Deliberatiivinen demokratia yhdistetään tyypillisesti politiikkaan ja edustukselliseen demokratiaan. Sen lähtökohtana on vahvistaa kansalaisten ymmärrystä käsiteltävistä kokonaisuuksista, vahvistaa osallisuutta ja mahdollisuuksia tulla kuulluksi, käydä keskustelua ja sitä kautta vaikuttaa päätöksentekoon. Mitä opittavaa se voi tarjota monialaiseen yhteistyöhön?
Deliberatiivinen demokratia pyrkii oikeudenmukaisiin ja oikeudenmukaiseksi koettuihin päätöksiin. Sen ytimessä on dialogisuus, perusteltujen näkökulmien esille tuominen ja niiden kautta syntyneet yhteisesti hyväksytyt, perustellut ja sitovat päätökset. Kollektiiviseen päätöksentekoon osallistuvat ne, joita syntyvät päätökset koskettavat.
Deliberaation ytimessä on tavoitteellinen työskentely, jossa osallistujille tuotetaan luotettavaa ja kattavaa tietoa, jotta he voivat rakentaa sen pohjalta perusteltuja mielipiteitä ja sitä kautta vaikuttaa päätöksentekoon. Deliberaation lähtökohtana on dialogin mahdollistaminen, mutta lopputulos ei ole moniääninen kokonaisuus vaan neuvottelun lopputuloksena syntynyt päätös. Deliberaatiossa hyväksytään, että lopputulos voi pitää sisällään vain osan esille tuoduista näkemyksistä, koska mukana olevat ovat saaneet mahdollisuuden tulla kuulluiksi ja vaikuttaa prosessiin.
Deliberaatio politiikasta arkeen
Deliberatiivinen demokratia haluaa ratkaista kollektiivisia ongelmia, joten sen pyrkimykset sopivat myös politiikan ulkopuolelle, lähemmäs ihmisten arkea. Deliberatiivinen keskustelu tai deliberaatio on tärkeä lähtökohta päätöksenteolle, jossa tulokset vaikuttavat laajasti eri toimijoihin.
Pyrkimällä julkiseen, kunnioittavaan, vastuulliseen ja rationaaliseen keskusteluun, deliberaatiolla on paljon annettavaa monialaisen yhteistyön kehittämiseen ja johtamiseen. Vaikuttavat päätökset edellyttävät kokonaisvaltaista tietoa ja niiden juurtuminen käytäntöön kokemusta osallisuudesta ja kuulluksi tulemisesta. Yhteiskehittäminen mahdollistaa näiden elementtien hyödyntämisen ja sitouttaa tavoitteelliseen työskentelyyn.
Deliberaatio ammattilaisten kehittäessä palveluja yhdessä
Kun kehitetään yhteensovitettuja palveluja yhteisille, monialaista tukea tarvitseville asiakasryhmille, on tärkeää, että työskentelyyn osallistuvat ne, jotka vaikuttavat työn tuloksiin. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti eri organisaatioissa ja hallinnonaloilla työskenteleviä ammattilaisia. Deliberatiivisen ymmärryksen tuottaminen vaatii eri ammattilaisten näkemyksiä – asiakastyön haasteiden, mahdollisuuksien, osaamisen ja toimintamallien, onnistumisten ja epäonnistumisten näkyväksi tekemistä.
Ammattilaisten näkemykset ovat merkittävä osa, mutta niiden rinnalle tarvitaan organisaatioiden tason tietoa. Esihenkilöt ja johdon edustajat laajentavat dialogisessa työskentelyssä omaa ja yhteistä ymmärrystä toimenkuvansa ja vastuidensa kautta. Ammattilaisten, esihenkilöiden ja johdon yhdessä tuottama tieto on tärkeä lähtökohta työskentelyyn. Erilaiset näkökulmat ja kokemukset laajentavat kaikkien osallistujien mahdollisuuksia ymmärtää oma toimintansa ja vastuunsa osana kokonaisuutta.
Kun kehitetään yhteensovitettuja palveluja yhteisille, monialaista tukea tarvitseville asiakasryhmille, on tärkeää, että työskentelyyn osallistuvat ne, jotka vaikuttavat työn tuloksiin.
Esimerkki arjesta: nuorten monialainen tuki
Kuvittele tilanne, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden, koulutoimen ja työllisyyspalveluiden edustajat kokoontuvat kehittämään tukea monimutkaisissa tilanteissa oleville nuorille. Deliberatiivisessa yhteiskehittämisen työpajassa he eivät vain jaa kokemuksiaan, vaan rakentavat yhteisen ymmärryksen siitä, mitä kukin osapuoli voi tehdä, missä vastuut jakautuvat ja miten toiminta sovitaan yhteen.
Prosessin lopputuloksena syntyy selkeä toteutussuunnitelma, johon kaikki sitoutuvat – ei koska se on kompromissi, vaan koska se perustuu yhteisesti tuotettuun tietoon ja sen pohjalta tehtyihin valintoihin.
Pelkkä dialogi ei riitä
Pelkkä dialogi ei riitä. Deliberaatio on tavoitteellinen, argumentatiivinen ja osallistava vuorovaikutusprosessi, jossa monitoimijainen joukko tarkastelee ja jäsentää yhdessä monimutkaisia ilmiöitä, pyrkien löytämään perusteltuja ja yhteisesti hyväksyttyjä ratkaisuja. Työskentely auttaa tunnistamaan muutokset ja niiden kohdentumisen koko verkostossa. Systemaattinen tarkastelu tekee näkyväksi vastavuoroisuuden mahdollisuudet ja auttaa osallistujia tekemään kokonaisuuden kannalta tarpeellisia sopimuksia ja päätöksiä.
Osallisuus ja kuulluksi tuleminen vahvistavat tuttuutta, keskinäistä luottamusta ja sitouttavat yhteistyöhön. Onnistunut yhteiskehittämisen työskentely on parhaimmillaan yhteensovitettu kokonaisuus, jossa mukana olevat osa-alueet kiinnittyvät toisiinsa optimaalisella tavalla ja tuottavat hyötyä kaikille osapuolille.
Kohti tavoitteellista yhteiskehittämistä
Deliberatiivinen lähestymistapa ei ole vain teoreettinen ihanne. Kehittämistyössä hyödynnettynä se on käytännön työkalu, jolla monialainen yhteistyö voi muuttua satunnaisesta kohtaamisesta tavoitteelliseksi yhteiskehittämiseksi. Kun eri toimijat saavat äänensä kuuluviin, rakentavat ymmärrystään yhdessä ja sitoutuvat yhteisiin päätöksiin, syntyy jotain enemmän kuin osiensa summa: toimintaa, joka palvelee kokonaisuutta ja ihmisiä sen keskiössä.
Monialaisen yhteistyön johtamisessa tämä tarkoittaa rohkeutta luoda tiloja, joissa dialogi ei jää puheeksi vaan johtaa konkreettisiin sopimuksiin ja muutokseen. Deliberaation henki kutsuu luottamaan siihen, että parhaat ratkaisut syntyvät, kun annamme eri näkökulmien kohdata, perustella ja muokata toisiaan – ja kun uskallamme tehdä päätöksiä yhdessä.
Lue lisää aiheesta
Herne, K., & Setälä, M. (2005). Deliberatiivisen demokratian ihanteet ja kokeilut. Politiikka,47(3), 175–188.
Kirjoittajat
Anne Määttä
Diakonia-ammattikorkeakoulu Erityisasiantuntija, VTT
