Lastensuojelutyö

• kaltoinkohtelu ilmiönä ja lapsuusajan haitallisten kokemuksen (ACE) vaikutukset lapsen kasvuun ja kehitykseen
• ylisukupolvisen traumatisoitumisen psyykkinen merkitys
• traumakäsityksen syventäminen, oireiden tunnistaminen ja laukaisevien tekijöiden ymmärtäminen
• suojaavien tekijöiden kehitystä tukeva merkitys eri kasvuympäristöissä
• sijaistraumatisoitumiselle altistavat tekijät
• vakauttava työ ja vakauttamista tukevia työmenetelmiä

Opiskelija
• tuntee kaltoinkohtelun ylisukupolviset rakenteet, lasten kaltoinkohtelun ilmiön ja muodot ja niiden merkityksen traumatisoitumiseen vaikuttavana tekijänä
• ymmärtää traumatisoitumisen mekanismin ja seuraukset lapsen kehitykseen ja arkeen
• ymmärtää vakauttavan arjen merkityksen lapsen ja perheen turvallisuuden tunteen ja resilienssin vahvistamisessa
• tunnistaa itsessään sijaistraumatisoitumisen dynamiikan ja sen ehkäisyn merkityksen ja keinot

Verkkoluennot zoomissa ja reflektoivaa työskentelyä, oppimistehtävä yksilötyönä.

Oppimateriaali päivitetään aina ennen opintojakson alkua, joten materiaaleihin voi tulla muutoksia.

• Korpilahti. Ulla, Malja. Marjo, Junkala. Alisa. (toim.) 2025. Väkivallaton lapsuus Toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä vuosille 2026–2033. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2025:13. Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2025

• Hipp, T. (2023.) Trauma ja traumatisoituminen. Teoksessa Linner Matikka, J. & Hipp, T. (toim.) Traumainformoitu työote. PS-kustannus. Kirjasta on kaksi painosta, jotka ovat sisällöltään täysin samanlaiset. Voit käyttää kumpaa tahansa painosta. Tiedot kirjasta ja epainoksesta löytyvät Finnasta.

• Punkanen, M. (2023.) Miten traumat syntyvät ja miten ne vaikuttavat ihmiseen? [Audio, podcast]

• Westerlund-Cook, S. (2023.) Lapsuusajan haitallisten ja suojaavien kokemusten sekä toivon merkitys systeemisessä ja suhdeperustaisessa työotteessa. Teoksessa Linner Matikka, J. & Hipp, T. (toim.) Traumainformoitu työote. PS-kustannus. Kirjasta on kaksi painosta, jotka ovat sisällöltään täysin samanlaiset. Voit käyttää kumpaa tahansa painosta. Tiedot löytyvät Finnasta.

• Korhonen, T. (2024) Varhaisen kiintymystraumatisoitumisen vaikutus lapsen kehitykseen ja kohtaamiseen. Teoksessa Traumatisoituminen ja perhesuhteet 2024. Traumaterapiakeskus ry. (Sivut 110-121).

• Fagerström, I. ja Linner Matikka, J. (2023.) Ammattilaisten hyvinvoinnin tukeminen. Teoksessa Linner Matikka, J. & Hipp, T. (toim.) Traumainformoitu työote. PS-kustannus. Kirjasta on kaksi painosta, jotka ovat sisällöltään täysin samanlaiset. Voit käyttää kumpaa tahansa painosta. Tiedot löytyvät Finnasta.

• Ruismäki, M., Friberg, L., Keskitalo, K., Lampinen, A-M., Mankila P., & Vänskä, V. (2016). Hoivattavaa vanhemmuutta. Opas lapsuuden kaltoinkohtelusta toipuvien vanhempien ryhmämuotoiseen tukemiseen (s. 44-61). Traumaterapiakeskus ry.

• Poijula. S. (2018). Resilienssi. Muutosten kohtaamisen taito. Luku Lasten resilienssi (s. 90 – 122). Kirjapaja.

