Viime aikoina on julkaistu useita yliopistojen avauksia, joissa esitetään korkeakoulujen koon kasvattamista hankkimalla alueella toimivien ammattikorkeakoulujen osake-enemmistöä. Kirjoituksissa korostuu ajatus siitä, että kokoa on kasvatettava. Oma tulevaisuus halutaan turvata väestökehityksen muuttuessa 2040-luvulle tultaessa. Käytännöllisenä taustatekijänä voivat olla myös käynnissä olevan sopimuskauden välitarkastelut. Mutta mistä ajatus “optimaalisesta” korkeakoulukoosta oikeastaan syntyy? Ja ennen kaikkea, ratkaiseeko koko menestyksen?
Keskustelu kytkeytyy laajempaan kansalliseen keskusteluun romahtaneesta korkeakoulutettujen osuudesta suhteessa muihin OECD-maihin. Valmistelussa oleva Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040 linjaa tulevaisuuden suuntaa suomalaiselle korkeakoulukentälle (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2026). Siinä ei suoraan oteta kantaa korkeakoulujen kokoon, vaan viitataan yhteistyön vahvistamiseen. Samalla julkisessa keskustelussa on noussut esiin kysymys siitä, pitäisikö korkeakoulujen menestystä rakentaa entistä vahvemmin koon kautta (Yle, 2026).
Koko tuo etuja
On selvää, että korkeakoulun suurempi koko voi tuoda onnistuessaan mukanaan hyötyjä. Resurssipohja laajenee, tutkimus- ja kehittämistoimintaan syntyy kriittistä massaa, tutkimusinfrastruktuuriin panostaminen syvenee ja kansainvälinen näkyvyys voi kasvaa.
Tuore tutkimus ei kuitenkaan tue yksinkertaista johtopäätöstä, että suurempi korkeakoulu olisi automaattisesti tehokkaampi tai laadukkaampi. Analyysit osoittavat, että suurimmissa yksiköissä hallinnollinen monimutkaisuus synnyttää usein mittakaavahaittoja, eikä tehokkuuseroja voida selittää pelkällä opiskelijamäärällä. Pelkät rakenteelliset uudistukset, kuten fuusiot, eivät siten takaa parempia tuloksia, vaan laatu ja tehokkuus kytkeytyvät syvempiin institutionaalisiin tekijöihin. (Custer & Flaherty, 2025; Johnes, 2020; Râlea & Pintilescu, 2025.)
Laatu, yhteisö ja opiskelijan tuki ratkaisevat
Eurooppalaisessa korkeakoulupolitiikassa painopiste on muualla kuin koossa. Keskiössä ovat koulutuksen laatu, saavutettavuus, opiskelijan tuki ja joustavat opintopolut (Eurydice, 2024). Samalla korostetaan, että korkeakoulukentän vahvuus syntyy sen monimuotoisuudesta. Euroopassa toimii lähes 5 000 keskenään erilaista korkeakoulua (European Commission, 2024).
Tutkimus tukee eurooppalaista suuntaa. Opiskelijoiden kokemus kuulumisesta korkeakouluyhteisöön, mahdollisuus tulla kohdatuksi yksilönä ja saada riittävää ohjausta ovat keskeisiä tekijöitä opintojen etenemisessä ja tavoiteajassa valmistumisessa sekä lopulta työllistymisessä. Yhteisöllisyys ei ole lisäarvo vaan edellytys korkeakouluyhteisöön integroitumiselle ja keskeinen osa oppimisen edellytyksiä. (Eurydice, 2024.)
Jos tavoitteena ovat valmistuminen tavoiteajassa, laadukas oppiminen, opiskelijan aito kohtaaminen ja hyvä työllistyminen, ratkaiseva tekijä ei ole korkeakoulun koko.
Myös opetuksen arjessa koko näkyy konkreettisesti. Suuremmat ryhmäkoot ja etääntyminen opiskelijasta voivat heikentää oppimiskokemusta, ellei pedagogisiin ratkaisuihin panosteta erityisesti (Kara ym., 2021). Kasvu ei siis ole neutraali muutos vaan se vaatii rinnalleen vahvaa pedagogista johtamista.
Jos tavoitteena ovat valmistuminen tavoiteajassa, laadukas oppiminen, opiskelijan aito kohtaaminen ja hyvä työllistyminen, ratkaiseva tekijä ei ole korkeakoulun koko. Yhtä olennaisia ja jopa ratkaisevia ovat:
- koulutuksen laatu ja pedagogiset ratkaisut
- henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen
- opiskelijoiden ohjaus ja tuki
- toimiva yhteisöllisyys
- kyky vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin.
Näiden tekijöiden merkitystä korostaa myös OECD, jonka mukaan korkeakoulutuksen vaikuttavuutta ei voida arvioida pelkästään perinteisillä volyymiin tai rankingiin perustuvilla mittareilla (OECD, 2022).
