Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio vuoteen 2040 kannustaa keskustelemaan Suomen suunnasta: halutaanko koulutukseen panostaa ja taata kaikille mahdollisuus osaamisen nostoon?
Ministeri Talvitie avasi Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040 julkaisutilaisuuden kuvaamalla Suomen tarinaa vahvaksi tarinaksi sivistyksestä. Tämän tarinan keskiössä ovat sisu, selviytyminen ja sitkeys. Itse näen, että koko Suomen hyvinvointiyhteiskunta on rakentunut vuoropuhelussa koulutuksen kehittämisen ja kehittymisen kassa. Olemme samanlaisessa risteyksessä, kuin olemme menneinä vuosina olleet. Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita on muutettava, jotta kykenemme selviytymään haastavassa taloudellisessa tilanteessa ikääntyvänä yhteiskuntana. Ja samalla koulutukseen on panostettava, jotta hyvinvointiyhteiskunta voi uudistua.
Ministeri Talvitie totesi, että kymmenen vuotta sitten visiosta olisi todennäköisesti tullut toisenlainen. Nyt demokratia, sivistys ja tieteen vapaus ovat nousseet vision keskiöön ja Suomi haluaa olla näiden osalta edelläkävijä vuonna 2040. Visiosta onkin muodostunut yhteinen puheenvuoro Suomen suunnasta. Kuten ministeri Talvitie esitti, korkea osaaminen on tärkein omissa käsissämme oleva pääoma. Sitä ovat myös luottamus, tulevaisuususko ja edelleen heikommista huolehtiminen. Maksuton koulutus on yksi olennainen mahdollisuuksien tasa-arvon elementti.
Suomi tavoittelee korkeakoulutettujen osuuden määrän nostamista 60 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä.
Visiossa annetaan lupaus suomalaisille. Jatkossakin jokainen suomalainen voi luottaa siihen, että saa maksuttoman korkeakoulututkinnon. Vision valmistelun aikana on käyty keskustelua korkeakoulutuksen maksullisuudesta, jota avoimen korkeakoulun kautta suoritettavan maksullisen tutkinnon valmistelu on osin vahvistanut.
Maksuton korkeakoulututkinto on valtavan hieno asia. Vielä parempi olisi maksuton korkeakoulutus, jossa yksilö voi liikkua työuransa aikana myös kohti uusia tutkintoja ja osaamisia. Sitä, tarkoitetaanko visiossa yksikkömuodolla yhtä korkeakoulututkintoa, voi jokainen arvailla, koska sitä ei selkeästi ole avattu.
Suomi tavoittelee korkeakoulutettujen osuuden määrän nostamista 60 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Siihen on hyvät lähtökohdat, sillä Nuorisobarometrin mukaan jopa 81 prosenttia nuorista haluaa suorittaa korkeakoulututkinnon. Siihen päästäksemme on huolehdittava sujuvista siirtymistä ja mahdollistaa korkeakoulutukseen pääsy. Nyt hakijoita on edelleen valtavasti. Tavoite jää saavuttamatta, ellei aloituspaikkoja lisätä.
Rahoitus on ammattikorkeakouluissa puolittunut reilun kymmenen vuoden aikana. Ilman selkeää, pysyvää rahoitusta ei koulutustasoa voida nostaa. Lisäaloituspaikkarahoitukset ovat hyvä alku, mutta ne eivät turvaa pitkäjänteistä, laadukasta koulutuksen kehittämistä.
”Korkeakoulutus on paras investointi sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta.” Näin totesi ministeri Talvitie. Samalla on kuitenkin huolehdittava, että yhteiskunta mahdollistaa kouluttautumisen ihan jokaiselle. Puheenvuorossaan ministeri korosti rahoituksen suuntaamista yhä vahvemmin koulutustason nostoon. Samalla on kuitenkin yhteisesti pohdittava, miten rahoitamme ja järjestämme jatkossa jatkuvan oppimisen?
”Tulevaisuus tehdään koulutuksella, siksi siihen tulee panostaa.” Näin totesi vision julkaisutilaisuudessa kommenttipuheenvuoron pitänyt Suomen Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Pietari Meriläinen.
Koulutus rakentaa parempaa huomista ja on yksi vaikuttavimmista keinoista pysäyttää eriarvoistumiskehitys. Aikana, jolloin tekoälykehitys on nopeampaa kuin ymmärrämme, on yhteisöjen merkitys ja rooli yhä tärkeämpää myös koulutuksen laadun näkökulmasta. Ihmisinä opimme, kasvamme ja kehitymme ammattilaisina vain ollessamme vuorovaikutuksessa toistemme kanssa.
Kirjoittajat
Kati Komulainen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Toimitusjohtaja-rehtori, TtT, KL
