Romanit koulutuspoluilla

Romanien koulutus- ja työllistymispolut Suomessa ovat haasteellisia. Yhteiskunnan rakenteelliset esteet, kulttuuriset tekijät ja yksilölliset kokemukset vaikuttavat romanien mahdollisuuksiin osallistua yhteiskuntaan täysivaltaisina jäseninä. Tuore YAMK-opinnäytetyö tutkii Suomen romaniväestön koulutuksen ja työllistymisen keskeisiä haasteita. Tulokset tuovat esiin yhteisöllisyyden, kulttuurisen sensitiivisyyden sekä rakenteellisten uudistusten roolin näiden haasteiden ymmärtämisessä ja ratkaisemisessa. Tuloksia tarkastellaan ratkaisukeskeisesti Monikulttuuriset opintopolut -hankkeessa tehtyjen empiiristen havaintojen ja toimintojen avulla.

Romanit ovat olleet osa suomalaista yhteiskuntaa vuosisatojen ajan, mutta heidän mahdollisuutensa koulutus- ja työmarkkinoilla ovat edelleen heikommat kuin valtaväestön. Viime vuosina lisääntynyt keskustelu yhdenvertaisuudesta ja monimuotoisuudesta ei ole poistanut rakenteellisia ja kulttuurisia esteitä, jotka rajoittavat romanien täysimääräistä osallisuutta koulutusjärjestelmässä ja työelämässä. (Kinanen-Nimmrichter & Ollikainen, 2025.)

Ryhmähaastattelututkimuksen tavoitteena oli syventää ymmärrystä niistä mekanismeista, joiden kautta kulttuurinen sensitiivisyys, yhteisöllinen tuki sekä institutionaaliset ja rakenteelliset tekijät muovaavat romanien koulutus- ja työllisyyspolkuja. Aineisto kerättiin viidellä verkossa toteutetulla ryhmähaastattelulla, joihin osallistui opettajia, vaaleilla valittuja poliittisia päättäjiä, työnantajia, romanitaustaisia opiskelijoita ja asiantuntijoita. (Kinanen-Nimmrichter & Ollikainen, 2025.) 

Kulttuurinen ymmärrys ja sen puutteet koulutusjärjestelmässä

Tutkimuksen mukaan romanien monimuotoisuus ei saa koulutusjärjestelmässä riittävää tunnustusta. Kulttuurisen ymmärryksen puute, kulttuurituntemuksen vajavaisuus ja stereotypioiden vaikutus heikentävät romanien oppimista ja osallisuuden tunnetta. Kulttuurisensitiivisen ohjauksen puutteiden vuoksi opetus- ja muut koulutoimijat eivät aina tunnista romaniopiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita, koska lähestyvät heitä homogeenisena ryhmänä. Yleistävä lähestymistapa voi heikentää opiskelijoiden motivaatiota, itsetuntoa ja osallisuuden kokemusta. (Stenroos & Helakorpi, 2021, s. 105; Kinanen-Nimmrichter & Ollikainen, 2025.)

Monikulttuuriset opintopolut -hankkeen havainnot olivat samansuuntaisia, minkä vuoksi korkeakoulujen henkilökunnalle järjestettiin koulutusta romanikulttuurista ja romanien koulutus- sekä työllisyyspoluista. Koulutuksissa pohdittiin koulutuspolkujen, korkeakoulujen ja yhteiskunnan muutostarpeita, jotta polut palvelisivat paremmin romaniväestöä. Koulutuksissa tarjottiin rakentavia ohjeita ja käytännön työkaluja romaniopiskelijoiden kohtaamiseen, ohjaukseen ja opiskelun tukemiseen. Osallistujien palaute oli myönteistä. Tieto lisääntyi romanikulttuurista ja heidän opintopoluistaan. Osallistujat ymmärsivät, mikä merkitys historialla on romanien korkeakouluttautumisessa. Koulutus koettiin sivistävänä ja saatua tietoa kerrottiin voitavan hyödyntää omassa työssä. (Monikulttuuriset opintopolut -hanke 2023–2026.)