• Isosävi, S. (2023.) Ihmissuhdetyöntekijän omien turvattomien ja traumaattisten kiintymyskokemusten huomioiminen osana ammattitaitoa. Teoksessa Linner Matikka, J. & Hipp, T. (toim.) Traumainformoitu työote. PS-kustannus. Kirjasta on kaksi painosta, jotka ovat sisällöltään täysin samanlaiset. Voit käyttää kumpaa tahansa painosta. Tiedot löytyvät Finnasta.

• Kehon ja mielen vakauttamisen merkitys suhteessa / Anne Karkkunen artikkeli: Kehon ja mielen vakauttaminen suhteessa, kirjasta Sarvela, K. & Auvinen, E. (toim.). 2020. Yhteinen kieli. Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen

Yksi opintopiste on 27 h opiskelijan työmääränä. Läsnäolovelvoitteiset aikaan sidotut luennot Zoomissa.

Arviointi tapahtuu arviointimatriisilla.


ARVIOINNIN KRITEERIT:

Opiskelija osoittaa lastensuojelutyön traumaorientaation sisällöllisten teemojen hallintaa ja ymmärrystä vaadittavan lähdemateriaalin pohjalta ja siihen viitaten:

1. Lapsuusajan haitalliset ja suojaavat kokemukset, niiden merkitys, havainnoiminen ja tunnistaminen

2. Traumatisoitumisen ilmiö ja mekanismi

3. Trauman ilmeneminen lapsen tai nuoren kehossa, kehityksessä ja perheen arjessa

4. Vakauttava työote, vireystila- / sietoikkuna

5. Tietoisuustaitojen ja turvan kokemusten vahvistaminen

6. Oma kasvu- ja kiintymyshistoria ja ammatillinen itsetuntemus

7. Sijaistraumatisoituminen

Lähdepohjainen sekä omaan ammatilliseen ajatteluun / kokemuksiin / toimintaan pohjautuva pohdinta ovat hyvässä tasapainossa ja dialogissa

Tehtävässä on looginen ja selkeä rakenne

Tehtävän kirjoitusasu on ammatillinen ja lähdeviittaustekniikka toimivaa

0-5

Opintojakson lopussa jokainen opiskelija valmistelee ja palauttaa yksilötehtävänä tehtävän oppimistehtävän, jonka tarkempi ohjeistus löytyy Canvasista sen avauduttua.

• systeeminen ajattelu ja suhdeperustaisuus lastensuojelutyössä
• systeemisen ja traumatietoisen työskentelyn yhtymäkohdat
• lapsen hyvinvointia tukeva, lapsikeskeinen työskentely
• lastensuojelun tukitoimien, kuten sosiaaliohjauksen, perhetyön ja perhekuntoutuksen mahdollisuudet lapsen ja perheen tukemiseksi lastensuojeluasiakkuuden eri vaiheissa
• työmenetelmiä ja keinoja suhdeperustaiseen työskentelyyn lasten, nuorten, perheiden ja läheisverkoston kanssa

Opiskelija
• ymmärtää systeemisen, suunnitelmallisen ja suhdeperustaisen työskentelyn lähtökohdat ja merkityksen lastensuojelun arjessa
• ymmärtää ”Lapsi keskiössä” -ajattelun: aidon kohtaamisen ja läsnäolon merkitys; lapsen hyvinvoinnin, turvallisuuden tunteen, toimijuuden ja myönteisen minäkuvan kehittymisen
• ymmärtää perheterapeuttisen ajattelutavan ja traumatietoisen työskentelyn merkityksen lastensuojelutyössä
• osaa toimia lapsikeskeisesti ja monitoimijaisesti sosiaaliohjaajan ja perhetyöntekijän tehtävissä lastensuojelutyössä, tehostetussa perhetyössä sekä perhekuntoutuksessa

Verkkoluennot ja reflektoivaa työskentelyä. Jakson lopussa palautettava yksilötyönä tehtävä oppimistehtävä, johon sisältyy perheiden kanssa työtä tekevän työntekijän haastattelu.

