Mitä tapahtuu, kun saman pöydän ääreen kootaan lapsiperheiden parissa työskenteleviä kuntien, seurakuntien ja järjestöjen osaajia ja vapaaehtoisia, ja heitä pyydetään ideoimaan ratkaisuja lapsiperheiden arjen haasteisiin?
Näin tehtiin KOHDE-hankkeen kunnille suunnatuissa kehittäjätyöpajoissa loppuvuonna 2024. Työpajat järjestettiin neljällä Pohjois-Pohjanmaan alueella, ja mukana oli laaja joukko kuntien, järjestöjen ja seurakuntien työntekijöitä ja vapaaehtoisia. Yhteinen tavoite oli selkeä: löytää käytännönläheisiä ideoita, jotka vastaavat lapsiperheiden arjen haasteisiin. Ja kaikki tämä asiakaslähtöisesti, yhdessä tehden, toisilta oppien ja perinteiset organisaatiorajat ylittäen.
Fasilitoitu prosessi toi osaamisen näkyväksi
Työpajoissa hyödynnettiin palvelumuotoilulle tyypillistä fasilitoitua tuplatimantti-kehittämisprosessia. Siinä osallistujat ohjataan vaiheittain ongelman määrittelystä ideointiin ja konkreettisen idean jalostamiseen tuotteeksi tai toimintakonseptiksi. Toimintamalli nojautuu vahvasti esillä olevan ongelman näkyväksi tekemiseen, jolloin osallistujien asiantuntemus kohdentuu juuri sen ratkaisemiseen.
Kun kehittäminen tehdään fasilitoidusti ja osallistavasti, moniammatillisen ja monialaisen osallistujajoukon hiljainen tieto ja arjen oivallukset saadaan valjastettua konkreettiseen muutokseen. Osallistava yhdessä kehittäminen lisää sitoutumista ja synnyttää ratkaisuja, jotka todella vastaavat esillä olevan asiakasryhmän haasteisiin ja tarpeisiin.
Työpajoissa ideoitiin muun muassa:
- Ulkovälkkä-Akatemia eli nuorten matalan kynnyksen liikuntahetket.
- Halla-Peikon liikuntavuosi eli kuukausittaiset perheliikuntatapahtumat, joissa keulakuvana tunnistettava ja lapsiystävällinen hahmo.
- Kirjasto 2.0 eli tulevaisuuden kirjasto, joka olisi monipuolinenhyvinvoinnin keskus.
- Lapsiperheiden kylätalkkari eli lapsiperheitä arjessa tukevaa toimija.
- Vuosikello eli systemaattinen vuoden rytmiin rakennettu toistuva, monen toimijan yhteinen vuosikalenteri.
Moni idea sai alkunsa tutusta ja tunnistetusta tarpeesta, ja työpajoissa löytyi tueksi konkreettinen toimintamalli ja kannustus viedä ideaa eteenpäin. Erityisesti erilaiset vuosikello-ideat herättivät innostusta. Vuosikellomallien avulla pienillä resursseilla toimiva tiimi pystyy systematisoimaan ja selkeyttämään omaa toimintaa sekä perheiden että toimijoiden itsensä näkökulmasta. Kun toiminnoille on vakioitu yhteinen aikataulu ja rytmi, saadaan paremmin aikaan pysyvyyttä, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.
Yhteiskehittäminen kannattaa myös jatkossa
Työpajoista saatiin myönteistä palautetta ja moni koki työpajapäivät innostavina, omaa työtä tukevina. Yhteisen teeman ääreen kokoontuminen konkreettisen tekemisen merkeissä koettiin voimaannuttavaksi. Myös “kollegoiden” eli muiden kuntien hyvinvoinnin edistäjien tapaaminen toi uudenlaista intoa ja yhteistyön kipinää omaan työhön. Osallistujat toivoivat lisää tämän tyyppistä yhteistä kehittämistä. Moni koki, että työpajojen ansiosta moni pitkään mielessä ollut idea saatiin viimein liikkeelle.
Yhteisen teeman ääreen kokoontuminen konkreettisen tekemisen merkeissä koettiin voimaannuttavaksi.
Ideat ovat kuitenkin vasta raaka-ainetta ja niiden jalostaminen käytännön toteutukseen ja juurtuneeksi toimintamalliksi on vaativa prosessi. Tunnetusti uusien asioiden juurtumista lisää se, että juurruttamisen kohde eli uusi toimintamalli on selkeästi kuvattu ja jäsennelty, eli tuotteistettu. Kun malli on nimetty, kuvattu ja aikataulutettu, siitä tulee näkyvä ja jaettava – ja ennen kaikkea käyttöön otettava.
Kehittäjätiimit ovat jatkaneet ideoiden edistämistä itsenäisenä työskentelynä. Osa ideoista on jalostunut selkeiksi tuotekonsepteiksi, ja niitä on päästy kokeilemaan käytännössä. Ideoiden jalostamisen tukena on ollut osallistujista koottu kehittäjäverkosto.
Lasten ja perheiden arki tarvitsee tukimuotoja, jotka lähtevät heidän tarpeistaan. Työpajoissa nähtiin, että parhaat ideat syntyvät silloin, kun ihmiset kohtaavat, pysähtyvät ja uskaltavat sanoa ääneen omia kehittämisajatuksiaan.
Kokeilukulttuuri, yhteiskehittäminen ja fasilitointi eivät ole vain muotisanoja – ne ovat käytännön työkaluja vaikuttavampaan arkeen.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060963197
KOHDE-hanke
- KOHDE-hankkeen tavoitteena on vahvistaa kuntien, seurakuntien ja järjestöjen työntekijöiden osaamista lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja edistää HYTE-toimijoiden välistä yhteistyötä kuntien sisällä, kuntien välillä ja suhteessa hyvinvointialueeseen.
- Ammattilaisten osaamista vahvistetaan erilaisten koulutuskokonaisuuksien avulla (elintavat, mielen hyvinvointi, osallisuus, työmenetelmät) ja luomalla mahdollisuuksia yhteistyöhön ja verkostoitumiseen.
- Hankkeen kohderyhmä on kuntien ammattilaiset (liikuntapalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuripalvelut), seurakuntien lapsi-, perhe- ja nuorisotyötä tekevät sekä järjestöjen työntekijät ja vapaaehtoiset, jotka kohtaavat työssään lapsiperheitä.
- KOHDE-hanke on EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan kuuluva ESR+ -rahoitteinen hanke, joka toteutetaan 1.11.2023–31.10.2025. Hankkeen toteuttavat Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy (koordinoija) ja Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr. Hanke kohdistuu Pohjois-Pohjanmaan kuntiin.