Yhteisön, perheen ja kouluyhteisön yhteistyön merkitys

Yhteisöllinen vuorovaikutus muovaa yksilöiden kokemuksia koulutuksesta ja työllistymisestä. Yhteisön tarjoama tuki voi ilmetä sekä voimavarana että rajoitteena, ja sen vaikutus yksilön toimijuuteen on monitasoinen. Myönteinen yhteisön tuki ja hyvät esimerkit vahvistavat motivaatiota, luottamusta järjestelmään ja uskoa omiin kykyihin. Sen sijaan esimerkiksi roolimallien puute sekä heikko itsetunto voivat heikentää koulutukseen kiinnittymistä ja työllistymisvalmiuksia. (Navidad-Sancho ym., 2023, s. 25–29; Danvers & Hinton-Smith, 2022; s. 519, 531; Kinanen-Nimmrichter & Ollikainen, 2025.)

Opettajien kyky tunnistaa, kannustaa ja vahvistaa opiskelijan osaamista voi merkittävästi lisätä romanitaustaisten nuorten luottamusta omiin kykyihinsä ja edistää korkeakoulutukseen hakeutumista.

Varhaiskasvatuksesta lähtien saatu perheen tuki ja vanhempien sekä kasvatusalan ammattilaisten välinen yhteistyö ovat keskeisiä tekijöitä romanitaustaisten opiskelijoiden koulutuspolkujen jatkuvuuden kannalta. Yhteistyön laatu ja luottamuksellisuus vaikuttavat merkittävästi siihen, miten perheet kokevat koulutusjärjestelmän ja miten he voivat tukea lastensa oppimista ja koulutusmyönteisyyttä. (Stenroos & Helakorpi, 2021, s.107–108; Klaus & Siraj, 2020, s. 51–61; Kinanen-Nimmrichter & Ollikainen, 2025.)

Opettajien kyky tunnistaa, kannustaa ja vahvistaa opiskelijan osaamista voi merkittävästi lisätä romanitaustaisten nuorten luottamusta omiin kykyihinsä ja edistää korkeakoulutukseen hakeutumista. Yksilöllinen ja myönteinen palaute tukee oppimismotivaatiota sekä vahvistaa oppijan koulutusidentiteettiä ja osallisuuden tunnetta. Perheen ja kouluyhteisön välinen yhteistyö on keskeistä koulutuksellisen tasa-arvon ja jatkuvien oppimispolkujen edistämisessä. (Kinanen-Nimmrichter & Ollikainen, 2025.)

Tutkimuksesta nousi esiin oppimisvaikeuksien tunnistamisen ja henkilökohtaisen opinto-ohjauksen merkitys. Huolimatta kiinnostuksesta jatkokoulutusta kohtaan, monilla romaneilla on ollut kokemuksia ohjauksen puutteesta, mikä on johtanut opintopolun keskeyttämiseen. Myös taloudellisen tuen puute, joustamattomat opintopolut ja elämäntilanteiden vaihtelut voivat katkaista koulutuksen etenemisen. Yksilöllisesti räätälöidyn ohjauksen puute ja tukitoimien riittämättömyys voivat toimia rakenteellisina esteinä koulutukselliselle yhdenvertaisuudelle. Tuen vahvistaminen näyttäytyy keskeisenä edellytyksenä koulutuspolkujen sujuvoittamiselle ja romanien koulutuksellisen osallisuuden vahvistamiselle. (Kinanen-Nimmrichter & Ollikainen, 2025.)

Myös Monikulttuuriset opintopolut -hankkeessa havaittiin, että osaamisen ja opiskelua vahvistavien taitojen kehittämiseen tarvitaan lisää palveluja, kuten mentorointia ja valmennusta. Hanke järjesti valmennustyöpajoja sekä henkilökohtaista ohjausta korkeakouluopintoja varten. Molemmista saadut palautteet olivat myönteisiä. Valmennuspajoihin ja ohjaukseen osallistuneet rohkaistuivat, motivaatio korkeakoulutusta kohtaan kasvoi, tiedot korkeakoulutuksesta lisääntyivät ja tietoisuus opintososiaalisista eduista kasvoivat. Sekä valmennuspajat että henkilökohtainen ohjaus koettiin hyödyllisiksi ja kannustaviksi. Osa osallistuneista hakeutui tai tulee hakeutumaan korkeakouluun.  (Monikulttuuriset opintopolut -hanke 2023–2026.)          

