Kaksoiskelpoisuuksista diakonaattiin

Diakonia-ammattikorkeakoulusta (Diak) kirkolliseen kelpoisuuteen valmistuvat ovat monialaisia ammattilaisia. Heillä on kirkollisen osaamisensa parina aina joko sosionomin tai sairaanhoitajan pätevyys ja tietotaito. Diak kouluttaa valtaosan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tulevista diakonian ja kasvatuksen työntekijöistä. Lisäksi Yrkeshögskola Novia kouluttaa ruotsinkielisiä diakoneita ja Centria-ammattikorkeakoulu puolestaan kirkon nuorisotyönohjaajia.

Kirkolliset koulutukset Kirkollisten koulutusten toteutumista tukevat Kirkkohallituksen kokoon kutsumat ja aktiivisesti kokoontuvat kirkollisten koulutusten seurantaryhmät, joissa on edustuksellisuus niin Kirkkohallituksesta, kouluttavista oppilaitoksista, seurakunnista, ammattiliitoista kuin alan opiskelijoistakin.

Kirkolliseen kelpoisuuteen tähtääviin opintoihin sisältyvät ammattialan mukaiset asiantuntijuusopinnot diakoniatyöstä, kirkon nuorisotyöstä tai kirkon varhaiskasvatuksesta. Opintoihin sisältyy myös monia kaikille kirkon alan opiskelijoille yhteisiä opintojaksoja, esimerkkeinä Seurakunnan tehtävä ja toiminta sekä Sielunhoito ja hengellinen ohjaus. Kirkollisen kelpoisuuden saadakseen määrätyt opetussuunnitelman harjoittelut tulee tehdä Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakunnassa.

Palvelu diakonaatin pohjana

Kirkossa on jälleen aktiivisena käynnissä monijuonteinen diakonaattikeskustelu. Diakonaatissa diakonian vihkimysviran piiriin tulisi myös laajemmin kirkollisia ammattikuntia. Arkityön sisältö olisi kuitenkin työntekijästä, hänen koulutustaustastaan ja tehtäväkuvauksestaan riippuen seurakuntatyötä varhaiskasvatuksesta nuorisotyöhön, diakoniasta musiikkityöhön.

Diakonaatti sisältäisi isossa kuvassa kirkon kasvatusta, diakoniaa, lähetystä ja musiikkityötä yhdistävää, mutta edelleen työntekijän erityisosaamista kunnioittavaa ja hyödyntävää työtä. Nähtäväksi jää, miten diakonaattiprosessi etenee. Keskustelu asiasta on ollut enemmän tai vähemmän aktiivisesti käynnissä jo yli 30 vuotta.   

Evankelisluterilaisen kirkon toimintaa säätelevät kaksi keskeistä lakia: Kirkkolaki ja Kirkkojärjestys. Kirkkojärjestyksen 24 § määrää seuraavaa:

Seurakunnan ja sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa. Diakonia on kristilliseen rakkauteen perustuvaa avun antamista erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei auteta muulla tavoin.

Diakoniaa on määritelty monin tavoin. Perinteisesti Uuden testamentin tekstien ja kielenkäännösten (kreikka) perusteella diakonia on käännetty ja määritelty ”palveluksi”. Perinteinen ajatus diakoniasta palveluna johtaa hyveeseen lähimmäisenrakkaudellisesta toimintatavasta, joka kohdistuu kaikkiin ihmisiin. Palveluajatukseen on helppo nähdä sisältyväksi myös seurakunnan kasvatustyö.    

Seurakunnassa työskentelevät kohtaavat monenlaisia ihmisiä, sekä seurakunnan jäseniä että kaikkia alueella asuvia.

Seurakunnassa työskentelevät kohtaavat monenlaisia ihmisiä, sekä seurakunnan jäseniä että kaikkia alueella asuvia. Diakonian perusperiaatteena on kohdistaa apua sinne, minne mikään muu apu ei yllä. Siksi diakoniaa nimitetään usein yhteiskunnan toimintojen puolella viimeiseksi luukuksi. Tällä luukulla autettavaa ihmistä ei valikoida katsomuksen tai vakaumuksen perusteella, vaan suurimman avuntarpeen mukaan.

Kaksoiskelpoisuuteen kouluttaudutaan moninaisuudessa

Diakilla on sopimuksellinen erityistehtävä diakoniatyöhön, kirkon nuorisotyöhön ja kirkon varhaiskasvatukseen liittyvien kirkollisten ammattikorkeakoulutusten järjestämisestä. On tärkeä huomioida, että kirkon alan opiskelijat eivät ole yhtenäinen joukko, taustoista ja ajattelutavoista löytyy moninaisuutta. Diakissa saa opiskella tai työskennellä katsomukseen tai vakaumukseen katsomatta. Opiskelijan vakaumusta tai jäsenyyttä uskonnolliseen yhdyskuntaan ei kysytä tai kirjata korkeakoulun toimesta. Opetussuunnitelmaan sisältyvien harjoitteluiden tekeminen seurakunnassa ei edellytä kirkon jäsenyyttä. Harjoittelupaikkaa tarjoava seurakunta voi asettaa omia toiveitaan.  

Tutkintotodistukseen tulee tieto kaksoiskelpoisuudesta. Alla olevassa esimerkissä on sosionomiksi (AMK) valmistuneen ammattilaisen kelpoisuuslauseke kirkollisen pätevyyden (esimerkissä diakoniatyö) osalta:

Tutkinto sisältää kirkkohallituksen 31.5.2023 päätöksen (Kirkon säädöskokoelma nro 162) mukaiset vähintään 90 opintopisteen laajuiset teologiset opinnot sekä seurakunnan ja kirkon työhön liittyvät ammattiopinnot. Tutkinto antaa Suomen evankelisluterilaisen kirkon diakonian viran haltijalta ja diakoniatyötä pääasiallisena tehtävänään tekevältä viranhaltijalta (diakoni) vaadittavan kelpoisuuden.

Vihkimysvirka vain osalle 

Diakonian virka on Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa ns. vihkimysvirka, jossa diakonian virka nähdään piispuuden ja pappeuden rinnalla kirkon viran kolmisäikeisyytenä. Diakonian virkaan vihkiminen on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon asia ja edellyttää kutsua (vokaatiota) kirkon työhön eli työpaikkaa. Kirkon työn ja vihkimyksen pohdinta kuuluvat kuitenkin myös kirkon alan koulutuksen sisältöihin ja ammatti-identiteetin kasvuun. Samassa opiskeluryhmässä kirkon virkaa miettivät kaikki kirkon alaa opiskelevat. Kuitenkin vain diakoniatyön opiskelijoille kirkon virkaan vihkimys on omalla kohdalla mahdollinen. Seurakuntatasolla tehtävään siunaaminen on mahdollista kaikille kirkon ammattilaisille.

Työelämä näyttäytyy monelle pirstaleisena ja epävarmana. Siunaus ja vihkimys voivat kannatella haastavissa hetkissä, vaikka työpaikka ei kirkon piirissä aina olisikaan. Ihmisarvon, lähimmäisyyden tai ammattialan arvostuksen ei tule muuttua työnantajan mukaan.

Kirjoittajat

Ilona Kontinen

Diakonia-ammattikorkeakoulu Koulutuspäällikkö, sosiaali- ja kirkon ala, YTM, AmO, väitöskirjatutkija

Ilona Kontinen: Kaikki Dialogin kirjoitukset

Kuvaaja Sirpa Anundi