Ketterä korkeakoulu tuntee opiskelijansa
Diakonia-ammattikorkeakoulussa on noin 4 000 opiskelijaa, ja myös Diakin tavoitteena on kasvaa. Se on luonnollista, sillä Diak kouluttaa kirkon alan osaajia koko maahan lähes ainoana alan kouluttajana. Eläköityminen on kirkon alalla erittäin nopeaa tulevina vuosina ja työvoiman tarve kasvaa. Myös sote-alan eläköitymisen myötä työvoimapula lisääntyy lähivuosina.
Samalla Diakissa halutaan huolehtia opiskelijoista. Jokaisella opiskelijalla on nimetty opinto-ohjaaja ja oma ryhmävastaava. Opiskelijat eivät ole pelkkiä tilastoja, vaan yksilöitä.
Diakilla oli Suomen ammattikorkeakouluista korkein työllisyysaste vuonna 2025 (90,7 prosenttia) (Jonninen, 2025). Läpäisyaste eli opiskelijoiden valmistuminen tavoiteajassa on 80-94 prosentin tasolla koulutuksesta riippuen. Diakin opiskelijat ovat tyytyväisiä opintoihinsa ja antavat erinomaista palautetta. Diakissa koulutetaan myös aliedustettuja ryhmiä ja merkittävä määrä vieraskielisiä opiskelijoita – koulutuksen saavutettavuuteen panostaminen on yksi Diakin strategisista painotuksista
Kasvua laadukkaasti
Kysymys ei lopulta ole siitä, pitäisikö korkeakoulujen kasvaa vai ei. Kysymys on siitä, millä ehdoin kasvu tapahtuu. Korkeakoulutettujen osuuden tulee kasvaa, sillä se on yksi keskeinen talouskasvun ajuri.
Jos kasvun seurauksena koulutuksen laatu paranee, opiskelijan tuki vahvistuu, yhteisöllisyys säilyy ja vaikuttavuus kasvaa, koko voi olla osa ratkaisua. Mutta jos kasvu etäännyttää opiskelijan, heikentää pedagogista johtamista tai rapauttaa yhteisöä, se voi myös heikentää tuloksia.
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2040 on tärkeää tunnistaa, että pienen kansan vahvuus ei synny yhdestä optimaalisesta koosta, vaan korkeakoulujärjestelmästä, jossa laatu, vaikuttavuus ja ihmisyys ovat keskiössä.
Korkeakoulupolitiikkaa ei tule johtaa ensisijaisesti koon kautta, vaan sen perusteella, miten hyvin koulutus vastaa yhteiskunnan tarpeisiin. Ja sen mukaan, miten hyvin se mahdollistaa jokaiselle opiskelijalle hyvän, merkityksellisen elämän.
Lähteet
Custer, B. D., & Flaherty, A. (2025). College Mergers, Consolidations, and Acquisitions: Trends and Impacts in Higher Education. State Higher Education Executive Officers Association (SHEEO). https://sheeo.org/research-and-resources/publications/
Eurydice (2024). The European Higher Education Area in 2024: Bologna Process Implementation Report – Social Dimension. https://eurydice.eacea.ec.europa.eu/sites/default/files/2024-05/Chapter_4_Social_dimension.pdf
Eurydice (2022). Opening Higher Education to a Diverse Student Population. https://eurydice.eacea.ec.europa.eu/sites/default/files/2022-06/Chapter%205_Opening%20Higher%20Education%20to%20a%20Diverse%20Student%20Population.pdf
European Commission (2024). Higher education in the European Education Area. https://education.ec.europa.eu/education-levels/higher-education/about-higher-education
Johnes, G. (2020). Scale and scope economies in higher education. Teoksessa G. Johnes, J. Johnes, A. Agasisti, & L. López-Torres (Toim.), The Economics of Higher Education (s. 54–82). Edward Elgar Publishing. https://doi.org/10.4337/9781789904123.00010
Jonninen, J. (2025). Työllistyminen 2025 Katsaus ammattikorkeakoulujen vuosien 2018–2023 työllistymistilastoihin. Viivain Oy.
OECD (2022). Does higher education teach students to think critically. https://www.oecd.org/content/dam/oecd/en/publications/reports/2022/08/does-higher-education-teach-students-to-think-critically_e6638839/cc9fa6aa-en.pdf
Opetus- ja kulttuuriministeriö. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040. https://okm.fi/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio
Râlea, I.-A., & Pintilescu, C. (2025). Assessment of quality and efficiency in higher education system. Empirical study for the EU countries. Munich Personal RePEc Archive (MPRA Paper No. 124880). University Library of Munich. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/124880/
Yle .(2026). Suomeen yli 20 000 opiskelijan ammattikorkeakoulu? https://yle.fi/a/74-20216306
Kirjoittajat
Kati Komulainen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Toimitusjohtaja-rehtori, TtT, KL
