Siirry sisältöön

Diakin opiskelijoiden päihdeohjelma

Johdanto

Päihdeohjelma on laadittu Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diakin) opiskelijoiden päihteiden ongelmakäytön ennaltaehkäisemiseksi, ongelmaan puuttumisen helpottamiseksi ja hoitoon ohjauksen sujuvoittamiseksi. Ohjelman tavoitteena on edistää opiskelijoiden opiskelukykyä sekä terveyttä ja hyvinvointia. Päihdeohjelma perustuu ammattikorkeakoululakiin (2014/932). Ohjelmaa laadittaessa on hyödynnetty Unifi ry:n laatimaa opiskelijoiden päihdeohjelmaa sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS:n) ohjeistuksia.

Päihteiden ongelmakäytön ennaltaehkäisy

Korkeakoulun rooli opiskelijoiden päihteiden ongelmakäytön ehkäisyssä on opiskeluhyvinvoinnin edistämistä ja opiskelukykyä tukevaa toimintaa. Ennaltaehkäisevä työ edellyttää tiedollista valmiutta, varhaista puuttumista sekä toimivia palvelurakenteita ja yhteisöllistä tukea.

Olennainen osa ehkäisevää toimintaa on päihteiden ongelmakäytön varhainen tunnistaminen ja matalan kynnyksen tukipalvelut, kuten opiskeluterveydenhuolto ja kuraattorien palvelut. Näiden lisäksi korkeakoulun selkeät toimintamallit mahdollistavat huolen ilmaisemisen sekä puuttumisen lainsäädännön edellyttämällä, rakentavalla ja opiskelijaa kunnioittavalla tavalla.

Päihteettömän kulttuurin vahvistamisessa myös yhteisöllisyydellä ja osallisuudella on keskeinen rooli. Diakissa yhteisöllisyyttä tuetaan mm. ryhmien yhteisillä kokoontumisilla, jonka toteuttamisessa ryhmävastaavalla, opinto-ohjaajalla ja opiskelijoilla on keskeinen rooli. Diakissa opiskelijoille on nimetty oma opinto-ohjaaja, kuraattori ja ryhmävastaava, jotka tukevat opiskelijaa hänen opintojensa aikana. Heidän kanssaan voi luottamuksellisesti keskustella myös päihteiden käyttöön liittyvistä asioista. Mikäli henkilökunnan jäsenellä herää huoli liiallisesta päihteiden käytöstä hän ottaa asian puheeksi opiskelijan kanssa kahden kesken ja ohjaa opiskelijan ottamaan yhteyttä kuraattoriin tai opinto-ohjaajaan.

Kampuskohtaiset opiskeluhyvinvointiryhmät edistävät opiskelijoiden hyvinvointia ja ennaltaehkäisevät myös päihteiden käyttöä ja niihin liittyviä ongelmia. Opiskeluhyvinvointiryhmät toimivat yhteistyössä YTHS:n edustajien kanssa. Tiedot opiskeluhyvinvointiryhmien jäsenistä löytyvät Diakin nettisivuilta. Opiskeluhyvinvointiryhmän jäseniltä voi kysyä neuvoa päihteiden ongelmakäyttöön ja niihin liittyviin epäilyihin liittyen. Opiskelijoiden hoitoon ohjaus tapahtuu kuraattorin tai opinto-ohjaajan toimesta.

Opiskelijakunnan opiskelijatutorit perehdyttävät uusia opiskelijoita ammattikorkeakouluopintoihin ja antavat vertaistukea. He aktivoivat uusia opiskelijoita myös opiskelijajärjestötoimintaan mm. järjestämällä erilaisia tapahtumia. Opiskelijatutorit vaikuttavat omalla käyttäytymisellään ja asenteillaan päihteiden käyttämisen kulttuuriin opiskelijatoiminnassa. Opiskelijatutorit ovat tietoisia Diakin päihteisiin liittyvistä säännöistä sekä hoitoon ohjaamisen mahdollisuudesta ja tarpeellisuudesta. Diak kannustaa päihteettömään opiskelijatoimintaan.