• Oppimateriaali päivitetään aina opintojakson toteutuksen yhteydessä, joten tänne voi tulla muutoksia.
• Fagerström, Katarina, Pyhäjoki Jukka, Yliruka Laura ja Petrelius Päivi (2023). Systeemisen työtavan rantautuminen Suomen lastensuojeluun. Perhe- ja pariterapialehti 3/2023.
• Jussila, Heidi & Ailoranta, Assi. 2024. Vaikuttava traumatietoinen kuntouttava työ lastensuojelun avohuollossa. (s.318–335) Teoksesta Isosävi, Sanna, Ruismäki, Marjo ja Kannisto, Saara-Leena. 2024. Traumatisoituminen ja perhesuhteet. Traumaterapiakeskus.
• Henttonen. Tanja (toim.) 2020. Vauvatyö. Vauvatyötä haastavissa perhetilanteissa. Käsikirja. Ensi- ja turvakotien liitto.
• Hoivatien podcast Systeemisyys lastensuojelussa Keskustelemassa Mikko Oranen ja Hanna Aunula 16 min.
• Petrelius, Päivi ja Yliruka. Laura. 2023. Traumatietoisen työotteen ja systeemisen lastensuojelun yhtymäkohtia etsimässä. (s.181-201) Teoksesta Limner-Matikka. Johanna ja Hipp. Tiia. Traumainformoitu työote. 2023. PS-Kustannus.
• Malinen Kaisa, Sirpa Kannasoja, Johanna Kiili, Sointu Möller, Katri Ylönen, Tiina Lehto-Lundén, Anu-Riina Svenlin & Kaisa Vuolukka. 2025. Perhetyö lapsi- ja perhesosiaalityössä Tutkimusraportti perhetyön ammattilaisten kyselytutkimuksesta Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 348. Luku 11. Yhteenveto ja loppusanat sivut 102-106.
• Särkiö. H. 2021. Miten saada näkymättömät lapset näkyviksi? (sivut 24–33). Teoksesta Petrelius. P, Yliruka. L ja Miettinen. N. (toim.) 2021. Systeemisiä kokeiluja – kohti jatkuvaa yhdessä oppimista. THL Työpaperi 7/2021
• Systeemisyys: lapsen etu ja perhekeskeinen työote Jaksossa keskustellaan lapsen edusta ja perhekeskeisestä työskentelystä. Keskustelemassa erikoissosiaalityöntekijä Marjo Oinonen ja psykologi Anna Kouvo. Haastattelemassa psykologi Sari Ahlqvist-Björkroth. 30 min

Yksi opintopiste on 27 h opiskelijan työmääränä.

Opintojakson arviointi perustuu yksilötehtävään, johon liitetään perheiden kanssa tehtävää työtä tekevän työntekijän haastattelu, ja aktiiviseen osallistumiseen luennoille.

Kokoavan ääni- ja/tai videotallenteen / kirjallisen tehtävän arviointikriteerit:
Opiskelija on käsitellyt kaikkia teemoja ja hyödyntänyt apukysymyksiä käsittelynsä tukena.

Opiskelija osoittaa perehtyneensä vaadittuun opiskelumateriaaliin (luennot ja vaadittava oppimateriaali).

Vierailevien luennoitsijoiden teemojen pohdinta oman ammatillisen kasvun kannalta

Opiskelija osaa hyödyntää tekemäänsä haastattelua asioiden tarkastelussa. (Mikäli haastattelua ei ole hyödynnetty tehtävässä, vähennetään yksi arvosana).

Aktiivinen osallistuminen ammatilliseen reflektioon on näkynyt osallistumisena luennoille.

Lähdemateriaali tulee selkeästi kerrottua tallenteessa.

