Elämme monikriisistä aikaa, jossa meitä ympäröi useampi globaali kriisi, kuten sodat ja ilmastomuutos. Tämän lisäksi on erilaisia paikallisia kriisejä kuten työttömyys, kasvava lapsiperheköyhyys sekä eriarvoistumisen lisääntyminen. Nämä haasteet valuvat myös työelämään, ja niiden ratkominen vaatii energiaa sekä voimavaroja. Epävarmuuden lisääntyessä korostuu resilienssin merkitys työelämässä.
Resilienssillä tarkoitetaan psyykkistä selviytymiskykyä, joustavuutta ja kykyä sopeutua elämän muutoksiin. Se on olennainen osa mielenterveyttä ja näkyy arjessa kykynä pärjätä haasteista ja stressistä huolimatta. Resilienssi syntyy vuorovaikutuksessa sekä yksilöiden että yhteisöjen välillä. (MIELI Suomen Mielenterveys ry., 2024.)
Sari Niemen (2025) tuoreessa väitöstutkimuksessa Resilienssi asiantuntijatyössä – kestävyyden paradoksi käsitellään resilienssiä ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Niemen tutkimus tarkastelee, miten resilienssi näkyy asiantuntijatyössä ja asiantuntijatyön johtamisessa. Tutkimus vahvistaa sitä käsitystä, että kestävä henkilöstöjohtaminen ja resilienssi liittyvät toisiinsa.
Resilienssi vahvistaa organisaation toimintakykyä ja menestystä
Resilientti organisaatio pystyy toimimaan sekä normaalioloissa että haasteellisimpinakin aikoina. Tutkimuksissa on todettu, että erityisesti kestävällä johtamistavalla on positiivinen vaikutus organisaation yksilöiden resilienssiin. Pidemmällä aikavälillä on havaittu, että tällä on jopa merkitystä organisaation menestykseen. (Lampela 2025, s. 15, 20). Resilienssin kehittäminen ja vahvistaminen tulee olla pitkäjänteistä. Vahvistaminen tulee olla osa yksilön ja organisaation päivittäistä tekemistä. (Kiiski 2024, s. 36.)
Kriittisinä aikoina etenkin ennakoinnilla ja aitoudella sekä läpinäkyvyydellä on oleellinen rooli. Johtajan kyky sanoittaa tulevaa mahdollistaa työntekijöiden kyvykkyyden ottaa vastaan muutoksia ja hyväksyä ne helpommin. Tämän lisäksi tavoitteiden sanoittaminen ja niiden liittäminen isompaan kuvaan muistuttaa työn merkityksellisyydestä. (Työterveyslaitos, i.a.)
Resilientissä organisaatiossa vallitsee ihmistä arvostava toimintakulttuuri.
Arvostava ja avoin toimintakulttuuri
Resilientissä organisaatiossa vallitsee ihmistä arvostava toimintakulttuuri. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijä kokee tulleensa kuulluksi ja olevansa tärkeä osa työyhteisöä. Päätöksenteko ja kehittäminen tehdään yhdessä sekä tietoa jaetaan avoimesti organisaation sisällä. Hyvä yhteistyö rakentuu tietoisesti ja työyhteisön sisällä vaalitaan luottamusta sekä vuorovaikutusta. Arvostava johtaminen ja yhteinen vastuu luovat perustaa kulttuurille, joka tukee jaksamista myös epävarmoina aikoina. (Työterveyslaitos, i.a.). Tulevaisuudessa resilienssiä tulisikin arvioida myös sen sosioekologisten vaikutusten kautta, jotta voidaan tukea sekä ihmisten että luonnon hyvinvointia (Niemi, 2025).
Ekologisesti kestävä työhyvinvointi resilienssin vahvistajana
Työhyvinvoinnin johtamisesta ja resilienssistä on olemassa paljon tutkimustietoa. Tästä huolimatta työuupumus on edelleen yleisempää kuin esimerkiksi ennen koronapandemiaa. Kohonnut työuupumuksen riski koskee joka neljättä työntekijää. Etenkin esihenkilöiden ja nuorten aikuisten työuupumus on kasvanut. Huolestuttavaa on etenkin nuorten aikuisten kokema yksinäisyys työelämässä. (Suutala ym., 2025.)