Rakenteelliset esteet ja työllistymisen haasteet

Syrjinnän ilmenemismuodot ovat hienovaraisia ja tiedostamattomia, mutta niiden seuraukset ovat konkreettisia. Ne näkyvät rekrytointiprosesseissa, työsuhteen kestossa ja uralla etenemisen mahdollisuuksissa. Esimerkiksi anonyymien työhakemusten käytäntöä pidettiin kaksijakoisena: vaikka se mahdollisesti vähentää ennakkoluuloihin perustuvaa syrjintää, miksi yksilön tulee peittää identiteettinsä tullakseen hyväksytyksi työmarkkinoilla? Anonyymi työhakemuskäytäntö vain siirtää syrjinnän ilmenemistä myöhemmäksi. Syrjintää ei ilmene ainoastaan yksilöiden asenteiden tasolla, vaan se on syvälle juurtunut rakenteellinen ongelma. (Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2018; Euroopan unionin perusoikeusvirasto, 2016, s. 37–41; Kinanen-Nimmrichter & Ollikainen, 2025.)

Rakenteellinen syrjintä muodostaa merkittävän esteen romaniväestön koulutus- ja työllistymispolkujen etenemiselle. Osallistujat kuvasivat kokemuksia, joissa koulutuksen ja työkokemuksen karttuminen ei riittänyt takaamaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia työelämässä. Jo opiskeluun liittyvän harjoittelupaikan saaminen osoittautui monille haasteelliseksi, mikä viivästytti opintojen loppuunsaattamista ja heikensi jatkokouluttautumisen edellytyksiä. (Rajala & Blomerus, 2015, s. 60,67; Kinanen-Nimmrichter & Ollikainen, 2025.)

Monikulttuuriset opintopolut -hanke on vastannut harjoittelu- ja työpaikkojen saatavuushaasteeseen osallistumalla Taustasta riippumatta -työnantajapoolin laajentamiseen Itä-Suomen alueelle. Työnantajapooli on hakupalvelu, josta romanitaustaiset opiskelijat ja valmistuneet voivat etsiä itselleen sopivia työnantajia, työ- ja harjoittelupaikkoja. Ilmoittautumalla työnantajapooliin työnantajat viestivät, että romanitaustainen hakija on rekrytoinnissa samalla viivalla kuin muutkin. Hakijan on helpompi ottaa yhteyttä, kun tietää etukäteen työnantajan positiivisen asenteen. (Monikulttuuriset opintopolut -hanke 2023–2026.)          

Lainsäädännön mukaan yhdenvertaisuutta tulee edistää aktiivisesti. Käytännön toteutus jää kuitenkin puutteelliseksi. Valtioneuvoston periaatepäätöksellä (ROMPO 3) luotujen romanipoliittisten ohjelmien ja suunnitelmien käytännön toteutusta ovat heikentäneet mm. paikallisten resurssien rajallisuus, toimijoiden vähyys sekä vastuun hajautuminen. Resursseja, konkreettisia toimenpiteitä, arviointia ja seurantaa tulisi vahvistaa, jotta poliittiset päätökset voisivat realisoitua aidosti yhdenvertaisina mahdollisuuksina koulutuksessa ja työelämässä. (Stenroos, 2023; Kinanen-Nimmrichter & Ollikainen, 2025.)

Kohti yhdenvertaisuutta

Kinanen-Nimmrichterin ja Ollikaisen mukaan (2025) romanien koulutus- ja työllistymispolkujen yhdenvertaistaminen edellyttää kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä lähestymistapaa, jossa yhdistyvät kulttuurinen ymmärrys, yhteisöllinen tuki ja rakenteelliset uudistukset. Nykyisin romanien koulutus- ja työllistymispolkuja edistetään pääosin hankkeiden varassa (Monikulttuuriset opintopolut -hanke 2023–2026).

Kysymys ei ole vain yksittäisistä toimenpiteistä tai projekteista, vaan laajemmasta muutoksesta siinä, miten yhteiskunta tunnistaa ja arvostaa moninaisuutta omissa rakenteissaan (Kinanen-Nimmrichter & Ollikainen, 2025). Yhdenvertaisuuden vuoksi romanien tulisi näkyä oppilaitoksien tavallisessa viestinnässä, jotta he voisivat kokea olevansa hyväksyttyjä ja myös pääväestö ymmärtäisi, että romanit ovat luonnollinen osa oppilaitosten opiskelija- ja henkilökuntaa (Monikulttuuriset opintopolut -hanke 2023–2026).