Opiskelijan oma ammatillinen kriittinen reflektio asioiden tarkastelussa on tasapainossa muun opiskelumateriaalin kanssa.

Oppimistehtävä on sisällöltään jäsennelty ja selkeä sekä ilmaisultaan ammatillinen.

0-5

Opintojakson lopussa jokainen opiskelija valmistelee ja palauttaa yksilötehtävänä tehtävän oppimistehtävän, jonka tarkempi ohjeistus löytyy Canvasista sen avauduttua.

• sijoituksen taustalla olevien haitallisten ja suojaavien tekijöiden huomioiminen hoidossa ja kasvatuksessa
• lapsen ja vanhempien asioissa tehtävä verkostotyö sekä lähiverkoston kanssa työskentely
• sijaishuollon muodot, yksilöllisiin tarpeisiin vastaava laadukas sijaishuolto perhehoitona ja laitoshoitona
• sosiaaliohjaus osana laadukasta sijaishuoltoa ja jälkihuoltoa
• lastensuojelutyön ammatilliset orientaatiot ja menetelmäosaaminen

Opiskelija
• tuntee ja osaa soveltaa sijais- ja jälkihuollon lainsäädäntöä sekä tietää sijaishuollon laatukriteerit ammatillista toimintaa ohjaavina tekijöinä
• ymmärtää omaohjaajatyön ja perhetyön merkityksen ja sisällön, sekä lapsen että perheen näkökulmasta
• ymmärtää sosiaaliohjauksen merkityksen perhehoidon tukena
• ymmärtää sijaishuollon ja jälkihuollon jatkumollisen työskentelyn merkityksen muutos- ja siirtymätilanteissa
• osaa huomioida ja kehittää kokemusasiantuntijuutta lastensuojelussa
• tunnistaa sijaistraumatisoitumisen ehkäiseviä ja altistavia tekijöitä sekä ymmärtää työhyvinvoinnin merkityksen lastensuojelutyössä

Verkkoluennot ja reflektoivaa työskentelyä.
Opintojakson lopuksi opiskelija palauttaa yksilötehtävän, joka on kokoava ääni-/ videotallenne / kirjallinen tehtävä.

Oppimateriaali päivitetään aina ennen opintojakson alkua, joten materiaaleihin voi tulla muutoksia. Oppimistehtävä on jaettu kolmeen teemaan.
Teema 1

Alastalo. Minna ja Männistö. Emilia. 2025. Hyvä tulo sijaishuoltoon -toimintamalli Nuorten ja vanhempien kanssa tehtävään työhön lastensuojelun sijaishuollon alkuvaiheeseen. EU ja Pesäpuu ry.

Eriksson. Pia, Ståhlberg. Miia, Barkman. Johanna, Liukkonen. Johanna ja Hipp.Tiia. 2023. Trauma- ja väkivaltatietoinen sijaishuolto -selvitys kaltoinkohtelun nykytilasta sekä materiaalia ammattilaisille ja opiskelijoille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:35. Sivut 65-90. Halutessasi voit kerrata LST 1 jakson asioita s.13-26.

Timonen-Kallio, E., Yliruka, L., Närhi, P. 23/2017 Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus. Luvut 3–5, s 16 – 32

Jos valitsit tehtävässä laadukkaan perhehoidon, niin tässä lähdemateriaalia siihen:

Heino. Tarja & Säles. Emilia. Luku 4. Lasten ja perheiden tarpeisiin vastaavan laadukkaan perhehoidon malli. sivut 47–54. Kirjasta Lasten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaava perhehoito. Kohti perhehoidon laadun vahvistamista. THL. Työpapereita 20/2017.

Koivula. Riitta ja Lehtosaari. Anu. 2025. Näkökulmia perhehoidon turvallisuuteen. THL 21/2025. THL ja Perhehoitoliitto.