Niemen tuore tutkimus nostaa muutamia tärkeitä näkökulmia huomioitavaksi johtamiseen kuten sen, että organisaatiot kyllä tunnistavat oman roolinsa ekologisessa kriisissä, mutta käytännön toimet jäävät vähäisiksi etenkin henkilöstöjohtamisessa. Tiukasti ihmiskeskeisessä johtamisessa ja resilienssiajattelussa vaarana on se, että ei tunnisteta, mitkä toimenpiteet edistävät uudistumiskykyä ja missä määrin ne ylläpitävät vanhoja haitallisia rakenteita. Tästä syystä työntekijöiden ja organisaatioiden resilienssiä arvioitaessa menetelmien ja tulosten vaikutuksia tulisi arvioida myös suhteessa luontoon. (Niemi 2025, s. 79–81.) Tähän samaan ajatukseen perustuu myös ekososiaalisen työhyvinvoinnin ajatusmalli; se ei synny ainoastaan yksilöiden valinnoista vaan rakenteista, johtamisesta sekä oppivasta kulttuurista, joka tukee kestävää toimintaa tulevat sukupolvet ja ympäristön kestävyyden huomioiden (Salonen 2014.)
Lähteet
Aalto, O. (2025). Työyhteisön mielenterveysosaaminen [Opinnäytetyö, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu]. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/882506/Aalto_Oona.pdf;jsessionid=4077D0B832F9EA0BC044033241AF244B?sequence=2
Hakanen, J. & Kaltiainen, J. (11.3.2025). Työhyvinvoinnin lasku on taittunut. Työterveyslaitos. Saatavilla 29.11.2025. https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/tyohyvinvoinnin-lasku-on-taittunut
Kiiski, J. (2024). Työntekijän resilienssi ja sen vahvistaminen. [Kauppatieteiden pro gradu –tutkielma, Lappeenrannan – Lahden teknillinen yliopisto LUT]. https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/166978/Pro%20gradu_Kiiski_Jaana.pdf?sequence=1
Lampela, E. (4/2025). Työntekijän resilienssin yhteys johtamiseen ja organisaation menestykseen. [Kandidaatintyö, Johtamisen ja talouden tiedekunta, Tampereen yliopisto]. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/226745/LampelaElias.pdf?sequence=2
MIELI Suomen Mielenterveys ry. (18.7.2024). Resilienssi auttaa selviytymään. Saatavilla 11.11.2025. https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/resilienssi-auttaa-selviytymaan/
Niemi, S. (2025). Resilienssi asiantuntijatyössä – kestävyyden paradoksi. [Akateeminen väitöskirja, Lapin yliopisto]. https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/66887/978-952-337-517-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Salonen, A. O. (2014). Ekososiaalinen sivistys. Teoksessa A. Kurtén, A. O. Salonen & K. K. Helne (toim.), Ekososiaalinen hyvinvointi (s. 16–37). Gaudeamus.
Suutala S., Kaltiainen J. & Hakanen J., (11.3.2025). MITEN SUOMI VOI? -TUTKIMUS: Työhyvinvoinnin kehittyminen loppuvuoden 2019 ja loppuvuoden 2024 välillä. Saatavilla 29.11.2025. https://www.ttl.fi/sites/default/files/2025-03/miten-suomi-voi-tuloskooste-11032025.pdf
Työterveyslaitos, (i.a.). Resilientti organisaatio. Saatavilla 11.11.2025. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/resilientti-organisaatio
Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251210116989
Vinkit kestävään johtamiseen, joka tukee resilienssin vahvistamista organisaatiossa
- Yhdistä ekologinen näkökulma johtamiseen: huomioi toimenpiteiden vaikutukset myös luontoon.
- Tukeudu ekososiaaliseen ajatteluun: hyvinvointi syntyy kulttuurista ja rakenteista, ei yksilön pärjäämisestä.
- Ennakoi ja sanoita tulevaa: kerro muutoksista ajoissa ja liitä työ isompaan kokonaisuuteen.
- Rakenna psykologista turvallisuutta: kuuntele, mahdollista keskustelu ja tue palautumista.
- Osallista ja jaa tietoa avoimesti: päätöksiä ei tehdä yksin, vaan yhdessä.
- Vahvista yhteisöllisyyttä: luo rakenteita, joissa kukaan ei jää yksin.
