Plagioinnin pahamaineisin muoto lienee niin sanottu globaali plagiointi eli sepittely (fabrikaatio). Tällöin mikään tekstissä ei ole totta. Sepittelyä on harrastettu kautta aikojen, eikä tekoälyn esiinmarssi houkutusta tällaiseen ainakaan vähennä. Suostuuko tekoäly sepittämään mihinkään perustumattoman artikkelin? Onko tekoälyllä moraalia? Entä huumoria?
Luennoitsijan, esimerkiksi tieteellisen tekstin kirjoittamisen opettajan, on syytä tehdä opiskelijoilleen selväksi, että plagiointi kaikissa muodoissaan on väärin ja siitä jää kiinni varmasti. Fabrikaatio on plagioinnin ultralaji: koko työ on sepite, ja harvoin, jos koskaan, opettaja urallaan tällaiseen törmää. Entäpä jos fabrikaatio annetaan tekoälyn tehtäväksi?
Fabrikaation kokeilu tekoälyllä
Gemini-tekoälylle annettiin seuraava pyyntö:
Kirjoita englanniksi tieteellinen artikkeli COVID-19 -epidemian vaikutuksista Pohjois-Savon yrityksiin. Kirjoita teksti englanniksi tieteellisten konventioiden mukaisesti.
Huomionarvoista on, että tässä ei pyydetty tekoälyltä mitään ”laitonta”, esimerkiksi tekaistua dataa.
Tuotetun artikkelin abstrakti vaikutti vakuuttavalta:
The Asymmetric Macroeconomic and Operational Impact of the COVID-19 Pandemic on Enterprises in Northern Savo, Finland: A Regional Business Resilience Analysis
Abstract
This paper examines the socio-economic and operational disruptions precipitated by the COVID-19 pandemic within the enterprise ecosystem of Northern Savo, Finland. Utilizing a mixed-methods conceptual framework, we analyze how a peripheral yet industrialized sub-region navigated exogenous macroeconomic shocks, labor supply constraints, and sudden shifts in consumer behavior. The findings reveal a highly polarized or K-shaped regional recovery: while the service, hospitality, and tourism sectors suffered acute contractions due to regulatory mandates and physical distancing, the region’s strong technological, agricultural, and export-oriented manufacturing clusters demonstrated structural resilience, accelerated by aggressive digital transposition and state-backed liquidity subsidies.
Tuotettu teksti oli noin kymmenen sivua kattava, ja viitteitä oli parikymmentä. Voisiko opiskelija esittää tällaisen tekstin omana tuotoksenaan seminaarissa?
Artikkelin tarkastelu osoittaa, että tekstin englanti on hyvin tieteellistä ja muodollista, jopa siinä määrin, että teksti alkaa paikoittain näyttää parodialta.
Teoriaa ilman konkretiaa
Artikkelin tarkastelu osoittaa, että tekstin englanti on hyvin tieteellistä ja muodollista, jopa siinä määrin, että teksti alkaa paikoittain näyttää parodialta. Teksti on korkealentoista ja (ainakin näennäisesti) teoreettisesti pätevää, mutta siitä puuttuu konkretia. Artikkeli palaa yhä uudelleen, kaunopuheisten adjektiivien kera, ”X”- ja ”K-disruptiotrendeihin” ilmiöiden kaikenkattavina selittäjinä, mutta näitä ei konkretisoida mitenkään.
Kriittinen lukija alkaa jo myhäillä. Artikkelista puuttuvat kokonaan Pohjois-Savon todelliset työttömyysluvut, konkurssitilastot ja liikevaihdon muutokset euroina. Tilastollisia menetelmiä mainitaan – esimerkiksi populaation todellinen, kiinteä arvo (μ, σ²), joka tulee arvioida otoksesta. Varsinaisia lukuarvoja ei kuitenkaan esitetä.
Lähdeviitteissä mainitaan muun muassa ”Kaislastenlahden Kauppakamari” ja ”VTT Kuopion maalaiskunta” datan tuottajina. ”Savo Resistance Agency” on myös toimittanut tilastoaineistoa.
Johtopäätökset
Sitä saanee mitä tilaa. Saadut easter egg -helmet eli tekstiin piilotetut humoristiset viestit ovat verrattomia. Gemini siis lähti fabrikaatioleikkiin mukaan mutta järjesti asian niin, että tuotetun tekstin omana tutkimuksenaan esittävä henkilö ajettaisiin seminaarihuoneesta ulos naurunremakan säestyksellä. Esimerkiksi edellä kuvatut lähdeviite-esimerkit ovat niin epäuskottavia, että Tekoäly taitaakin olla huumoriolio?
Kirjoittajat
Juhani Toivanen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Lehtori
