Tulkki (AMK), viittomakielen ja puhevammaisten tulkkaus

Työllisyystilanne on hyvä. Suomessa vammaisilla henkilöillä (kuurot, kuurosokeat ja puhevammaiset) on lakisääteinen oikeus tulkkauspalveluun, jonka järjestämisestä ja rahoituksesta vastaa Kela.

Alan työllisyyttä säätelevät vahvasti Kelan tulkkauspalveluiden hankintakaudet ja kilpailutukset. Valmistuneet tulkit työllistyvät yleensä hyvin, mutta työn määrä voi vaihdella alueellisesti ja kausittain (esimerkiksi kesäisin on usein rauhallisempaa kuin lukukausien aikana). Laaja-alainen osaaminen viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksessa ja kommunikaatio-ohjauksessa parantaa työllistymismahdollisuuksia.

Tutkinto antaa laajan osaamisen, ja työpaikkoja löytyy usealta eri sektorilta:

• Tulkkausalan yritykset: Suurin osa tulkeista työskentelee yksityisissä tulkkauspalveluita tuottavissa yrityksissä, jotka ovat Kelan sopimuskumppaneita.
• Oppilaitokset: Opiskelutulkkina toimiminen peruskouluissa, lukioissa, ammattikouluissa tai korkeakouluissa.
• Järjestöt ja säätiöt: Asiantuntija- ja ohjaustehtävät kuurojen, viittomakielisten tai puhevammaisten omissa järjestöissä (esim. Kuurojen Liitto tai Kehitysvammaliitto).
• Yrittäjyys: Itsenäisenä ammatinharjoittajana (freelance), joka myy palveluitaan tulkkausyrityksille tai suoraan asiakkaille.

Palkkaus riippuu työnantajasta, työkokemuksesta sekä siitä, tekeekö työtä kuukausipalkalla vai tuntiveloituksella.

• Kuukausipalkka: Työsuhteessa toimivan tulkin peruspalkka on tyypillisesti 2 400–2 900 euroa kuukaudessa. Kokemuksen ja erikoisosaamisen myötä palkka voi nousta noin 3 200 euroon.
• Tuntipalkkiot ja lisät: Keikkaluontoisessa työssä ja yrittäjänä tulot vaihtelevat tehtyjen tuntien mukaan. Palkkaan vaikuttavat merkittävästi ilta-, yö- ja viikonloppulisät, sillä tulkkausta tarvitaan usein virka-aikojen ulkopuolella (esim. harrastuksissa, juhlissa tai päivystyksessä). Vaativista ympäristöistä, kuten poliisi- ja oikeustulkkauksesta, maksetaan usein vaativan työn lisää ja siitä sovitaan tehtäväkohtaisesti.

Tulkki (AMK), viittomakielen ja puhevammaisten tulkkaus -koulutukseen haetaan Diakin omalla valintakokeella. Valintakokeessa mitataan hakijan valmiuksia tutkinnon suorittamiseen esimerkiksi suomen kielen kirjallisen taidon, opiskeluvalmiuksien, motivaation, ilmaisun ja visuaalisen hahmottamisen osalta.

Valintakoe ei vaadi ennakkovalmistautumista ja sen sisältö voi vaihdella eri hakukierroksilla. Tarkemmat tiedot valintakokeesta ja sen ajasta ja paikasta julkaistaan Opintopolussa koulutuksen valintaperusteissa.

Opiskelupäivät ovat erittäin toiminnallisia, vuorovaikutteisia ja käytännönläheisiä. Päivään kuuluu:

1. Kieliopintoja ja viittomisharjoituksia: Suuri osa ajasta käytetään suomalaisen viittomakielen, viitotun puheen ja erilaisten puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien (kuten kuvakommunikaation ja Bliss-symbolien) harjoitteluun ryhmissä.
2. Tulkkausharjoituksia: Käytännön tilanteiden simuloimista. Harjoitellaan esimerkiksi sitä, miten tulkataan puhuttua suomea viittomakielelle tai toisinpäin, ja miten tulkki sijoittuu tilaan ja säätelee vuorovaikutusta.
3. Teoriaa ja taustatietoa: Opiskellaan tulkkauksen teoriaa, ammattietiikkaa, kielellisiä oikeuksia sekä kuurojen kulttuuria ja puhevammaisuuden taustoja. Lisäksi perehdytään tulkkauksen toimintaympäristöihin, yhteiskuntaan ja työn vaikuttavuuteen.

Opinnoissa käytetään paljon videointia ja itsereflektiota, jotta omaa kielellistä ja motorista kehitystä opitaan havainnoimaan ja korjaamaan.

Diakin eri opiskelumuotoihin voit tutustua tarkemmin Opiskelijan oppaassa.

Löydät yhteishaun tilastot ja pisterajat Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta.

Hakijamäärät näetKorkeakoulujen hakeneet ja paikan vastaanottaneet -raportista. Pisterajoja voit tarkastella Korkeakoulujen yhteishaun pisterajat -raportista. Muista valita raportti koulutuksen alkamisvuoden- ja kauden mukaan.

Vipusen käyttöohjeita löydät Vipusen ohjesivulta. Ohjevideoita löydät myös Vipusesta.