Koulutusjärjestelmän rooli on keskeinen. Ohjauksen tulisi tarjota tukea, joka huomioi yksilön, yhteisön ja kulttuurin välisen vuorovaikutuksen. Kulttuurisesti kestävä ohjaus tarkoittaa sitä, että romanitaustaisten opiskelijoiden kokemukset ja identiteetti tunnistetaan ja tunnustetaan aidosti osaksi kouluyhteisöä. (Kinanen-Nimmrichter & Ollikainen, 2025.) Hankkeen kokemusten mukaan ohjaajan rooli on haastava, koska hänen tulisi hallita kulttuurin, yhteiskunnan ja oppilaitosten luomat reunaehdot, työllisyystilanne ja eriarvoisuuden vaikutukset ohjauksessaan (Monikulttuuriset opintopolut -hanke 2023–2026).

Työelämässä tarvitaan rakenteita, jotka eivät pelkästään suvaitse monimuotoisuutta, vaan myös aktiivisesti rakentavat siitä voimavaran. Poliittinen tahtotila yhdenvertaisuuden edistämiseksi on olemassa, mutta sen rinnalle tarvitaan konkreettisia tekoja, resursseja ja vastuunjakoa. (Kinanen-Nimmrichter & Ollikainen, 2025; Monikulttuuriset opintopolut -hanke 2023–2026.)

Esteiden purkaminen vaatii yhteiskunnassa laaja-alaista, systemaattista ja sitoutunutta toimintaa, jossa kulttuurinen herkkyys, yhteisöllinen vuorovaikutus ja rakenteelliset uudistukset voivat vahvistaa toisiaan. Romanien koulutuspolkujen tukeminen ei ole vain vähemmistöjen asia, vaan koko yhteiskunnan yhdenvertaisuuden mittari ja haaste. (Kinanen-Nimmrichter & Ollikainen, 2025; Monikulttuuriset opintopolut -hanke 2023–2026.)

Lähteet

Danvers, E., & Hinton-Smith, T. (2022). Marginisation and mixed feelings: supporting students of Gipsy, Roma and traveller heritage imagining education in the UK. Compare: A Journal of Comparative and International Education, 54(3), 518–535. https://doi.org/10.1080/03057925.2022.2129959

Diakonia-ammattikorkeakoulu. (31.10. 2018). Työnimi -kampanja haastoi työnantajat ennakkoluulottomuuteen. Dialogi. https://www.diak.fi/dialogi/pinnalla/tyonimi/

Euroopan unionin perusoikeusvirasto. (2016). Toinen Euroopan unionin vähemmistöjä ja syrjintää koskeva tutkimus: Romanit- poimintoja tuloksista (TK-AN-16-111-FI-N). Euroopan unionin julkaisutoimisto.

Kinanen-Nimmrichter, P-L., & Ollikainen, M. (2025). Mitä pitäisi tapahtua, että romanit pääsisivät korkeakouluun ja työelämään? YAMK-opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112329158

Klaus, S., & Siraj, I. (2020). Improving Roma participation in European early childhood education systems through cultural brokering. London Review of Education, 18(1), 50. https://journals.uclpress.co.uk/lre/article/id/2726/

Monikulttuuriset opintopolut -hanke. (2023–2026). Verkkosivut.  https://monikulttuurisetopintopolut.fi

Navidad-Sancho, L., Gairal-Gasadó, R., Sordé Marti, T., & Garcia Yeste, C. (2023). Roma students` experiences: practices contributing participation in post-compulsory education. Educational Research,66(1),18-33. https://www.researchgate.net/publication/374829089_Roma_students’_experiences_practices_contributing_to_participation_in_post-compulsory_education

Rajala, S., & Blomerus, S. (2015). Katsaus aikuisten romanien koulutustaustoihin. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2015:8.

Stenroos, M., & Helakorpi, J. (2021). The Multiple Stories in Finnish Roma Schooling. Mendes, M. M., Magano, O., & Toma, S. (toim.). 2021. Social and economic vulnerability of Roma people: key factors for the success and continuity of schooling levels (98–116). Springer Nature.

Stenroos, M. (2023). Suomen Romanipoliittinen ohjelma (Rompo) 2023–2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:3.https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5656-8