Onnistunutta aineistonhallintaa voi kuvata teknisenä välttämättömyytenä ja korkeakoulun ihmislähtöisenä tukipalveluna. Sen tehtävänä on tukea tutkijoita ja hankeasiantuntijoita esimerkiksi aineistojen eettisessä käsittelyssä sekä auttaa opinnäytetöitä ohjaavia opettajia varmistamaan opiskelijoiden työn laatu ja tietoturva.
Vastuullinen ja avoin tiede korostaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan läpinäkyvyyttä myös korkeakouluissa. Tutkimusaineistojen hallinta (Research Data Management, RDM) varmistaa aineistojen turvallisen säilyttämisen, selkeän järjestelyn ja tarkan kuvailun tutkimuksen tai hankkeen suunnittelusta aina aineiston elinkaaren loppuun saakka.
Artikkeli tarkastelee neljän askeleen avulla, kuinka asiantuntijaorganisaatio voi kehittää aineistonhallintaa sujuvasti ja vastuullisesti. Myös Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) kartoittaa aineistonhallinnan nykytilaa sisäisen kyselytutkimuksen avulla.
Askel 1: Laadun varmistaminen ja pyrkimys FAIR-periaatteisiin luovat perustan
Aineistonhallinta pyrkii varmistamaan tutkimusaineistojen korkean laadun, luotettavuuden ja käytettävyyden. Mikael Laakson (2026) mukaan hyvin hallittu aineisto luo tieteellisen toiminnan ja avoimuuden perustan, sillä se vahvistaa tutkimustulosten luotettavuuden ja mahdollistaa aineiston jatkokäytön. Ilman suunnitelmallista hallintaa aineistot voivat kadota tai muuttua käyttökelvottomiksi.
On kuitenkin tärkeää huomata, että aineistonhallinta ja avoimuus tarkoittavat eri asioita: aineisto voi noudattaa FAIR-periaatteita, vaikka se ei olisi avointa. FAIR-periaatteet (Findable, Accessible, Interoperable, Reusable) tarkoittavat, että aineisto on löydettävää, saavutettavaa, yhteentoimivaa ja uudelleenkäytettävää. Esimerkiksi arkaluonteinen aineisto voi olla erinomaisesti kuvaitua ja olla siten löydettävää (Findable), mutta sen saatavuus (Accessible) edellyttää vahvaa tunnistautumista. Hyvä aineistonhallinta pyrkii avoimuuteen silloin, kun se on eettisesti ja lainopillisesti mahdollista.
Askel 2: Ihmislähtöinen palvelu sujuvoittaa aineistonhallintaa
Tutkimusaineistojen hallinta ja siihen liittyvät suunnitelmat pyrkivät varmistamaan, ettei tutkija tai hankeasiantuntija jää yksin monimutkaisten tietosuoja-, tallennus- tai jakamiskysymysten kanssa. Tuomas Harviainen ja Sanna Kumpulainen (2019) kuvaavat, kuinka toimintatapoja tulisi kehittää käyttäjälähtöisesti. Tätä voi soveltaa myös aineistonhallinnan tukipalveluihin, jolloin tavoitteena on ymmärtää eri toimijoiden, kuten tutkijoiden tai opettajien, arjen haasteita.
Tutkimusaineistojen hallinta ja siihen liittyvät suunnitelmat pyrkivät varmistamaan, ettei tutkija tai hankeasiantuntija jää yksin monimutkaisten tietosuoja-, tallennus- tai jakamiskysymysten kanssa.
Tärkeintä palvelun kehittämisessä on tunnistaa tuen tarve. Tavoitteena on tarjota apua oikeaan aikaan, jotta se helpottaa työntekoa esimerkiksi hankehaun tai aineistonkeruun kriittisissä vaiheissa. Kun ammattikorkeakoulu rakentaa palvelut huomioimalla käyttäjien erilaisia osaamistasoja ja motiiveja, aineistonhallinnasta tulee sujuva osa asiantuntijatyötä.
Askel 3: Aineistonhallinnan asiantuntija toimii sillanrakentajana
Ammattikorkeakoulussa aineistonhallinnan tukihenkilöstön, kuten datanhallinnan asiantuntijoiden (Data Stewardien), rooli on toimia asiantuntevana sillanrakentajana hallinnon, tietoteknisten palveluiden ja käytännön tutkimustyön välillä. Päivi Rauste (2026) mukaan tutkimusaineiston vastuullinen hallinta tarkoittaa tutkimusaineistojen ammattimaista ja huolellista käsittelyä sen kaikissa elinkaaren vaiheissa, jolloin asiantuntija auttaa tutkijaa varmistamaan aineiston laadun, eheyden ja lainmukaisuuden.
