Rekrytoi Diakin opiskelijoita työharjoitteluun

Harjoittelu on opiskelijalle uuden oppimista. Lisäksi harjoittelun tavoitteena on ohjata opiskelijaa soveltamaan teoreettista tietoa käytännön toimintaan.

Harjoittelun ohjaaja on oman alansa ammattilainen, joka perehdyttää ja ohjaa opiskelijaa yksikön tai työpaikan työskentelyyn.

Ohjaajana tehtävänäsi on tukea opiskelijan ammatillista kasvua ja kehittymis- ja oppimisprosessia harjoittelun aikana sekä innostaa ja motivoida häntä.

Tältä sivulta saat vinkkejä ja ohjeita harjoittelun ohjaamiseen tehokkaasti ja tuloksellisesti.

Diakin opiskelijoiden harjoitteluissa käytetään Workseed-järjestelmää, jossa opiskelija asettaa itselleen tavoitteet ja tekee tuntiseurantaa. Lisäksi harjoittelu arvioidaan Workseedissä. Katso Workseed-ohjeet harjoittelun ohjaajille.

Useita harjoittelijoita?

Harjoittelupaikoissa, joissa on toistuvasti useita harjoittelijoita, on tavallisesti erikseen nimetty harjoittelun yhdyshenkilö. Yhdyshenkilön nimeämistä kannattaa harkita, jos harjoittelijoita on useita samaan aikaan tai jos harjoittelijoita ohjaa organisaatiossa useampi henkilö.

Harjoittelupaikan yhdyshenkilön tehtävänä on koordinoida harjoittelun ohjausta harjoittelupaikassa eli toimia oppilaitoksen ja harjoittelupaikan yhdyshenkilönä.

Hän välittää oppilaitokselle tiedon, montako harjoittelijaa voidaan ottaa sekä huolehtia, että jokaisella opiskelijalla on nimetty ohjaaja.

Lisäksi hänen tehtävänään on

• huolehtia siitä, että koko työyhteisö ottaa harjoittelijat huomioon.

• huolehtia harjoittelusopimusten valmistelusta yhdessä oppilaitoksen kanssa

• vastata opiskelijan ohjauksesta yhdessä harjoittelun ohjaajien kanssa

• ottaa yhteyttä harjoittelua ohjaavaan opettajaan, jos harjoittelun toteutuminen vaarantuu.

Lisätietoa

Tietoa harjoittelusta opiskelijoille löydät Opiskelijan oppaasta.

Harjoittelussa tarvittavat lomakkeet on koottu Opiskelijan oppaaseen.

Tee suunnitelma

Valmista työyhteisöä harjoittelijan tuloon ja hänen rooliinsa yhteisössä. Muista kertoa myös siitä, kuka vastaa harjoittelijan perehdyttämisestä.

Tee harjoittelusuunnitelma. Huomioi siinä

• harjoittelujakson pituus
• harjoittelijan huomioiminen työyhteisössä
• keskeisimmät tavoitteet harjoittelulle
• tavoitteiden mukaiset työtehtävät: tehtävät ovat tarpeeksi vaihtelevia, niitä on sopivasti, niiden suorittamista ohjataan ja niihin kuuluu toisten työntekijöiden työn seurantaa
• harjoittelijan vapaa-aika
• viikoittaisten palaverien ajankohdat suhteessa ohjaajan muihin työtehtäviin
• harjoittelijan asuminen, palkkaus, työehtosopimus ym. käytännön asiat.

Yksilöidymmät tavoitteet laaditaan yhteistyössä opiskelijan kanssa viimeistään harjoittelun aluksi. Tavoitteet kirjataan Workseed-järjestelmään, jonne kirjataan myös harjoittelun arviointi jakson lopuksi.

Harjoitteluun voi kuulua sisältöjä, jotka opiskelijaa erityisesti kiinnostavat, mutta niiden rinnalla myös muuta, jonka ohjaaja tietää olevan tärkeää kokemuksen ja oppimisen kannalta.

Opiskelijan on hyvä oppia, että työtehtäviin liittyy usein myös rutiinitehtäviä. Sen lisäksi hänen tulee kuitenkin saada kokemusta mahdollisimman monenlaisista tehtävistä työyhteisössä.

