Aivoterveydestä huolehtiminen kuuluu välttämättömänä osana ihmisen hyvinvointia. On tärkeää tunnistaa tekijät, jotka heikentävät aivojen hyvinvointia, sekä kokeilla työtapoja ja toimintamalleja, jotka edistävät aivoterveyttä. Aivojen hyvinvoinnin kehittäminen koskee työtekijää itseään ja työyhteisöä. Viime aikoina tutkijat ovat määritelleet affektiivista ergonomiaa monitieteisesti ja tunnistaneet sen keskeiseksi osaksi aivojen hyvinvointia.
Aivoterveydelle ei ole kansainvälisesti yhtä vakiintunutta määritelmää. Aivojen hyvinvointi, mahdollisuus käyttää aivojaan parhaalla mahdollisella tavalla ja kyky pienentää iän myötä lisääntyviä riskejä ovat kuitenkin määritelmissä usein läsnä. Aivoterveyteen liittyvät kiinteästi toiminnanohjaus ja hermosto, ja sillä on vahva yhteys myös mielenterveyteen. (Duodecim, Suomen Akatemia, 2020).
Elämätapavalinnoilla voi tukea aivojen hyvinvointia. Esimerkiksi riittävä liikunnan ja unen määrä, terveellinen ravinto, sosiaalisten suhteiden ylläpito ja uuden opiskelu edistävät aivoterveyttä. Myös palauttavat hetket arjen keskelle, kuten luonnossa, harrastuksissa, taiteessa tai kulttuuritoiminnassa auttavat jaksamaan.
Työn hektisyys kuormittaa aivojen hyvinvointia
Työrintamalla lisääntynyt etätyö ja digitalisaatiokehitys ovat viime vuosina muuttaneet työskentelyä ja samalla tuoneet uusia haasteita aivojen hyvinvoinnille. Moni kohtaa päivittäin esimerkiksi jatkuvaa informaatiotulvaa, toistuvia keskeytyksiä ja kiireen tuntua aikarajojen lähestyessä. Nykyihminen työskentelee myös valtaosan ajasta tietokoneiden ääressä. Päällekkäisten asioiden yhtäaikainen hoitaminen eli multitaskaaminen voi tuntua tehokkaalta ajankäytöltä, mutta samalla se nakertaa keskittymiskykyä. Puolittainen läsnäolo ei edistä asioiden syvällistä ymmärtämistä, saati muistamista. Peräkkäiset palaverit ilman taukoja vaihtuvine aiheineen ja kokoonpanoineen kuormittavat aivoja kohtuuttomasti. Kun kamera on päällä koko ajan, se vaatii jatkuvaa tarkkaavaisuutta.
Jos omasta työskentelystä puuttuu suunnitelmallisuus, voi helposti harhautua sivupoluille. Esimerkiksi käydä vilkaisemassa sähköpostia tai katsoa onko puhelimeen tullut uusia viestejä. On tehtävä valinta: lukeeko saapuneet viestit heti, kun ilmoitus viestistä kilahtaa puhelimeen vai kytkeekö ilmoitukset pois ja lukea viestit vain tiettyinä aikoina työpäivää.
Jos omasta työskentelystä puuttuu suunnitelmallisuus, voi helposti harhautua sivupoluille.
Valtaosa etätyötä on yksin tekemistä. Vaikka verkossa tapaa muita ihmisiä, ei siellä välttämättä ole mahdollisuutta vaihtaa kuulumisia tai reflektoida ajankohtaisia asioita. Näistä pienistä tuokioista, kuten kuulumisten vaihtamisista ja asioiden jakamisista, on hyvä pitää kiinni.
Työn lisäksi erilaiset toimintatavat ja tottumukset voivat heikentää aivoterveyttä ja lisätä aivokuormitusta lähes huomaamatta. Monella työntekijällä on ainakin osittain vapaus määritellä omia aikatauluja ja työpäivän sisältöä. Esimerkiksi palavereja voi sopia niin, että siirtymiin jää aikaa. Kalenteriin voi tehdä ennakoivasti varauksia tehtävien arvioinneille ja varmistaa riittävät keskeytyksettömät työskentelyjaksot. Työpäivä kannattaa rytmittää vaihtelemalla eri tavoin kuormittavia ja eri intensiteettiä vaativia tehtäviä. Työ pitäisi pystyä rajaamaan annettuun työaikaan ja toisaalta varjelemaan itseä myös liiasta uppoutumisesta työhön, jos se tapahtuu oman hyvinvoinnin kustannuksella.