Asiantuntija pystyy parhaiten auttamaan tutkijaa silloin, kun hän ymmärtää tämän työtä ja on aidosti kiinnostunut siitä. Asiantuntijan täytyy hallita monia taitoja, kuten tietosuojaan liittyviä asioita ja viestintää. Esimerkiksi tärkeämpää on kuunnella ja auttaa hanketiimiä tai tutkimusryhmää löytämään sopivat käytännöt ja pyrkiä helpottamaan heidän työtään kuin esittää ohjeita ehdottomina sääntöinä. Jatkuva palaute onkin työssä erityisen tärkeää, sillä se auttaa kehittämään palvelua käyttäjälähtöisemmäksi.
Askel 4: Monialainen yhteistyö ja selkeät ohjeet ovat menestyksen salaisuus
Elina Nurminen, Pekka Lahti ja Minna Marjamaa (2023) kertovat, miten ammattikorkeakoulut tarjoavat aineistonhallinnan tukea osana palveluita. Menestyksen avain piilee monialaisessa yhteistyössä, jossa muun muassa kirjasto, tietohallinto, lakipalvelut ja TKI-palvelut toimivat saumattomasti yhteen.
Tampereen yliopistossa kirjasto koordinoi laajaa tutkimusaineistopalveluiden verkostoa, joka tuo yhteen eri yksiköiden asiantuntijat. Näin kirjasto mahdollistaa tutkijoille keskitetyn ja monialaisen tuen. Turkka Näppilä ja Katja Fält (2026) kuvaavat Tampereen yliopiston tukimallia kolmiportaisen tason avulla. Tuki koostuu: 1) yleisestä neuvonnasta ja koulutuksesta, 2) hankkeiden tarpeisiin räätälöidystä asiantuntijatuesta sekä 3) tiedekuntien paikallisesta tuesta. Tavoitteena on aineistonhallinta osana tavanomaista toimintaa, mikä tarkoittaa selkeitä ohjeita ja helppokäyttöisiä tallennusratkaisuja.
Kyselytutkimus kartoittaa aineistonhallinnan nykytilaa Diakissa
Aineistonhallinnan kehittäminen vaatii aktiivista toimintaa eri osapuolilta. Diakissa toteutetaan sisäinen kyselytutkimus, joka kartoittaa henkilöstön aineistonhallinnan nykytilaa ja tukitarpeita. Selvitys on suunnattu tutkijoille, hankeasiantuntijoille, opinnäytetöitä ohjaaville opettajille sekä kaikille, jotka työskentelevät tutkimusaineistojen parissa.
Hanzlíkován ja Hiřmanin (2025) mukaan tällainen selvitystyö on tärkeää, jotta asiantuntijoiden erityistarpeet ja haasteet on mahdollista tunnistaa korkeakoulussa. Kyselyn avulla pyritään saamaan tietoa muun muassa käsitteiden tuttuudesta, käytetyistä tallennuspaikoista ja toivotuista tukimuodoista. Tuloksia hyödynnetään Diakin aineistonhallinnan tukipalvelujen kehittämisessä, jotta ammattikorkeakoulun TKI-toiminta säilyy vastuullisena ja laadukkaana myös tulevaisuudessa.
Lähteet
Hanzlíková, D. & Hiřman, M. (2025). Beginner’s Guide for Data Stewards. National Repository Platform for Research Data (NRP). Haettu 25.5.2026 osoitteesta https://www.eosc.cz/media/3795275/guide_ds_10012025_en_v_1-2.pdf
Harviainen, J. T. & Kumpulainen, S. (2019). Service design for information searching. In Proceedings of the Tenth International Conference on Conceptions of Library and Information Science, Ljubljana, Slovenia, June 16-19, 2019. Information Research, 24(4), paper colis1941. Haettu 25.5.2026 osoitteesta: http://InformationR.net/ir/24-4/colis/colis1941.html
Laakso, M. (2026, March 10). Research data management as an enabler for open science. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.18936285
Nurminen E., Lahti, P. ja Marjamaa M. (2023). Mitä on 3AMK-datatuki? Aineistonhallinnan ratkaisuja kolmessa korkeakoulussa. Kreodi 4/2023 Joulunumero. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231212153681
Näppilä, T., & Fält, K. (2026, March 10). TUNI Library Research Data Services – Overview. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.18935043
Rauste, P. (2026, March 28). What is a Data Steward and what do they do?. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.19278908
Tämän tekstin kielellisessä viimeistelyssä, jäsentelyssä ja ammatillista asiantuntijatyötä tukevassa muotoilussa on hyödynnetty Gemini-tekoälyä (käytetty 25.5.2026).
Kirjoittajat
Heini Hassel
Diakonia-ammattikorkeakoulu Asiantuntija