Ohjaa opiskelijaa

Harjoittelunsa aikana opiskelija osallistuu harjoittelupaikan tehtäviin niin henkilökunnan ohjauksessa kuin itsenäisesti. Jotta opiskelija saisi kokonaiskuvan työyhteisön toiminnasta, hänet kannattaa kutsua myös erilaisiin yhteistyö- ja työpaikkakokouksiin.

Muista kertoa opiskelijalle myös harjoittelupaikan työsuojeluohjeista ja mahdollisista riskeistä.

Huolehdi harjoittelun aikana siitä, opiskelija saa säännöllistä ohjausta:

• Anna vastuuta.
• Älä jätä yksin.
• Anna työtehtäviä, joista voi oppia.
• Tarvittaessa aloita vastuun antaminen pienestä ja anna vastuun kasvaa vähitellen.
• Anna onnistumisen kokemuksia.
• Puutu heti asiaan, jos harjoittelijan asenne herättää sinussa ihmetystä tai huolestumista.
• Edellytä täsmällisyyttä, aikatauluista ja muusta sovitusta kiinni pitämistä.

Anna palautetta

Välitön palaute työstä arkisissa tilanteissa auttaa opiskelijaa arvioimaan suoritustaan ja vuorovaikutustaitojaan. Se antaa mahdollisuuden valita vaihtoehtoisia ratkaisuja ja pohtia niiden perusteita.

• Anna rakentavaa ja rehellistä palautetta jokaisesta työtehtävästä.
• Välitä tiedon lisäksi asennetta, tunnetta ja motivaatiota.
• Rohkaise ja kannusta.
• Käy harjoittelun aikana välikeskusteluja.
• Varaa riittävästi aikaa loppukeskustelulle ja kirjallisen arvioinnin yhteiselle tarkastelulle.
• Ota vastaan kysymyksiä ja kritiikkiä.

Henkilön, joka palautetta antaa, ei aina tarvitse olla harjoittelun ohjaaja. Ohjaajan on kuitenkin syytä varmistaa, että tällainen henkilö on ollut harjoittelutilanteessa läsnä.

Ohjausprosessiin kuuluu myös kuuntelu. Harjoittelija saattaa kysellä itsestäänselvyyksiltä tuntuvia kysymyksiä, mikä vaatii ohjaajalta kärsivällisyyttä ja kykyä asettua toisen asemaan.

Harjoittelijalle on kuitenkin tärkeää, että hänen kysymyksensä ja ajatuksensa otetaan vakavasti. Harjoittelijan esittämät kysymykset ja kritiikkikin ovat asioita, joita voidaan hyödyntää ohjauksessa.

Pidä yhteyttä oppilaitokseen ja harjoittelusta vastaavaan opettajaan

Opiskelijalle on oppilaitoksessa nimetty harjoittelua ohjaava opettaja. Opettaja toimii yhdyshenkilönä harjoittelupaikkaan ja vastaa siitä, että harjoittelupaikka saa riittävät tiedot opiskelijan koulutusohjelmasta, opintokokonaisuudesta ja harjoittelun tavoitteista. Opettaja arvioi opiskelijan oppimista yhdessä opiskelijan ja ohjaajan kanssa.

Ota yhteyttä ohjaavaan opettajaan, jos

• harjoittelija sairastuu ja on pois harjoittelusta pidemmän aikaa
• harjoittelijan asenne herättää sinussa ihmetystä tai huolestumista tai koet epävarmuutta
• harjoittelun onnistumisen suhteen
• sinulla on epäselvyyttä ohjauksessa tai harjoittelijan tehtävistä
• haluat keskustella muusta harjoitteluun liittyvästä asiasta.

Ongelmatilanne? Toimi näin

Ota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteyttä ohjaavaan opettajaan keskusteluajankohdan sopimiseksi. Myös opiskelija voi ottaa yhteyttä opettajaan. Opettaja keskustelee sekä opiskelijan että ohjaajan kanssa saadakseen objektiivisen kuvan tilanteesta.

Sen jälkeen järjestetään opiskelijan, ohjaajan ja opettajan yhteisneuvottelu, jossa selvitetään ongelman syyt, vaikutukset sekä pohditaan ratkaisuvaihtoehdot. Keskusteluun voi osallistua tarvittaessa myös harjoitteluyksikön esimies.

