Siirry sisältöön

Oulun-kampuksen Avoimet ovet -tapahtumassa puhuttiin nuorten hyvinvoinnista

Kädet, jotka muodostavat sormilla sydämen.
Oulun-kampuksella vietettiin Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Suomen Diakoniaopiston Avoimet ovet -tapahtumaa 6.–7.11.2019. Tapahtuman teemana oli Nuorten hyvinvointi ja tähän liittyen molempina päivinä järjestettiin nuorten hyvinvointiin liittyvä seminaari.

Avoimet ovet -tapahtumassa oli mahdollista tutustua koulutustarjontaan (mm. sosionomi-diakoni, sairaanhoitaja, sairaanhoitaja-diakonissa, lähihoitaja ja lastenohjaaja), kehittämistoimintaan sekä yhteistyökumppaneiden toimintaan. Mukana olivat Byströmin Ohjaamo ja Hyvän mielen talo Oulusta.

Seminaareissa aiheina nuorten hyvinvointi

Molempina päivinä järjestettiin seminaari, joissa esiteltiin ajankohtaista tutkimustietoa nuorten hyvinvoinnista, mielenterveydestä ja osallisuudesta. Puheenvuoroissa tuotiin esille tutkijoiden ja nuorten esittämiä toimintatapoja hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Seminaareissa puheenvuoron saivat FT, dos. Reija Paananen; TtT Varpu Wiens; YTM, diakoni Heini Lekander ja TtM, sh Antti-Tuomas Heinonen.

Nuorten mielenterveys ja osallisuus kaipaavat kipeästi vahvistamista. Reija Paananen alusti tilaisuutta avaamalla nuorten osallisuutta ja mielenterveyttä koskevia asioita uusimpien Kouluterveyskyselyn tulosten valossa.

Tänä syksynä julkaistujen kyselyn tulosten mukaan tytöistä vain 2/3 ja pojista ¾ kokee saavansa myönteistä palautetta tekemisistään ja alle puolet kokee saavansa opettajalta välittävää ja oikeudenmukaista kohtelua.

Ahdistuneisuus, masennusoireilu, huoli mielialasta ja koulu-uupumus ovat lisääntyneet ja esimerkiksi puolet lukiolaistytöistä kokee, ettei ole saanut tukea koulun aikuisilta tai palveluista vaikka olisi sitä tarvinnut.

Nuorten omat ajatukset tuotiin myös esille 

Puheenvuoroissa pohdittiin, millä tavoin voitaisiin edistää hyvinvointia eri toimintatavoin.

Diakonia-ammattikorkeakoulun selvityksen mukaan nuorten omat toiveet tiivistyvät kolmeen K:hon: arvostavaan kohtaamiseen, kuulluksi tulemiseen ja kannustamiseen.

Omassa puheenvuorossaan Paananen käsitteli nuorten osallisuuden ja kuulemisen parantamisen mahdollisuuksia. Kaikessa nuorten kanssa tehtävässä työssä tarvitaan mielen hyvinvoinnin, osallisuuden ja toimijuuden vahvistamista. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että nuorten kanssa toimivien pitää pystyä vahvistamaan nuorten kuulumisen ja turvallisuuden tunnetta sekä arjen mielekkyyden, ymmärrettävyyden ja hallittavuuden lisäämistä.

Antti-Tuomas Heinonen lähestyi hyvinvointiteemaa nuorten mielenterveyden vahvistamisen kautta, ja antoi vinkkejä ja mahdollisuuksia positiivisen mielenterveyden vahvistamiseen. Positiivista mielenterveyttä voidaan tukea esimerkiksi opettamalla nuorille itsetuntemusta ja tietoisuustaitoja.

Varpu Wiens näkee, että luonnon merkitys nuorten hyvinvoinnin edistäjänä on huomattava. Luonnossa liikkuminen eheyttää, virkistää ja palauttaa. Sillä on vaikutusta muun muassa unen laatuun ja auttaa opiskelukyvyn ylläpitämisessä ja palautumisessa. Luonto vaikuttaa positiivisesti fyysiseen terveyteen, mielen hyvinvointiin sekä sosiaaliseen hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen.

On tärkeää pohtia, miten kuulla nuorta ja vahvistaa hänen osallisuuttaan. Nuorten osallisuutta ja toimijuutta voidaan mahdollistaa eri tavoin, esimerkiksi seurakunnat tarjoavat monenlaista apua ja tekemistä nuorten arkeen. Tästä aiheesta Heini Lekander kertoi osuudessaan.

Kaikki esitykset ovat ohessa PDF-liitteinä.

Reija Paananen: Nuorten osallisuus ja mielenterveys Kouluterveyskyselyssä
Miten kuulet nuorta ja vahvistat hänen osallisuuttaan 

Antti-Tuomas Heinonen: Keinoja ja toimintatapoja nuorten mielenterveyden vahvistamiseksi

Varpu Wiens: Luonnon tarjoamia hyvinvointivaikutuksia

Heini Lekander: Seurakunnan monenlaisia toimintatapoja nuorten osallisuuden ja toimijuuden vahvistamiseksi