Yhteisötalouden strategialuonnos sai laajaa tukea – kirkastusta toivotaan käsitteisiin ja toimeenpanoon

Työ- ja elinkeinoministeriö päivittää parhaillaan Yhteiskunnallisten yritysten strategiaa. Lausuntokierroksella 53 organisaatiota otti kantaa strategian vahvuuksiin ja heikkouksiin. Lausunnot muodostavat mielenkiintoisen tilannekuvan yhteisötaloudesta Suomessa.

Suomen ensimmäinen Yhteiskunnallisten yritysten strategia astui voimaan vuonna 2021. Se oli samalla alkusysäys Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen (YYO) perustamiselle.

Samana vuonna Euroopan unioni otti käyttöön yhteisötalouden toimintasuunnitelman, jonka puoliväliarviointi on parhaillaan menossa. Vuonna 2023 Euroopan komissio suositteli jäsenvaltioille toimia yhteisötalouden toimintaedellytysten kehittämiseksi. Tämän seurauksena työ- ja elinkeinoministeriö alkoi valmistella Yhteiskunnallisten yritysten strategian päivittämistä.

Lokakuussa työ- ja elinkeinoministeriö pyysi sidosryhmiltä lausuntoja strategialuonnoksesta. Yhteensä 53 organisaatiota antoi lausuntonsa. Niiden joukossa on muun muassa yhteiskunnallisia yrityksiä, kaupunkeja, yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja työmarkkinajärjestöjä.

Yhteisötaloudella on vahva yhteiskunnallinen tehtävä

Lausunnoissa tunnistetaan laajasti yhteisötalouden merkitys työllisyyden ja osallisuuden vahvistajana. Se nähdään myös alueiden elinvoiman tukijana ja palveluiden turvaajana tilanteissa, joissa markkinat tai julkinen sektori eivät yksin pysty vastaamaan tarpeisiin.

Strategian päätavoitteet saavat laajaa kannatusta. Yhteisötalouden tunnettuutta halutaan lisätä, koska kentän monimuotoisuus ja käsitteiden vaihteleva käyttö vaikeuttavat toimijoiden tunnistamista. Toimintaedellytyksiä voidaan parantaa rahoituksen, verotuksen ja julkisten hankintojen avulla. Työhön integroivien yritysten roolin vahvistaminen nähdään keskeisenä keinona tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevia.

Lausunnoissa korostuu myös tarve poikkihallinnolliselle ohjaukselle. Tavoitteiden toimeenpano edellyttää pysyvää, hallinnonalat ylittävää johtamista sekä osaamiskeskuksen toiminnan vakiinnuttamista.

Yhteisötalouden tunnettuutta halutaan lisätä, koska kentän monimuotoisuus ja käsitteiden vaihteleva käyttö vaikeuttavat toimijoiden tunnistamista.

Käsitteet ja määrittely vaativat selkeyttämistä

Vahvin yhteinen viesti koskee yhteisötalouden ja yhteiskunnallisen yrityksen määrittelyä. Käsitteitä pidetään osin sekavina ja keskenään ristiriitaisina. Lausunnoissa toivotaan yhtenäistä määritelmää, joka erottaa taustatiedot strategian operatiivisesta linjauksesta.

Useat toimijat esittävät, että yhteisötalouden määrittelyn tulisi nojata EU:n linjauksiin. Määritelmä tulisi tarvittaessa kirjata lainsäädäntöön, jotta toimintaympäristö olisi ennakoitavampi. Samalla korostetaan, että yhteisötalous on yhteiskunnallisia yrityksiä laajempi kokonaisuus. Strategian on myös määriteltävä selkeästi yhdistysten, osuuskuntien, markkinaehtoisten yritysten ja muiden toimijoiden erilaiset roolit.

Lausunnoissa näkemykset jakautuvat siinä, tarvitsevatko yhteiskunnalliset yritykset erillistä lainsäädäntöä tai verokohtelua. Tämä korostaa tarvetta tehdä strategisesti tietoisia valintoja ja varmistaa kilpailuneutraliteetti.

Lausunnoissa penätään rinnalle toimenpideohjelmaa

Strategialuonnosta pidetään paikoin raskaana: tavoitteiden, alatavoitteiden ja tilannekuvan koetaan sekoittuvan toisiinsa. Strategia tarvitsee tiiviimmän rakenteen, selkeän nykytilaa kuvaavan luvun sekä eksplisiittisen muutosteorian, joka yhdistää vision, tavoitteet ja toimet ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi.

Lausunnoissa peräänkuulutetaan konkreettista toimenpideohjelmaa, jossa määritellään vastuut, aikataulut ja seurantamittarit. Lisäksi strategiassa tulisi kuvata selkeästi, miten se kytkeytyy olemassa oleviin ohjausvälineisiin, kuten TKI-ohjelmiin, EU-rahoitukseen, työllisyyspalveluihin ja aluekehityksen rakenteisiin.

Rahoitus vaatii konkreettisia ratkaisuja

Rahoitusta pidetään strategian haavoittuvimpana osiona. Rahoitusleikkaukset ja kustannusten nousu heikentävät yhteisötalouden toimintaedellytyksiä, ja strategialuonnoksen katsotaan puuttuvan tähän varovaisesti. Ratkaisuehdotuksissa korostuvat joustavat rahoitusinstrumentit, aloitusvaiheen tuki, osuuskuntien täysi pääsy julkisiin rahoitusinstrumentteihin sekä EU-rahoituksen systemaattinen hyödyntäminen.

Myös julkisten hankintojen vaikuttavuusohjaus saa kannatusta. Käytännön ohjeistusta kaivataan erityisesti siihen, milloin varattuja hankintoja ja sosiaalisia kriteerejä voidaan käyttää sekä miten hankintoja voidaan pilkkoa niin, että pienet toimijat voivat osallistua kilpailuun.

Strategia voi vahvistaa yhteisötalouden asemaa

Lausunnoissa korostetaan, ettei yhteisötaloutta tule rajata liian kapeaksi. Mukaan toivotaan mikro- ja yksinyrittäjiä, paikallisia palvelu- ja osuuskuntatoimijoita, kulttuuri- ja luovia aloja sekä työllisyyspalvelujen uusia tuottajia. Myös osaaminen, neuvonta ja yrittäjyyskasvatus nähdään läpileikkaavina teemoina.

Tietopohjaa halutaan vahvistaa läpinäkyvillä malleilla talous- ja työllisyysvaikutuksista sekä pitkäjänteisellä tutkimusrahoituksella. Lisäksi ekologinen kestävyys, yhdenvertaisuus ja saavutettavuus halutaan näkyvämmin strategian missioon ja visioon.

Lausuntojen perusteella strategialuonnokseen suhtaudutaan varovaisen myönteisesti. Sitä pidetään vahvana avauksena, mutta seuraava kehitysvaihe ratkaisee, muodostuuko strategiasta aidosti ohjaava väline vai jääkö se yleiseksi tavoitteiden kokoelmaksi.

Tarkempi yhteisötalouden määrittely ja konkreettinen toimenpideohjelma voivat luoda edellytykset yhteisötalouden kasvulle tavalla, joka tuottaa mitattavia vaikutuksia ja on kestävä sääntelyn ja markkinoiden näkökulmasta.

Tekstin kieliasua ja sujuvuutta on muokattu ChatGPT-5.1-tekoälysovelluksen avulla (käytetty 1.12.2025).

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251215119393