Tekoäly on mullistanut kaikenlaisen tekstintuoton. Napinpainalluksella syntyy essee, tehtävä opiskelijoille, muistio, luentorunko, virallinen kirje ja työhakemus. Tekoälyn tarjoama apu tuntuu välillä maagiselta – kunnes lumous haihtuu. Voiko tekoälystä tullakin Avulias Aatu, jonka apu aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin hyötyä?
Korkeakoulun opettaja, ja virkahenkilö yleensä, joutuu joskus tilanteeseen, jossa oma teksti on muotoiltava poikkeuksellisen huolellisesti. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa virallinen vastine valitukseen opiskelijalta, esihenkilöltä tai yhteistyökumppanilta. Kenties valitus sisältää suoran tai peitellyn uhkauksen oikeustoimista. Omaa toimintaa on pystyttävä puolustamaan (edellyttäen että se on puolustettavissa), mutta vastineen on perustuttava tosiasioihin. Tekoäly voinee auttaa?
Viranomaistekstiä laatimassa
Tekoäly pystyy tuottamaan vakuuttavaa asiatekstiä sille annetun aineiston pohjalta. Tekoäly voi esimerkiksi jäsentää tapahtumat aikajärjestykseen, muotoilla valituksen asialliseksi ja vakuuttavaksi, tunnistaa ja luetella olennaiset faktat ja perustelut ja korjata kielen, oikeinkirjoituksen ja rakenteen. Ehkä tärkein tekoälykyky on pitkien asiakirjojen ja tekstien tiivistäminen.
Tekoäly pyytää kaikki asiaa koskevat dokumentit ja tekoälyn käyttäjän vahvistuksen sille, että hän pitää vastapuolen esittämiä väitteitä perusteettomina. Tämän jälkeen vastine valitukseen syntyy napin painalluksella.
Tekoälyn tuottama teksti on vakuuttavaa ja sisältää esimerkiksi seuraavia olennaisia argumentteja:
- Osoitetaan, että vastapuolen tekemä päätös tai esittämä vaatimus perustuu virheelliseen lain tulkintaan.
- Argumentoidaan, että tietty laki ei sovellu käsillä olevaan tapaukseen.
- Tuodaan esiin muotovirheet päätöksenteon tai asiankäsittelyn prosessissa.
- Korjataan vastapuolen valituksessaan esittämät virheelliset tiedot vetoamalla konkreettisiin todisteisiin ja asiakirjoihin.
- Argumentoidaan, että vaadittu seuraamus tai toimenpide on kohtuuton tehtyyn virheeseen nähden.
Kun tekoäly innostuu liikaa
Kokemus on osoittanut, että tekoälyn luoma vastine voi näyttää suorastaan loistavalta, mutta lähempi tarkastelu osoittaa sen olevan silkkoa sisältä. Tekoäly, esimerkiksi Gemini, saattaa ryhtyä puolustamaan ”toimeksiantajaansa” liian innokkaasti: teksti on vakuuttavanoloista, täynnä asiatermejä – mutta myös asiavirheitä ja/tai viittauksia olemattomiin asioihin, esimeriksi lakipykäliin, joita ei Suomen laissa ole. Tekoälyllä on ikävä tapa hallusinoida ja se voi tapahtua pahimmillaan juuri silloin, kun tekstin tulee olla virheetön ja moitteeton. Kun Geminille huomauttaa asiasta, reaktio saattaa olla:
Aivan, olet oikeassa! Tein virheen!
Tekoälyn kanssa on oltava jatkuvasti tarkkana. Sen antaman tiedon oikeellisuudesta ei ole mitään takeita. Tekoälyllä luotu vastine valitukseen tai valitus viranomaisen toiminnasta voi saattaa tekoälyn käyttäjän huonompaan tilanteeseen kuin mikä oli asianlaita alun perin. Jos vaikkapa opettaja joutuu tilanteeseen, jossa lakipykälät on tunnettava ja ne on osattava tulkita, tekoäly on yleensä viimeinen työkalu, johon kannattaa tukeutua.
Kirjoittajat
Juhani Toivanen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Lehtori
