Siirry sisältöön

Diakin työelämän neuvottelukunta edistää osallisuutta

Diak_neuvottelukunta
Diakissa kokoontunut työelämän neuvottelukunta käsitteli ensimmäisenä aiheenaan syrjäytymistä. Teemaa käsiteltiin muun muassa Diakin tutkimus- ja kehittämishankkeiden kautta. Neuvottelukunta kokoontui Helsingin-kampuksella perjantaina 16.2.2018.

Mittari nuorten hyvinvointiin

Tutkija, dosentti Sakari Kainulainen puhui neuvottelukunnan kokouksessa nuorten hyvinvoinnista ja yksinäisyydestä. Kainulaisen mukaan Suomessa yli 20-vuotiaista runsas 400 000 henkilöä tuntee itsensä yksinäiseksi. Lukio jää vuosittain kesken yli 1 330 opiskelijalla ja ammatillinen koulutus yli 8 400 opiskelijalla. Syrjään jääneiden nuorien määrä on noin 68 000.

– Meillä on paljon tietoa tilastojen ja rekisterien kautta ihmisten hyvin- ja pahoinvoinnista, mutta vähemmän tietoa esimerkiksi heikossa asemassa olevien itsensä kokemasta hyvinvoinnista. Ilman sitä tietoa ei synny laajempaa keskustelua, saati poliittisia toimia, jotka muuttaisivat asiantilaa, kertoo neuvottelukunnan jäsen ja köyhyyttä tutkinut Y-säätiön tutkija Maria Ohisalo.

Köyhyydestä tai eriarvoisuudesta puhuttaessa keskustelu jää yksipuoliseksi, jos keskitytään ainoastaan esimerkiksi tuloeroihin.

Nuorten hyvinvoinnin kokemuksen kokonaisvaltaiseen mittaamiseen onkin kehitetty 3X10D-mittari.

3X10D-mittarin avulla nuori pohtii omaa elämäntilannettaan, hyvinvointiaan sekä tulevaisuuden toiveitaan yhdessä ammattilaisen kanssa. Menetelmässä hyödynnetään itsearviointia, ja siinä korostuu ihmisen kokonaisvaltainen ja asiakaslähtöinen kohtaaminen.


Osallisuuden edistämistä

Diakin toteuttamista hankkeista on saatu tutkimustietoa ja uusia toimintamalleja osallisuuden edistämiseksi. Näiden pohjalta kehitetään esimerkiksi palveluita asiakkaille, jotka tarvitsevat paljon tukea.

– Hyvien tarkoitusten käsikynkässä pitää kulkea myös oikeat vaikutukset, ettei tehdä ns. turhaa työtä. Meidän pitää tietää nykyistä laajemmin erilaisten toimintojen ja auttamistapojen vaikuttavuudesta. Jos asiaa ajattelee politiikan näkökulmasta, tutkitusti hyviä käytäntöjä on helpompi edistää, Ohisalo sanoo.

Suomessa toteutuu paljon hankkeita, joiden suuri ongelma on se, etteivät hyvät käytännöt tuota mitään pysyvää.

Laajemmalla yhteisellä kehittämisellä eriarvoisuus saadaan poistettua parhaiten suomalaisesta yhteiskunnasta.

– Auttamisen toimintoja olisi hyvä nykyistä enemmän yhdistää samojen sateenvarjojen alle, jotta emme tekisi päällekkäistä työtä. Yhteistyöllä saadaan parhaat käytännöt pitkällä aikajänteellä, Ohisalo toteaa.

Tutustu työelämän neuvottelukuntaan.

Lue aiempi uutinen ”Diak sai työelämän neuvottelukunnan”.