Edellä mainitun lisäksi tietoa päihteiden ongelmakäytön ennaltaehkäisystä ja päihteiden käyttämisen vaikutuksesta saa mm. osoitteesta www.paihdelinkki.fi. Elämäntapaliitto on myös yhdessä YTHS:n kanssa tuottanut materiaalia korkeakouluopiskelijoille päihteiden terveysvaikutuksista. Tämä materiaali löytyy osoitteesta www.yths.fi. Myös Nyyti ry:n sivustolla on tietoa päihteisiin ja riippuvuuksiin liittyvistä asioista. Tietoa löytyy osoitteesta www.nyyti.fi.

Päihdeongelman tunnistaminen

Huoli päihdeongelmasta voi herätä erilaisista merkeistä. Varhaiset merkit voivat näkyä opiskelijan elämänhallinnan ja toimintakyvyn haasteina, opintosuoritusten heikkenemisenä sekä toistuvina lyhyinä poissaoloina. Opiskelijalla voi olla myös keskittymisvaikeuksia, väsymystä ja motivaation puutetta. Toisaalta huolta voi herättää opiskelijan mielialan vaihtelut, vetäytyminen, ristiriidat ryhmätöissä tai sosiaalinen eristäytyminen.

Päihteiden haitallinen käyttö saattaa ilmetä päihtyneenä tai krapulaisena esiintymisenä opiskelutilanteissa, alkoholin tuoksuna tai muina suorina päihteiden käytön merkkeinä.  Oireilun ja vaikeuksien taustalla voi olla myös monenlaisia muita asioita. Jos henkilökunnalla herää huoli opiskelijan mahdollisesta päihdeongelmasta, asia pitää ottaa kyseisen opiskelijan kanssa välittömästi puheeksi.

Opiskelija voi aina päihdeasioissa hakeutua itsenäisesti matalalla kynnyksellä opiskeluterveydenhuoltoon hoidon tarpeen arviointia varten.

Päihdeongelman puheeksiotto ja puuttuminen

Päihteiden ongelmakäytöllä on vaikutusta opinnoissa etenemiseen ja myös sen takia siihen on tärkeää puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.  Päihteiden käytöstä koituvat haitat ovat sitä lievempiä mitä aiemmin asiaan puututaan. Kuka tahansa Diakissa työskentelevä tai opiskelijatoveri voi ottaa puheeksi huolta herättävän päihteiden käytön.

Jos opiskelija on huolissaan opiskelukaverinsa päihteiden käytöstä, on tärkeää, että hän ottaisi asian puheeksi opiskelijakaverinsa kanssa kahden kesken ja neuvoisi olemaan yhteydessä kuraattoriin, opinto-ohjaajaan tai YTHS:ään tarkempaa tilannearviointia varten.  Huolen opiskelukaverin päihteiden käytöstä voi myös ilmaista luottamuksellisesti kuraattorille tai opinto-ohjaajalle.

Henkilökunnalla on eettinen velvollisuus ottaa huolta herättävä päihteiden käyttö puheeksi opiskelijan kanssa mahdollisimman pian.  Suositeltavaa on, että sen tekee asian havainnut henkilö, esimerkiksi opetustilanteessa läsnä ollut opettaja.

Henkilökunnan ja opiskelijan välisessä puheeksiottotilanteessa on tärkeää luottamuksellinen ilmapiiri. Keskustelu tapahtuu salassapitosäädöksiä noudattaen. On tärkeää, että huoli opiskelijan päihdekäytöstä, sen vaikutuksesta opintoihin ja opiskelijan hyvinvointiin tulee esille.

Jos päihteiden käyttäminen tulee esille oppitunnilla, oppitunnin ulkopuolella oppilaitoksessa, opiskeluun liittyvässä työelämätapahtumassa tai harjoittelussa, tapahtumasta ilmoitetaan Falcony-järjestelmän kautta. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi osallistuminen opetukseen päihtyneenä tai krapulassa tai kykenemättömyys osallistua opetustilanteeseen päihdekäytön takia. Myös potilasturvallisuutta vaarantaneista tilanteista tehdään Falcony-ilmoitus.

Huumausainetestauksesta on säädetty tarkemmin ammattikorkeakoululaissa (2014/932  36§). Huumausainetestaukseen liittyvä prosessi on kuvattu tarkemmin dokumentissa Huumausainetestaus Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakoulu voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista.

Päihteiden ongelmakäyttöä koskevissa tilanteissa toimitaan Diakonia-ammattikorkeakoulun järjestyssääntöjen ja Kurinpidolliset toimenpiteet Diakonia-ammattikorkeakoulussa sekä tarvittaessa Huumausainetestaus Diakonia-ammattikorkeakoulussa -dokumenttien ohjeiden mukaisesti.