Jotta työstä tulee enemmän aivojen hyvinvointia tukevaa, on tärkeää löytää keinoja palauttaville tuokioille. Taukojumpat, mikrotauot, pienet venyttelyhetket, ehkä kävely pihalla voi tuoda tarpeellista pientä palautumista kesken työpäivän. Lisäksi nostettava työpöytä, aktiivituoli ja iso näyttö helpottavat työskentelyä ja mahdollistavat asennon vaihtamisen seisomisen ja istumatyön välillä. Vaihtelu aivotyön ja fyysisen työn välillä, ympäristön vaihdos ja uuden opiskelu tuovat virkistävää vaihtelua. Eikä luovuuden käyttökään kielletty ole.
Affektiivinen ergonomia koskee koko työyhteisöä
Yksi tärkeä näkökulma aivojen hyvinvointiin on affektiivinen ergonomia, sillä työyhteisöllä ja johtamisella on keskeinen rooli työntekijöiden aivojen hyvinvointiin. Affektiivisen ergonomian käsite on laajentunut ja sitä tarkastellaan nykyään monitieteisesti.
Päätalo, Susipolku ja Saarnio (2023) tuovat esille, että affektiivisessa ergonomiassa tarkastellaan työn vuorovaikutus- ja tunneympäristöä sekä työn eettistä kuormitusta. Ne vaikuttavat aivojen kuormittumiseen ja aivoterveyteen. Affektiivinen ergonomia sisältää yksilön ja organisaation näkökulmat työn eettiseen kuormitukseen, organisaatiokulttuuriin sekä yhteisön vuorovaikutusilmapiiriin ja tunneympäristöön.
Eettiset kysymykset kuuluvat keskeisesti sote-alan työhön ja opetukseen. Opiskelijoita koulutetaan kohtaamaan yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Monella opiskelijalla esiintyy erilaisia oppimisen haasteita, jolloin tarve yksilölliseen ja yksityiskohtaiseen ohjaukseen on lisääntynyt. Opettajan omat mahdollisuudet sekä aika opiskelijoiden ja kollegoiden kohtaamiseen voi tuntua varsin rajalliselta. Jokainen opettaja on vastuussa toiminnastaan myös opiskelijoille ja työelämäkumppaneille, sillä aivojen hyvinvointi heijastuu vahvasti toisten kanssa kanssakäymiseen. Se vaikuttaa keskittymiseen, läsnäoloon ja kykyyn vuorovaikuttaa toisten kanssa.
Samalla erilaiset arjen haasteet, jotka eivät suoranaisesti liity työhön, voivat heijastua kokonaiskuormitukseen. Esimerkiksi ristiriidoista tai huonosti menneestä vuorovaikutustilanteesta voi syntyä tunnekuormaa. Jokaisen on hyvä miettiä mitä tuo tilanteisiin mukaan: miten kohtelee opiskelijoita, kollegoita ja miten edistää koko työyhteisön hyvinvointia. Työyhteisön yhteiset pelisäännöt luovat psykologisen turvallisuuden perustan, mutta jokainen vastaa osaltaan niiden toteutumisesta käytännössä. Turvallinen tila herää eloon ihmisten kunnioittavan kohtaamisen, avoimuuden ja toisten arvostamisen myötä.
Kestävä aivoterveys -hankkeessa kehitetty Affektiivisen ergonomian tarkistuslista (Päätalo, Susipolku & Saarnio, 2023) soveltuu hyvin työyhteisöjen käyttöön. Tarkistuslistan läpikäyminen toimii myös hyvänä herätyksenä yksittäiselle työntekijälle.
Hyvinvoiva opettaja on kullanarvoinen voimavara työyhteisössä, ja organisaation johdon tulee myös tukea siinä työntekijöitään. Aivoterveydestä ja aivojen hyvinvoinnista kannattaa keskustella myös pedagogisen kehittämisen yhteydessä, sillä opiskelijoiden aivojen hyvinvointi tukee oppimista ja rakentavaa toimintaa kouluyhteisössä.
Lähteet
Duodecim, Suomen Akatemia. (2020). Konsensus 2020. Aivot ja mieli. https://www.duodecim.fi/wp-content/uploads/sites/9/2020/03/Konsensuslausuma-versio-1.6-3.pdf.
Päätalo, K., Susipolku, R., & Saarnio, R. (2023). Tarkistuslista työpaikan affektiivisen ergonomian arviointiin. OAMK Journal, (115). Oulun ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20230822100772
Kirjoittajat
Sirpa Ylönen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Lehtori, KM, Opinto-ohjaaja
