Siirry sisältöön

Huono-osaisuus Suomessa -karttasivusto

Huono-osaisuus Suomessa -karttasivusto tuottaa eriteltyä tietoa huono-osaisuudesta hyvinvointialueittain, seutukunnittain ja kunnittain sekä postinumeroalueilta.

Sivuston antamaa vertailutietoa voi hyödyntää alueiden palvelujärjestelmien kehittämisessä. Tieto on suunnattu viranhaltijoille, paikallisille ja alueellisille päättäjille, hanketoimijoille, opettajille ja opiskelijoille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Diakissa kehitetty karttasivusto on vapaasti käytettävissä. Tutustu sivustoon osoitteessa https://www.diak.fi/eriarvoisuus.

Huono-osaisuuden osoittimet

Sokra-hankkeessa on määritelty huono-osaisuutta inhimillisen, sosiaalisen ja taloudellisen ulottuvuuden kautta. Näiden ulottuvuuksien pohjalta on laadittu Sotkanet.fi -palvelusta löytyvistä tilastotiedoista niin sanotut huono-osaisuusindikaattorit, joihin karttasovellus perustuu.

Hyvinvointialueen, seutukunnan tai kunnan lisäksi sovelluksessa valitaan jokin seuraavista huono-osaisuutta kuvastavasta osoittimesta. Jos jokin alue sijoittuu vertailussa kärkeen, tarkoittaa se muita alueita huonompaa tilannetta.

Inhimillinen huono-osaisuus

  • Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24-vuotiaat (prosenttiosuus vastaavan ikäisestä väestöstä)
  • Nuorisotyöttömät (prosenttiosuus 18–24-vuotiaasta työvoimasta)
  • Pitkäaikaistyöttömät (prosenttiosuus työvoimasta)
  • Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18–24-vuotiaat (prosenttiosuus vastaavan ikäisestä väestöstä)
  • Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25–64-vuotiaat (prosenttiosuus vastaavan ikäisestä väestöstä)
  • Kunnan yleinen pienituloisuusaste
  • Itsemurhakuolleisuus (vain maakuntatasolla)
  • Alkoholikuolleisuus 35–64-vuotiailla (vain maakuntatasolla)
  • Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (vain maakuntatasolla)
  • Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (vain maakuntatasolla)
  • Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (vain maakuntatasolla)

Huono-osaisuuden sosiaaliset seuraukset

  • Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0–17-vuotiaat (prosenttiosuus vastaavan ikäisestä väestöstä)
  • Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 asukasta
  • Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / 1 000 asukasta
  • 0–17-vuotiaat lapset, joista on tehty lastensuojeluilmoitus (prosenttiosuus vastaavan ikäisestä väestöstä)
  • Rahanpuutteen vuoksi ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynnistä tinkimään joutuneiden osuus (vain maakuntatasolla)
  • Korkeat asiakasmaksut haitanneet hoidon saantia (vain maakuntatasolla)

Huono-osaisuuden vähentämisen taloudelliset yhteydet

  • Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki, euroa / asukas
  • Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokäyttökustannukset, euroa / asukas
  • Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit / 1 000 18 vuotta täyttänyttä
  • Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1 000 asukasta
  • Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1 000 asukasta
  • Täydentävä toimeentulotuki, euroa/asukas

Postinumerotason tarkastelu

Tilastokeskus tarjoaa Paavo-tietokannassaan erilaisia tilastotietoja postinumeroalueilta. Karttasivustolle on lisätty muutamia huono-osaisuutta kuvastavia tietoja, jotka on käsitelty samalla tavoin kuin muiden aluetasojen huono-osaisuusmittarit ja -indikaattorit.

  • Työttömät
  • Pelkän peruskoulutuksen omaavat
  • Alimpaan tuloluokkaan kuuluvat täysi-ikäiset
  • Alimpaan tuloluokkaan kuuluvat taloudet
  • Kokonaislukema (edellä mainittujen neljän muuttujan keskiarvo)

Käyttöesimerkkejä eri muuttujilla

Jos esimerkiksi Täydentävä toimeentulotuki -osoitin saa arvon 130, se tarkoittaa, että alueella maksetaan täydentävää toimeentulotukea 30 prosenttia Manner-Suomen keskitasoa enemmän. Jos puolestaan Huono-osaisuuden sosiaaliset seuraukset -osoitin saa arvon 200, se tarkoittaa kyseisen indikaattorin olevan kaksinkertainen keskitasoon verrattuna.

Jos jokin kunta sijoittuu esimerkiksi nuorisotyöttömyydessä sijalle 280, tarkoittaa se verraten pientä nuorisotyöttömyyttä eli hyvää tilannetta. Jos jokin kunta taas sijoittuu vaikkapa toiseksi, tulos toivottavasti herättelee huomaamaan tilanteen kuntatasolla.

Aluevertailun alapuolelle tulee valitun muuttujan aikasarjakuvio 2010-luvulla tapahtuneista muutoksista. Kuvioon saa näkyville valinnan mukaisesti kaikki hyvinvointialueet, seutukunnat tai kunnat, valitun alueet ja sen naapurit, tai mikäli käyttäjä on valinnut jonkin tietyn maa- tai seutukunnan, niin valitun alueen kunnat. Näin käyttäjällä on mahdollisuus vertailla haluamansa alueen kehitystä muihin, tai luoda katsaus haluamansa hyvinvointialueen tai seutukunnan kuntien kehitykseen.

Aluevertailun alapuolelle tulee näkyville valitun alueen gini-kerroin, joka kuvastaa alueen kuntien välistä eriarvoisuutta. Mitä suurempi lukema on, sitä suuremmat erot alueen kuntien välillä on valitun muuttujan osalta.

Tuloksia tulkitessa pitää kuitenkin muistaa, että kyse on alueiden tilanteesta suhteessa muihin alueisiin eikä absoluuttisista arvoista. Lisäksi on huomioitava, että esimerkiksi jonkin alueet runsaat terveydenhuollon tai sosiaalipalveluiden käynnit voivat kertoa palvelujen tarpeen lisäksi myös niiden tarjonnasta tai palvelurakenteesta.

Karttasivuston käyttäminen

Sivuston käyttöohjeet löytyvät karttasivuston alusta. Voit tutustua myös video-ohjeisiin:

Sivuston Lisätietoja-osiosta käyttäjä löytää kaikkien osoittimien kuvaukset.

Alkuperäiset tilastot, jotka saattavat ulottua hyvinkin pitkälle menneisyyteen, löytyvät Sotkanet.fi-palvelun hakutoiminnon avulla sekä Tilastokeskuksen Paavo-tietokannasta.

Kysymyksiä?

Voit olla meihin yhteydessä alla olevan lomakkeen kautta. Olemme sinuun yhteydessä mahdollisimman pian.