Oulun hävikkiruokahanke Prikka kiertoon 2023–2025 tarjoaa paitsi syötävää nälkäisille niin myös osallisuutta työttömille ja vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille. Hanke on esimerkki yhteisvaikuttavuushankkeesta, jossa Diak on ollut mukana. Prikkakeskuksessa vapaaehtoistoimintaa tekevä Anna Miettinen kutsuu keskusta elämänlangaksi.
Prikka kiertoon -hankkeen hävikkiruoan logistiikkakeskuksessa eli Prikkakeskuksessa vapaaehtoisena toimivan Anna Miettisen vuoro alkaa aamukymmeneltä. Siihen mennessä ensimmäiset Prikan pakettiautot ovat jo saapuneet kierrokseltaan kaupoista.
Autot tuovat hävikkitavaraa laidasta laitaan. Kuormissa on pääasiassa ruokaa, mutta myös esimerkiksi vaippoja. Hävikkiruoka kerätään lahjoittajilta ympäri kaupunkia ja tuodaan keskukseen, jossa se lajitellaan ja pakataan. Lopulta pussit jaetaan jakelupisteisiin eri puolille kaupunkia.
Prikkakeskuksen kautta kulkee viikoittain jopa 10 000 kiloa ruokaa, joka toimitetaan oululaiseen ruoka-apuun.
Vain hyvälaatuinen kelpaa
Miettisen tehtävänä on lajitella hedelmiä ja vihanneksia.
– Tarkistamme jokaisen pöydällemme tulevan hedelmän ja vihanneksen silmän- ja aistinvaraisesti. Jos tuotteessa on vain pieni vika, niin se toimitetaan eläimille. Homeiset ja muuten huonot tuotteet menevät biojätteisiin. Me lajittelijat myös pussitamme tuotteet suoraan tarvitsijoille.
Miettinen painottaa, että loppukäyttäjän on voitava luottaa siihen, että tuotteet ovat melkein saman laatuisia kuin kaupassa.
– Ei saa olla sellaista ajattelua, että köyhälle kelpaa homeinenkin.
Usein pussissa on kurkkua, salaattia, omenaa ja banaania. Toisinaan jaettavaksi tulee eksoottisiakin hedelmiä.
– On myös tärkeää, että ihmiset saavat välillä sellaistakin, mihin ei ole itsellä varaa, kuten pensasmustikoita.
Lajittelun jälkeen autot vievät ruoan jakelupisteisiin ja yhteisötiloihin, kuten asukastuville. Jotkut niistä tarjoavat kerran kuussa ilmaisen ruoan. Ruokaa jaellaan myös eri seurakuntien kautta.
Miettisestä tehtävät ovat mukavia ja se sujuu häneltä nopeasti. Keskuksella toimii vapaaehtoisten lisäksi työkokeilijoita, ammatillisia kuntoutujia ja työllisyysmäärärahoilla palkattuja. Osa heistä toimii Prikan keittiötiimissä valmistamassa ylijäämäruoasta lounasta tai välipalaa. Näin Prikkakeskuksen porukka voi istua yhteisen pöydän ääreen syömään.
Kaikkiaan Miettisen vapaaehtoisvuoro kestää neljä tuntia kaksi kertaa kuukaudessa.
Arjen kohtaamiset tärkeitä
Anna Miettinen on ollut nyt viitisen vuotta poissa työelämästä. Filosofian maisterin tutkinnon suorittanut biologi sai vuonna 2020 lievän aivoinfarktin, minkä jälkeen työllistyminen on ollut vaikeata.
”On kiva olla osa ketjua, ja tehdä jotakin tarpeellista. Saa olla hyödyksi niille, jotka tarvitsevat ruoka-apua.”
Prikkakeskuksen Miettinen löysi muutama vuosi sitten sattumalta huomattuaan, että paikassa järjestettiin avoimien ovien päivä. Miettinen oli jo jonkin aikaa toivonut pääsevänsä kuntouttavaan työtoimintaan, mutta se ei ollut onnistunut. Hän olikin tyytyväinen Prikkakeskuksessa auenneeseen mahdollisuuteen osallistua vapaaehtoistoimintaan.
– Halusin nimenomaan käsille tekemistä. Lajittelutyöhön voi uppoutua täysin, se on todella terapeuttista! On kiva olla osa ketjua, ja tehdä jotakin tarpeellista. Saa olla hyödyksi niille, jotka tarvitsevat ruoka-apua. On myös kiinnostavaa nähdä se toinen puoli, mistä ruoka tulee kassiin.
Olennaisen tärkeitä ovat myös kohtaamiset ihmisten kanssa.
– Sellaiset arjen kohtaamiset, joissa tulee itse huomioiduksi ja voi huomioida toisia. Olen saanut uusia tuttaviakin. On mukavaa, kun heiltä voi kysellä kuulumisia ja he kyselevät minun kuulumisiani. Esimerkiksi asukastuvalla käydessä ei välttämättä tutustu kehenkään, koska joka käynnillä paikalla on eri ihmiset. Prikkakeskuksessa vastuuhenkilötkin ovat ihanan ystävällisiä.
– Minulla on arkena muutoin vain vähän kohtaamisia. Iltaisin en jaksa lähteä minnekään muun muassa sairauteni takia.
Miettinen arvostaa myös sitä, että vapaaehtoistoiminnassa pääsee toiseen rooliin kuin esimerkiksi sairasta äitiä hoitaessa.
Prikka on auki viitenä päivänä viikossa, aamusta iltapäivään Miettinen käy siellä toisinaan muinakin kuin vapaaehtoistoiminnan päivinä.
– Ihmiset voivat olla todella yksin, jos eivät löydä Prikan kaltaisia paikkoja. Työttömänä on usein vain vähän mahdollisuuksia elämässä. Minulle mahdollisuus vapaaehtoistoimintaan Prikkakeskuksessa on tuonut elämään merkityksellisyyttä.
Teksti on tuotettu osana D-toimijoiden yhteisvaikuttavuuden hanketta. D-toimijoihin tässä yhteistyössä kuuluvat Diakonia-ammattikorkeakoulu, Suomen Diakoniaopisto, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö, Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö, Lahden Diakonialaitos ja Kirkkopalvelut ry.
Prikka kiertoon
Prikkakeskuksen työntekijät noutavat kauppojen, koulujen ja ruokatuotannon ylijäämää viitenä päivänä viikossa.
Lajittelun jälkeen elintarvikkeet jaetaan yhteensä 47 ruoka-aputoimijalle, jotka puolestaan jakavat ne eteenpäin tai valmistavat niistä yhteisöllisiä aterioita omissa tilaisuuksissaan.
Yli 3000 henkilöä saa Prikkakeskuksen kautta kulkeneita tuotteita joka viikko.
Samalla Prikkakeskus työllistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä. Keskukseen on Prikka-hankkeiden aikana työllistetty yli 200 oululaista.
Prikkakeskus tarjoaa myös vapaaehtoistoimintaa ylijäämäruoan käsittelyn parissa. Toiminnassa on ollut hankkeen aikana yli 100 vapaaehtoista.
Hankkeen päätoteuttaja on Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö ja osatoteuttajina toimivat Oulun seurakuntayhtymä, Oulun kaupunki, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö, sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoitetaan Euroopan sosiaalirahaston tuella sekä hanketoteuttajien omarahoituksella.
Nykyinen hanke kestää vuoden 2025 loppuun. Suunnitelmissa on, että Oulun kaupunki jatkaa mahdollisten kumppaniorganisaatioiden kanssa Prikkakeskuksen toimintaa ja keskitetyn hävikkiruoan jakelun logistiikkaa.
