Tampereella huikeaa nousua romanien koulutusurilla

Romanien koulutustaso on viime vuosina noussut valtakunnallisesti, mutta on edelleen pääväestöä matalampi. Erityisesti lukio- ja korkeakouluopinnot ovat vielä harvinaisia romaniyhteisössä. Tšetanes naal – koulutuspoluilla -hankkeessa tuetaan Suomen romanien koulutuspolkuja. Hankkeen Tampereen osatoteutuksen seminaari järjestetään 20.9.2018.

–        Kaikki tämän vuoden 9. luokkalaiset tamperelaiset romaninuoret saivat peruskoulun päättötodistuksen ja jatkoivat toisen asteen opintoihin tai työelämään. Lisäksi edelleen peruskoulussa olevien romanioppilaiden poissaoloja on saatu vähenemään huomattavasti ja arvosanoja nousemaan. Myös koulut ovat havahtuneet romanioppilaiden tarpeisiin koulunkäynnin sujumiseksi, summaa hanketyöntekijä Keijo Svart Tampereelta.

Tampereen kaupunki on ollut mukana valtakunnallisessa Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Tšetanes naal -hankkeessa, joka keskittyy romanien koulutuspolkujen sujuvoittamiseen. Hanketta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto, ja kansallinen rahoitta on opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). Tampereella toteutustapana on ollut intensiivisen koulunkäynnin tukimallin luominen ja toteutus alueella. Mallin toimivuus on kiistatonta.

–        Ennen poissaolot olivat huipussaan alueen romaninuorilla, eikä koulujen henkilöstöllä ollut voimavaroja hoitaa tilannetta. Tieto ja ehkä uskalluskin puuttui, Svart pohtii.

Keijo Svart on työparinsa Michelle Kasan kanssa työskennellyt tiiviisti ja yksilöllisesti lasten ja nuorten koulunkäyntiä tukien. Kouluissa tapahtuvan yksilöllisen avun lisäksi merkittäviä ovat olleet kouluajan ulkopuolella tapahtuneet yleiseen elämänhallintaan liittyneet keskustelut.

–        Kesällä pidin romanityttöjen ryhmää, jotta kontakti heihin säilyisi tiiviinä myös pitkän kesäloman ajan. Koulunkäyntiin liittyvien asioiden lisäksi keskustelu polveili monissa aiheissa. Romaninuorilla ei ole kulttuurisista syistä välttämättä mahdollisuutta puhua muiden aikuisten kanssa esimerkiksi aikuistumiseen liittyvistä asioista. Keskustelut tasapainottivat nuoria, jolloin koulunkäyntiinkin vapautui jaksamista, hanketyöntekijä ja koulunkäynninohjaaja Michelle Kasa kertoo.

Ymmärrystä, kohtaamista ja käytännön vakiinnuttamista

Keijo Svartin mukaan erilaisia oppijoita ymmärretään koulumaailmassa nykyään hyvin, mutta kulttuurisiin tekijöihin ei ymmärrys vielä läheskään aina ulotu.

–        Pitäisi ymmärtää, että ihmiset ovat erilaisia, eivätkä kaikki toimi samalla tavalla. Romaninuorilta saattaa puuttua oppimisen malli ja tuki kotona kokonaan. Vilkkaat lapset ja nuoret eivät jaksa keskittyä yhtä pitkään ja istua paikoillaan. Erilainen tapa oppia voi johtua monista tekijöistä, Svart toteaa.

Tampereella kehitetty intensiivisen koulunkäynnin tukimalli on mukana myöhemmin syksyllä julkaistavassa hankkeen loppujulkaisussa Uskalla, it’s possible. Romanien sujuvat koulutus- ja työllisyyspolut (Diak 2018). Tampereen kaupungin pysyvään toimintaan mallissa esitelty toiminta on juurrutettu jo osittain: kaupungille pyritään palkkaamaan vakituiseen työsuhteeseen romanityöntekijää ohjaustyöhön. Myös ohjaajan sukupuolella on kulttuurisesti merkitystä.

–        Yläkouluikään tullessa romaninuoret hakeutuivat selvästi omaa sukupuolta edustavan työntekijän puheille. Luottamus oli näin helppo saavuttaa. Tämän vuoksi parityöskentely olisi tarpeellista romaninuorten koulunkäynnin tuessa jatkossakin, Michelle Kasa sanoo.

Tampereen osatoteutuksen loppuseminaari järjestetään Tampereen messu- ja liikuntakeskuksessa 20.9.2018.

Hankekokonaisuuden seminaarit toteutetaan paikkakunnittain seuraavasti: Oulu 13.9.2018, Tampere 20.9.2018, Mikkeli 28.9.2019, Salo 11.10.2018 ja Helsinki – yhteinen loppuseminaari, Savoy-teatterissa 5.11.2018.

Linkki mediatiedotteeseen