Alanen. Mirka. 2023. Perhehoidon erityispiirteitä -eritoimijoiden roolit ja yhteistyön merkitys. s 33-40. Teoksessa Elina Kekkonen& Johannes Jahnukainen (toim.) Näkökulmia sijaishuoltoon. LastensuojelunKeskusliiton verkkojulkaisu 2/2023

Teema 2

Vierula. Tarja, Korkiamäki. Riikka, Saukkola. Saara, Pakarinen. Tuija, Pohjolainen. Auli, Vanhatalo. Nina & Eronen. Tuija. Aikuistuvan nuoren lähtö julkisesta kodista Sijaishuollosta itsenäistymisen tapoja. (s 71-89)Teoksesta Kiili. Johanna, Jaakola. Anne-Mari. Anis. Merja, Lamponenn Tuuli & Stenvall. Elina (toim.) 2024. Lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaalityö. Gaudeamus. Artikkeli skannataan tänne viimeistään opintojen alkaessa.

Manelius. Minna & Kekkonen. Elina. 2023. Jälkihuoltoonsiirtyminen -miten ja mitä aikuisessa elämässä tarvittavia taitoja voiharjoitella jo sijaishuollon aikana. (s 50–58).Teoksessa Elina Kekkonen & Johannes Jahnukainen (toim.) Näkökulmia sijaishuoltoon.Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 2/2023

Laura Yliruka, Anne Kantoluoto, Tarja Heino, Terhi Laine & Tiia Hipp (toim.) 2020. Itsenäistymistä ja hyvinvointia tukeva jälkihuolto ja nuorten aikuisten sosiaalityön mallinnus: Osana lastensuojelun VIP-nuoren palvelupolkua. Työpaperi 32/2020. THL. Tutustu kohtaan 10 Työryhmän suositukset: kohti lastensuojelun VIP-nuoren laatupolkua ja Unelmien jälkihuolto (sivut 69-74)

Lastensuojelunjälkihuolto on sinun oikeutesi YEE-hanke 5.10.2022

Teema 3

Kaunisto. Sanna-Leena. 2024. Traumatisoituminen haastaa nuoruuden kehitystehtäviä. s. 152-165. Teoksesta Isosävi. Sanna. Ruismäki. Marjo ja Kaunisto. Sanna-Leena (toim.) Traumatisoituminen ja perhesuhteet 2024. Traumaterapiakeskus.

Sinko. Päivi. 2016. Rajapinnoilla Lapsen erityisten tarpeiden huomioiminen sijaishuoltopaikan valinnassa Lastensuojelun Keskusliitto 2016

Tai vaihtoehtoisesti Sinkon kirjalle voit hyödyntää Yhteinen ääni: LANUPS – Yhteisasiakkuudet & moniammatillisuus – Dialogiblogi

Yksi opintopiste on 27 h opiskelijan työmääränä.

• Opiskelija on käsitellyt yksilötehtävän kolmea teemaa, hyödyntäen kaikkia pohdittavaksi tarkoitettuja apukysymyksiä käsittelynsä tukena.
• Opiskelija osoittaa perehtyneensä jakson sisältöihin.
• Opiskelija osoittaa perehtyneensä vaadittuun oppimateriaaliin (luennot ja vaadittava oppimateriaali Canvasissa)
• Vierailevien luennoitsijoiden käsittelemät asiat nivoutuvat hyvin eri teemoihin.
• Lähdemateriaali tulee selkeästi kerrottua tekstissä tai tallenteessa. Ks. ohjeet yllä.
• Opiskelijan oma ammatillinen kriittinen reflektio asioiden tarkastelussa tulee ilmi.
• Aktiivinen osallistuminen ammatilliseen reflektioon on näkynyt osallistumisena luennoille.
• Tehtävässä asioiden käsittelyssä ovat tasapainossa vaadittavan lähdemateriaalin hyödyntäminen ja oma ammatillinen pohdinta.
• Oppimistehtävä on sisällöltään jäsennelty ja selkeä sekä ilmaisultaan ammatillinen.

0-5