Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät ammattilaiset pyrkivät luomaan asiakkaalle mahdollisimman hyvän palvelupolun moninaisessa ja alati muuttuvassa palveluviidakossa. Tämän tavoitteen toteuttaminen vaikuttaa sekä moniammatillisen yhteistyön tekemisen mahdollisuuksiin että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työssä jaksamiseen.
Sosiaali- ja terveysministeriön kokoama työryhmä valmistelee parhaillaan sosiaalihuollon palvelu-uudistusta. Sen tavoitteena on, että hyvinvointialueiden valtion rahoituksesta säästyisi vuonna 2027 noin 50 miljoonaa euroa ja jatkossa vuotuisesti 100 miljoonaa euroa. Säästötoimista huolimatta palvelu-uudistuksen tavoitteena on vahvistaa hyvinvointialueiden edellytyksiä sosiaalipalvelujen järjestämiseen asiakaslähtöisemmin ja joustavammin. Lisäksi tavoitteena on alueellisten erityispiirteiden parempi huomioon ottaminen. (Sosiaali- ja terveysministeriö, i.a.)
Tässä artikkelissa tarkastelemme palvelu-uudistuksen vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Millaisia palvelu-uudistuksen vaikutukset ovat eritoten moniammatillisen yhteistyön tekemiseen ja työntekijän työssään selviytymiseen maantieteellisesti ja väestöpohjaltaan erilaisilla alueilla?
Moniammatillisen yhteistyön mahdollisuuden kaupunki- ja maaseutukontekstissa
Sosiaali- ja terveydenhuolto painii ajoittain henkilöstövajeen kanssa (esim. Työ- ja elinkeinoministeriö & Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, i.a.), joka tekee työskentelystä kuormittavaa. Niinpä katseet täytyy kääntää siihen, mikä sosiaali- ja terveysalalla on hyvää ja toimivaa. Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto on korkeatasoista työntekijöiden koulutuksen laadun ja ammattietiikan vankkuuden sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstöä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksessa pyritään varmistamaan henkilöstölle parhaat mahdolliset puitteet tehdä työtään asiakkaiden ja potilaiden parhaaksi. Ammattilaisten yhteistyö ja verkostot ovat asiakkaan kanssa tehtävässä työssä avainasemaan sekä nyt että tulevaisuudessa. (Siikavirta, 2024.)
Moniammatillisten työryhmien ja verkostojen työskentelyä voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Työryhmiä muodostuu asiakkaiden erilaisten elämäntilanteiden perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon, yritysten, seurakuntien ja järjestöjen sekä yhdistysten toimijoista. Ammattilaisten kanssa yhteistyötä voivat tehdä vapaaehtoiset ja vertaiset. (Mönkkönen ym., 2019, s. 42–56.)
Ammattilaisten keskittyminen isompiin kaupunkeihin voi jakaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan. Moniammatillisia yhteistyöryhmiä muodostetaan monesti asiakkaiden tai asiakasryhmien elämäntilainteiden perusteella. Isoista kaupungeista löytyy jäseniä moniammatilliseen yhteistyöhön. Myös pienillä paikkakunnilla ammattilaisten yhteistyö voi olla tiivistä, ja heillä voi olla moniammatillista osaamista, mutta pienillä paikkakunnilla ei ole aina toimijoita riittävästi moniammatilliseen yhteistyöhön.
Ammattilaisten keskittyminen isompiin kaupunkeihin voi jakaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan.
Kaupungissa ja maaseudulla työskentelyä on tutkittu muun muassa osana sosiaalityön ammatillisen työkulttuurin muodostumista. Sosiaalityöntekijöiden osaamisessa ei ole eroa kaupungin ja maaseudun välillä. Maaseudulla työskentelevät sosiaalityöntekijät ovat kuitenkin tyytymättömämpiä työn tekemiseen kuin kaupungeissa työskentelevät sosiaalityöntekijät. Maaseudulla työtä tehdään enemmän yli sektorirajojen; kaupungissa työ on eriytyneempää. Kaupungeissa on useita sosiaalityön erityisalojen osaajia, mutta maaseudulla otetaan paremmin huomioon perheet ja yhteisö. Sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välinen suhde ei eroa kuitenkaan niin paljoa kaupungissa työskentelevän sosiaalityöntekijän ja asiakkaan suhteesta kuin voisi olettaa. Tilastollisesti ainoana merkittävänä ero on se, että maaseudulla työskentelevät sosiaalityöntekijät tunsivat asiakkaita myös muista yhteyksistä kuin asiakkuuden kautta. (Myller, 2022, s. 78–80.)
Pitkät välimatkat harvaan asutuilla, syrjäisillä alueilla haastavat moniammatillisen yhteistyön järjestämisen lisäksi asiakkaan osallistumismahdollisuudet. (Taxell, 2020, s. 5.) Suurissa kaupungeissa asiakas pystytään ohjaamaan moninaisiin asiakasta tukeviin palveluihin, mutta maaseudulla tämä ei ole mahdollista. Asiakas, joka ei pääse palveluun, voi jäädä sitä vaille tai yksinomaan digitaalisen palvelun varaan.