Hoitoonohjaus ja hoitovaihtoehdot

Opiskelija ohjataan hoitoon, jos ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tai puheeksioton lisäksi opiskelija tarvitsee hoitoa todettuun päihteiden ongelmakäyttöön. Opiskelija tai opiskelijasta huolestunut henkilökunnan jäsen voi saada myös hoitoonohjausneuvontaa Diakin opiskeluhyvinvointipalveluista.

Opiskelija ohjataan YTHS:ään hoidon tarpeen arvioon, jonka jälkeen hoitovastuu on YTHS:llä. Hoidon tarpeen arvion perusteella YTHS tekee oman hoitosuunnitelman, jossa YTHS ohjaa opiskelijan tarvittavaan jatkohoitoon tai toteuttavat ja seuraavat hoidon etenemistä YTHS:n palveluissa. YTHS tarjoaa perusterveydenhuollon tasoista hoitoa päihdeongelmiin.

Jos opiskelijan vointi vaatii pikaisempaa terveydenhuollon apua, opiskelija ohjataan julkisen terveydenhuollon palveluihin. Näissäkin tilanteissa YTHS:n rooli on edelleen toteuttaa lainmukainen arvio opiskelukyvystä, jos päihteiden käyttö on näkynyt merkittävästi opinnoissa.

Mikäli päihdekäyttö on selvästi vaikuttanut opiskelijan opintosuorituksiin, vaarantanut turvallisuutta taikka vakavalla tavalla opiskelijan omaa terveyttä tai opiskelijan päihteiden käyttö on riippuvuustasoista, järjestetään opiskeluterveysneuvottelu.

Opiskeluterveysneuvottelun tavoitteena on tukea opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä moniammatillisen yhteistyön keinoin. Aloitteen neuvotteluun voi tehdä opiskelija tai opiskelijan luvalla Diakin opiskeluhyvinvoinnin asiantuntijat tai opiskeluterveydenhuollon työntekijä. Diakissa neuvottelun käynnistäjinä toimivat pääasiassa kuraattorit.

Mikäli opiskeluterveysneuvottelu käynnistetään opiskeluterveydenhuollossa, YTHS:n edustaja on opiskelijan luvalla yhteydessä korkeakouluun. Opiskeluterveysneuvotteluun osallistuvat YTHS:n edustaja, opiskelija ja korkeakoulun edustaja.

On suositeltavaa, että hoitoonohjauksen nopeuttamiseksi opiskelija ottaisi itse yhteyttä opiskeluterveydenhuoltoon tilannekartoitusta sekä hoidonsuunnittelua varten jo ennen neuvottelua. Käynnin tai käyntien sisältö on luottamuksellinen, eikä läpikäytyjä asioita käsitellä opiskeluterveysneuvottelussa ilman opiskelijan suostumusta.

Kaikissa yhteyksissä on pidettävä huolta siitä, ettei asianosaisten oikeusturvaa loukata.

Opiskelu hoidon aikana

Opiskelu hoidon aikana riippuu opiskelijan opiskelukyvystä. Opintojen suhteen noudatetaan läsnä- ja poissaolosääntöjä, opiskelijoita koskevia sairauslomakäytäntöjä sekä tutkintosääntöä. Opintojen suunnitteluun hoidon aikana opiskelija saa ohjausta ja neuvontaa opinto-ohjaajalta tai kuraattorilta.

Päihteiden ongelmakäyttö ja kurinpidolliset seuraamukset

Ammattikorkeakoulu voi käyttää päihteiden ongelmakäytön tilanteissa seuraavia kurinpidollisia toimenpiteitä: poistaa opiskelijan opetustilanteesta, evätä oikeuden osallistua opetukseen kolmeksi päiväksi, antaa kirjallisen varoituksen tai erottaa opiskelijan määräajaksi. Ammattikorkeakoulu voi myös peruuttaa opiskeluoikeuden niin sanotun SORA-lainsäädännön tarkoittamissa tilanteissa. Kurinpidolliset toimet on kuvattu tarkemmin erillisessä dokumentissa Kurinpidolliset toimenpiteet Diakonia-ammattikorkeakoulussa.