Jos ongelmatilanne johtuu opiskelijan oppimisvalmiuksista, selvitetään ohjauksen tehostamismahdollisuudet ja sovitaan tarvittavat väliarviointikeskustelut oppimisen tukemiseksi.

Jos tilanne johtuu opiskelijan motivaatio-ongelmista, jaksamisesta tai muista henkilökohtaisista ongelmista, keskustellaan ja sovitaan opiskelua tukevista keinoista ja tarvittaessa harjoittelun pidentämisestä tai siirtämisestä muuhun ajankohtaan.

Jos kyse on toiminnasta vastoin yhteisiä sopimuksia tai harjoitteluyksikön toimintaperiaatteita, selvitetään opiskelijan käsitys harjoitteluun sitoutumisen ja harjoittelun merkityksestä hänen ammatilliseen kasvuunsa ja kehittymiseensä.

Sen jälkeen keskustellaan eri osapuolten näkemyksistä, käydään läpi harjoittelun jatkamismahdollisuudet ja -perusteet sekä sovitaan tuki- ja arviointikeskustelut tilanteen ratkaisemiseksi.

Harjoittelupaikan tukitoimien lisäksi opettaja sopii opiskelijan kanssa tarvittavat ohjauskeskustelut. Halutessaan opiskelija saa tukea myös opettajatuutorilta, opinto-ohjaajalta tai opiskelijahuoltoryhmältä.

Jos ilmenee riski harjoittelun hylkäämisestä, ota yhteyttä ohjaavaan opettajaan mahdollisimman pian.

Käy arviointikeskustelu

Harjoittelun kokonaisarviointi perustuu opintokokonaisuuden tavoitteisiin, koulutusalan kompetensseihin ja harjoittelupaikan luonteeseen. Arvioinnin tarkoituksena on tukea opiskelijaa kehittämään omaa persoonaansa ja ammatillisuuttaan sekä arvioimaan työn, työkäytäntöjen ja oman toimintansa vaikutusta.

Arvioinnin pohjana ovat opiskelijan ja harjoitteluyhteisön asettamat oppimistavoitteet. Siinä otetaan huomioon harjoittelijan itsearviointi ja harjoittelun ohjaajan antama palaute. Arviointi on sekä ohjaavaa että kokoavaa.

Arvioinnin ensisijainen tehtävä on olla tukemassa harjoittelijan tulevaa opiskelua. Siksi harjoittelua arvioitaessa käydään keskustelu, johon osallistuvat ohjaaja, opiskelija ja ohjaava opettaja.

Usein arviointikeskustelu käydään harjoittelun aikana, mutta toisinaan on käytäntönä käydä arviointikeskustelu pari viikkoa harjoittelun jälkeen. Arviointia laatiessaan ohjaajan on hyvä kuunnella myös muita työyhteisön työntekijöitä.

Harjoitteluiden arviointi kirjataan Workseed-järjestelmään.  Tutustu myös koulutusten osaamisvaatimuksiin eli kompetensseihin, joita voit hyödyntää yhdessä opiskelijan kanssa arvioinnin tukena: (LINKIT ALLA OLEVIIN)

• sairaanhoitaja (AMK)
• sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö
• sosionomi (AMK)
• sosionomi (AMK), diakoniatyö
• sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö
• sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus
• terveydenhoitaja (AMK).

Harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Ohje tulkkaus alan harjoittelujen laskutukseen

Harjoittelupaikka laskuttaa Diakia. Diakin laskutustiedot löytyvät verkkosivuiltamme. Liitteeksi kannattaa laittaa harjoittelulomakkeet (sopimus ja tuntiseurantalomake mukaan lukien.)

Mikäli olet yksityishenkilö, ole yhteydessä opintotoimistoon lisäohjeistuksen ja palkkionmaksulomakkeen saamiseksi.

Korvausta saavat tahot

Korvausta voivat hakea

• hyvinvointialueet
• HUS-yhtymä
• Helsingin kaupunki
• kunnat ja kuntayhtymät
• valtion oikeuspsykiatriset sairaalat
• Suomen evankelisluterilainen kirkko
• kirkon seurakunnat ja seurakuntayhtymät
• yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavat yksiköt Soteri-rekisterissä (yritykset ja yhdistykset)
• yksityiset varhaiskasvatuksen palveluja tuottavat yksiköt Soteri-rekisterissä.

