Diakin Management and Leadership -opintojakso syventää ymmärrystä johtamisesta ja työhyvinvoinnin tukemisesta sosiaalialan esihenkilötyössä. Opintojakson keskiössä on kokoava haastattelutehtävä, jossa opiskelija peilaa oppimaansa työelämään.
Diakin englanninkielisen sosionomikoulutuksen opintojaksolla Management and Leadership opiskellaan johtamista ja työhyvinvoinnin merkitystä. Opintojakson voi suorittaa itsenäisesti verkkokurssina, ja siihen kuuluu vapaaehtoista etäohjausta ja yksi pakollinen etäohjaus liittyen haastattelutehtävään.
Pohjana dialoginen muutospedagogiikka
Opintojakson pedagogisten ratkaisujen lähtökohtana on Diakin dialoginen muutospedagogiikka. Siinä oppiminen tapahtuu neljällä tavalla: tiedonhankinnan, tiedon luomisen, dialogin ja muutosvalmiuden edistämisenä. (Helminen & Vesterinen, 2021.)
Opintojaksolla opiskelija hankkii tietoa paneutumalla johtamista ja työhyvinvointia käsitteleviin materiaaleihin. Hän myös jäsentää ja soveltaa hankkimaansa tietoa itsenäisissä tehtävissä.
Dialogisuus puolestaan toteutuu kahdella tavalla. Opiskelija voi osallistua valinnaisiin etäohjaustapaamisiin, jotka tukevat oppimisprosessia ja yhteisesti rakentuvaa vuorovaikutusta opintojakson sisällöistä ja tehtävistä. Yhtenä tehtävänään opiskelija haastattelee sosiaalialan organisaation esihenkilöä. Muutosvalmiutta tuetaan oppijan oppimisessa ja kyvyssä tunnistaa työelämän kehittämistarpeita.
Oppimisprosessi etenee vaiheittain
Opintojakson alussa opiskelija laatii oman aikataulunsa, mikä harjoittaa oman oppimisen suunnittelua ja itsensä johtamista. Opiskelija reflektoi myös aiempia kokemuksiaan opintojakson teemoista.
Muutosvalmiutta tuetaan oppijan oppimisessa ja kyvyssä tunnistaa työelämän kehittämistarpeita.
Opintojaksolla perehdytään ensin johtamisen teorioihin ja käytäntöihin ja tämän jälkeen työhyvinvointiin. Kumpaankin teemaan sisältyy itsenäisiä tehtäviä. Lisäksi molemmista teemoista opittua sovelletaan opintojakson kokoavaan haastattelutehtävään. Opintojakso päättyy oman oppimisen reflektointitehtävään ja palautteeseen opintojaksosta.
Haastattelutehtävässä tarkastellaan käytännön esihenkilötyötä
Haastattelutehtävässä opiskelija haastattelee yksin tai parin kanssa sosiaalialan organisaation esihenkilöä. Organisaatio voi sijaita Suomessa tai ulkomailla. Haastattelussa tarkastellaan johtamisen käytäntöjä erityisesti kestävän kehityksen ja vastuullisuuden näkökulmista.
Tehtävässä opiskelija oppii laatimaan haastattelurungon, toteuttamaan haastattelun sekä analysoimaan sen tuloksia. Etäohjaustapaamisissa opiskelija voi käydä suunnittelemansa haastattelurungon läpi opettajien kanssa sekä keskustella haastattelun teemoista ja toteuttamisesta. Oppimista voidaan tarkastella osaamis- ja asiantuntijayhteisöissä rakentuvana prosessina, jossa opitaan yhteisön toimintakulttuuria ja käytänteitä (Lave & Wanger, 1991).
Oppimisen kannalta on tärkeää, että opiskelija pääsee osallistumaan erilaisiin osaamis- ja asiantuntijayhteisöihin (Hakkarainen, 2000, s. 92). Haastattelutehtävä antaa tilaisuuden tutustua johtamiseen ja työhyvinvointiin käytännössä. Tehtävässä opiskelija peilaa tietoperustaa työelämän johtamisen käytänteisiin ja omaan ammatilliseen pohdintaan. Lisäksi tehtävä kehittää opiskelijan vuorovaikutustaitoja, kriittistä ajattelua ja itsereflektointia.
Opintojakso tukee ammatillista kasvua
Johtamisen opintojakson on voinut suorittaa itsenäisesti jo muutaman vuoden ajan. Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan opintojaksolla käsitellyt johtamisen ja työhyvinvoinnin teemat ovat olleet hyödyllisiä ammatillisen kasvun kannalta. Erityisesti haastattelutehtävä on saanut myönteistä palautetta. Opiskelijat ovat myös antaneet oivallisia ehdotuksia siitä, miten opintojaksoa voi kehittää edelleen.
Opintojakson lopuksi opiskelijat ovat voineet halutessaan tutustua kansallisiin yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin (Dufva ym., 2026) sekä globaalin työelämän muutoksiin (World Economic Forum, 2025). Heitä on myös kannustettu pohtimaan omaa ammatillisen osaamisensa sanoittamista, mikä tukee opinnoista työelämään siirtymisessä.
Lähteet
Dufva, M., Kiiski-Kataja, E., & Lähdemäki-Pekkinen, J. (1.1.2026). Megatrendit 2026: Kohti uutta yhteiskuntasopimusta. (Sitran selvityksiä 251). Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2026/
Hakkarainen, K. (2000). Oppiminen osallistumisen prosessina. Aikuiskasvatus, 20(2), 84–98. https://doi.org/10.33336/aik.93274
Helminen, J., & Vesterinen, O. (2021). Dialoginen muutospedagogiikka – Diakonia-ammattikorkeakoulun pedagogiset valinnat. Teoksessa J. Helminen (toim.), Strategia siivittämässä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa – Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 6 (s. 18–30). (Diak Työelämä 21). Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-376-6.
Lave, J., & Wenger, E. (1991). Situated Learning: Legitimate Peripheral Participation. Cambridge: Cambridge University Press.
World Economic Forum. (7.1.2025). Future of Jobs Report 2025. (Insight Report). https://reports.weforum.org/docs/WEF_Future_of_Jobs_Report_2025.pdf
Kirjoittajat
Heini Kapanen
Lehtori, YTT, VTL, KM