Suomessa tulee turvata yhdenvertaiset palvelut kaikille kansalaisille. Palveluja tulee olla sekä kasvukeskuksissa että harvaan asutuilla alueilla, maaseudulla. Edistääkö sosiaalihuollon palvelu-uudistus sitä, että uudistuksen jälkeen palveluja on saatavissa samalla tavoin väestöpohjaltaan erilaisilla alueilla? Onko haavoittuvassa asemassa oleva ihminen samanarvoisessa asemassa esimerkiksi Inarissa ja Vantaalla? Sosiaalihuollon palvelu-uudistuksessa tulee kiinnittää huomiota siihen, miten asiakkaiden palvelupolkuja pystyttään parantamaan kaupungeissa ja maaseudulla. Päättäjät ovat avainasemassa siinä, että palveluja on saatavissa maantieteelliseltä sijainniltaan ja väestöpohjaltaan erilaisilla paikkakunnilla.
Palvelurakenteen muutosten keskellä työskentely on vaativaa
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen saattaa olla huomaamattaan tilanteessa, jossa pitkän koulutuksen ja perehdytyksen ansiosta hän osaa työnsä, mutta uusien tai erilaisten työkäytäntöjen ja monimuotoisen yhteistyöverkoston osana hän ei osaa enää toimia jatkuvien muutosten keskellä. Yksittäiselle sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselle voi olla haastavaa hallita kaikki asiakkaalle tarjolla olevat palvelut niin, että hän pystyy kokoamaan asiakkaalle parhaan mahdollisen vaihtoehdon hänen tilanteessaan. Palveluohjaus on tärkeää toteuttaa niin, että ammattilainen tai asiakas eivät kuormitu tilanteessa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden parissa toimivat sekä hyvinvointialueiden, yritysten, järjestöjen että seurakuntien työntekijät. Julkisen sektorin toimintaa määrittää vahvasti lainsäädäntö ja esimerkiksi tiedonsiirrosta tulee sopia asiakkaan kanssa ennakoidusti. Järjestöjen ja seurakuntien tarjoamat palvelut voivat perustua anonyymiyteen (tunnistamattomuuteen) ja vapaaehtoisuuteen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarkoitus on auttaa ja tukea asiakasta, ei hämmentää, kuormittaa tai sekoittaa asiakasta. Palveluiden päällekkäisyys voi pahimmillaan aiheuttaa myös palveluiden väärinkäyttöä. Parhaimmillaan rinnakkain olevat palvelut voivat auttaa asiakasta ja perheitä ja muuttaa heidän elämänpolkujaan pysyvästi paremmiksi.
Kestäviä säästöjä ei voida saavuttaa ilman oikea-aikaisia ja oikeasuhtaisia sekä realistisesti saavutettavia palveluja. Palvelujen tavoitettavuutta ja toimivuutta on kehitettävä sekä väestömäärältään suurten että pienten paikkakuntien näkökulmasta – kaupungeissa ja maaseudulla.
Lähteet
Myller, T. (2022). Sosiaalityön ammatillinen työkulttuuri suhdeperustaisena sosiaalityönä maaseudulla ja kaupungissa [väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto]. (Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 286) Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4656-0
Mönkkönen, K., Leinonen, L., Arajärvi, M., Hovatta, A-E., Tusa, N., & Salokangas, K. (2019). Moniammatillisen vuorovaikutuksen tarkastelua. Teoksessa K. Mönkkönen., T. Kekoni, & A. Pehkonen (toim.), Moniammatillinen yhteistyö (s. 42–56). Gaudeamus.
Siikavirta, J. (8.2.2024). Sote-alan ammattilaisia koskeva lainsäädäntö uudistuu: Lakien tarkoitus on mahdollistaa, ei estää. (Kolumni). Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavilla 9.9.2025 https://stm.fi/-/sote-alan-ammattilaisia-koskeva-lainsaadanto-uudistuu-lakien-tarkoitus-on-mahdollistaa-ei-estaa
Sosiaali- ja terveysministeriö. (i.a.). Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. (STM 107:00/2023 Säädösvalmistelu). Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavilla 8.9.2025 https://stm.fi/hanke?tunnus=STM107:00/2023
Taxell, T. (2020). Sosiaalityötä ja sosiaalityöntekijöitä kaupunkien ulkopuolella [Kandidaatintutkielma, Tampereen yliopisto]. Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202001171366
Työ- ja elinkeinoministeriö & Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. (i.a.). Työvoimabarometri. Ammatit. Sosiaalityön erityisasiantuntijat. Saatavilla 9.9.2025 https://tyovoimabarometri.fi/ammatti?ammatti=ecb8e901-d94b-40bb-a6cd-c5b1673b0776
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090494489