Korvaukseen oikeutetun hakijan on haettava korvausta yhdellä hakemuksella. Hakija yksilöidään Y-tunnuksella.

Korvauksen maksaminen perustuu hakijan ja ammattikorkeakoulun väliseen sopimukseen ja sen mukaisesti toteutuneisiin harjoitteluviikkoihin. Harjoittelijalle on nimettävä ohjaaja, jonka tehtävänä on varmistaa harjoittelun laatu siten kuin siitä on osapuolten kesken sovittu. Korvaukseen oikeutetun hakijan ja ammattikorkeakoulun täytyy vahvistaa tiedot harjoitteluviikkojen ja ohjauksen toteutumisesta ennen hakemuksen lähettämistä.

Korvauksen suuruus

Korvauksen suuruus määritellään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoihin kuuluvaan harjoitteluun varatun määrärahan ja harjoitteluviikkojen määrästä tehdyn arvion perusteella. Korvaus on 36 € jokaiselta toteutuneelta harjoitteluviikolta. Korvausta ei makseta erikseen esim. suojavaatteiden käytöstä. Yksi harjoitteluviikko vastaa opiskelijan 40 tunnin opiskeluaikaa.

Mikäli opiskelijan harjoittelu keskeytyy kesken harjoittelujakson, maksetaan korvausta toteutuneiden täysien viikkojen mukaan. Keskeytymisellä tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jolloin harjoittelun jatkosta samassa harjoittelupaikassa ei ole sovittu.

Korvauksen piiriin kuuluvat koulutukset

Korvauksen piiriin kuuluvat sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnot, joiden tutkintonimikkeet on määritelty ammattikorkeakouluasetuksen liitteessä. Korvattavan harjoittelun tulee sisältyä tutkintoon. Tutkintoon sisältyvät työsuhteessa tehdyt ohjatut harjoittelut kuuluvat näin ollen myös korvauksen piiriin.

Avoimen ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijan osalta harjoittelukorvauksen maksamista arvioidaan lain asettamien reunaehtojen perusteella.

Tilauskoulutuksessa tilaajan rahoittaessa opetusta, ei valtion varoista makseta harjoittelusta korvauksia. Ammattikorkeakoulun on perittävä koulutuksen tilaajalta siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu.

Korvauksen hakeminen

Korvausta haetaan Lupa- ja valvontavirastosta. Korvausta maksetaan järjestävälle organisaatiolle koulutuksen tai harjoittelun järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Kokoa kaikki organisaatiossa laskutusjakson aikana toteutuneet harjoittelut yhteen hakemukseen. Jos harjoittelu ulottuu usealle vuosipuoliskolle, hae korvausta kokonaisuudessaan siltä vuosipuoliskolta, jolloin harjoittelu päättyy.

Korvausta haetaan puolen vuoden hakujaksoissa.

• Ajalta 1.1.–30.6. korvaushakemus on jätettävä 30.9. mennessä.

• Ajalta 1.7.–31.12. korvaushakemus on jätettävä 31.3. mennessä.

Hae koulutuskorvausta hakemuslomakkeella. Lisätietoja on Lupa- ja valvontaviraston sivuilta. Lisää hakemuksen liitteeksi ammattikorkeakouluittain

• liitelomakkeet: ammattikorkeakoulun vahvistus tietojen oikeellisuudesta ja ohjauksen toteutumisesta  (tämä liite lähetetään allekirjoitettavaksi ammattikorkeakoululle, Diakissa liite toimitetaan allekirjoitettavaksi osoitteeseen opintotoimisto@diak.fi)

• korvaukseen oikeutetun hakijan ja ammattikorkeakoulun väliset sopimukset.

Hakija on vastuussa hakemuksen tietojen oikeudellisuudesta ja siitä, että tiedot harjoittelukorvauksen perusteista ovat oikeat ja ohjaus on toteutunut voimassa olevan sopimuksen mukaisesti.

Hakija on vastuussa siitä, että hakemus on perillä Lupa- ja valvontavirastossa määräaikaan mennessä. Lupa- ja valvontavirasto ei käsittele myöhässä toimitettuja hakemuksia.

Lähetä hakemukset liitteineen Lupa- ja valvontaviraston kirjaamoon joko sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo(at)lvv.fi tai postitse osoitteeseen Lupa- ja valvontavirasto, PL 20, 13035 LVV.