulun postinumeroalueiden välisiä eroja.
Kyseisten postinumeroalueiden tilanne juontuu etenkin maan keskitasoa selvästi korkeammasta työttömyydestä, joka on kyseisillä alueilla ollut kasvusuunnassa. Tannilan ja Pahkakoski-Räinän postinumeroalueilla korostuu työttömyyden lisäksi pienituloisuus. Karttasovelluksen huomioista voi siis todeta, että ihmisillä on eniten vaikeuksia Oulun keskusta-alueilla sekä Yli-Iin seudulla.
Ammattilaishaastattelut kertovat palvelukatveista
Reunalta-hankkeessa on tehty haastatteluja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille, ja niissä on tullut esille, miten vaikeaa palvelujen hakeminen on Oulun reuna-alueiden nuorille. Esimerkiksi päihdevaikeuksista kärsivien nuorten kanssa toimineet haastattelut toivat esille, miten terveysneuvontapisteiltä ei saa riittävästi apua. Reuna-alueilta pääse helposti erikoispalveluihin, joiden palveluaikoja supistetaan koko ajan.
Reuna-alueiden nuorten parissa työskennelleet haastatellut toivat esille, miten bussiyhteyksiä on heikennetty koko ajan, mikä vaikeuttaa palvelujen saantia. Toisaalta joidenkin nuorten voi olla mielenterveysongelmien takia vaikea matkustaa bussilla. Keskustaan matkaaminen edellyttää hyvää kuntoa, ja siksi moni nuorista ei välttämättä poistu kotoaan ollenkaan.
Reuna-alueille ja nuorten koteihin jalkautuville erikoispalveluille olisi ammattilaisten mukaan tarvetta. Erilaiset ryhmätoiminnot eivät välttämättä toimi, koska pienissä kuntakeskuksissa ihmiset tuntevat toisensa, jolloin vaikeuksista kärsivä nuori ei välttämättä halua osallistua toimintoihin leimautumisen pelossa. Osallisuutta lisääville matalan kynnyksen toiminnoille nähdään kuitenkin tarvetta, sillä niihin osallistuminen laskisi keskustaan lähtemisen kynnystä.
Reunalta-hanke pyrkii helpottamaan tilannetta
Nämä havainnot Oulusta antavat vahvat perusteet kehittämistarpeille, johon Reunalta-hanke vastaa. Tilastojen mukaan palvelujen tarve on suurta ja palveluita myös on tarjolla, mutta nuoret eivät välttämättä pääse tai hakeudu niihin. Lisäksi eri toimijoiden palveluilla on yhteistyövaikeuksia, eikä palveluita ole tarpeeksi hyvin saatavilla reuna-alueilla.
Reunalta-hankkeessa pyritään edistämään eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tietoisuutta toistensa palveluista. Hankkeessa järjestetään koulutuksia ja työpajoja sekä yhteensovittavan johtamisen valmennuksia, joissa eri alojen ammattilaiset ja johtajat kohtaavat. Näihin pyritään saamaan mukaan toimijoita myös Oulun reuna-alueilta. Hankkeen toiminnassa ja viestinnässä nostetaan esille ongelmia ja etsitään niille ratkaisumahdollisuuksia.
Nuorten huono-osaisuus ja palvelujen yhteistyöongelmat eivät ole pelkästään Oulun ongelma, vaan ne ovat valitettavan tuttuja ilmiöitä koko maassa. Hankkeessa kehitetyt toimintamallit ovat sellaisia, että ne ovat sovellettavissa kaikkialla. Siksi hankkeessa pyritään viestimään ratkaisuista laajasti eri kanavissa, ja hankkeen arviointiraportilla kuvataan toimintaa kattavasti. Näin hankkeen tulokset voivat hyödyttää oululaisten lisäksi koko maan nuoria sekä heidän parissaan työskenteleviä.
Lähteet
Ahlroth, E., Laaninen, M., & Niemelä, M. (2025). Conditions of youth transition: individual and municipal factors related to the NEET rate in Finland. Journal of Youth Studies, 1–25. https://doi.org/10.1080/13676261.2025.2520311
Diakonia-ammattikorkeakoulu (i.a.) Huono-osaisuus Suomessa –karttasivusto. Saatavilla 9.12.2025 https://karttasovellus.diak.fi
Eronen, A., Londén, P., Palanne, A., Peltosalmi, J., & Teittinen, A. (2025). Sosiaalibarometri 2025. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry.
Oulun kaupunki. (2025). Oulun kaupungin Hyvinvointikertomus 2021–2025. Saatavilla 9.12.2025 https://www.ouka.fi/media/14730/download
Pietikäinen, R. (2024). ”Nuoret eivät saa tarvitsemiaan palveluita.” – Työpajatoimijoiden ja etsivän nuorisotyön kokemuksia hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksista. Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry.
Piirainen, K. (29.12.2023). Hyvinvointisuunnitelmat ja hyvinvointikertomukset tulosten todentajina. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231212153543
Sotkanet.fi. (i.a.) Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Syrjäytymisriskissä (ei työssä, ei opiskele, ei ole varusmiespalvelussa) olevat 18–24-vuotiaat, % vastaavan ikäisistä (ind. 5387).
Tilastokeskus. (i.a.) Väestönmuutosten ennakkotiedot alueittain, 2025Q1*-2025Q3*. Saatavilla 9.12.2025. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vamuu/statfin_vamuu_pxt_11lk.px/
Zitting, J., Henttu, V., & Nummela, N. (8.10.2025). Ammattilaishaastattelut paljastavat ongelmia nuorten palveluissa. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199104
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251210116979
