Yrittäjäksi ryhdytään monista syistä. Taustalla voi olla halu työllistää itsensä, rakentaa liiketoimintaa oman osaamisen ympärille tai tarttua markkinoilla tunnistettuun mahdollisuuteen. Yhä useammin yrittäjyyden lähtökohtana on myös pyrkimys saada aikaan myönteistä muutosta asiassa, joka koetaan tärkeäksi.
Tämä näkyy erityisesti nuorten suhtautumisessa tulevaisuuteen ja yrittäjyyteen. Kiinnostus kestävän kehityksen kysymyksiin on kasvanut (Kiilakoski, 2021), ja arvot vaikuttavat siihen, millaisia yritysideoita nuoret pitävät kiinnostavina ja tavoittelemisen arvoisina (Nuorten yrittäjyys ja talous NYT, 2025). Yritystoiminnalta odotetaan taloudellisen menestyksen lisäksi myös laajempaa merkitystä ja mahdollisuutta vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan.
Tähän ajatukseen perustuu myös yhteiskunnallinen yrittäjyys. Siinä liiketoiminnan lähtökohtana on yhteiskunnallisen tai ekologisen haasteen ratkaiseminen.
Osaamiselle on tarvetta
Yhteiskunnallinen yrittäjyys on ajankohtainen ja kehittyvä ilmiö niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Jotta yhteiskunnallinen yrittäjyys voisi näyttäytyä yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona myös tuleville yrittäjille, tarvitaan lisää tietoa ja ymmärrystä vielä melko huonosti tunnetusta yrittäjyyden muodosta.
Koulutuksella on tässä tärkeä rooli. Yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyvät sisällöt näkyvät oppilaitosten koulutustarjonnassa edelleen melko vähän (Pöllänen & Karjalainen. 2023). Yhtenä syynä on opettajien rajallinen tuntemus aiheesta: mitä yhteiskunnallinen yrittäjyys on, miksi sitä tarvitaan ja miten sitä voidaan toteuttaa käytännössä. Teeman tuominen osaksi yrittäjyysopetusta edellyttääkin opettajien osaamisen vahvistamista sekä helposti käyttöön otettavia oppimateriaaleja (Pöllänen & Karjalainen, 2025).
Tarve on tunnistettavissa myös koulutuksen tavoitteissa. Toisella asteella yhteiskunnallinen yrittäjyys sisältyy uuden yrittäjyyden ammattitutkinnon osaamistavoitteisiin (Opetushallitus, 2026). Ammattikorkeakouluissa puolestaan kestävän kehityksen osaamisen vahvistaminen on asetettu keskeiseksi tavoitteeksi opetussuunnitelmissa (Arene, 2022), ja yhteiskunnallisen yritystoiminnan tuntemus voidaan nähdä osana tätä osaamista (European Commission i.a.; Pöllänen & Karjalainen, 2023).
Yhteiskunnallinen yrittäjyys on ajankohtainen ja kehittyvä ilmiö niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
Kyse ei siis ole vain uuden yrittäjyyden muodon tunnetuksi tekemisestä, vaan myös siitä, että koulutuksella tulisi olla valmiuksia käsitellä yrittäjyyttä keinona rakentaa kestävää tulevaisuutta ja vastata yhteiskunnallisiin tarpeisiin.
Opas yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen
Tunnistettuun tiedon ja oppimateriaalien tarpeeseen vastaa Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -hankkeessa kehitetty Mitä, miksi ja miten? Opas yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen. Opas tarjoaa tiiviin ja helposti lähestyttävän johdatuksen yhteiskunnallisen yrittäjyyden perusteisiin ja keskeisiin käsitteisiin.
Oppaassa tarkastellaan yhteiskunnallisen yritystoiminnan lähtökohtia, erilaisia muotoja ja tyypillisiä toimialoja sekä yhteiskunnallisten yritysten roolia kestävän kehityksen haasteisiin vastaamisessa. Lisäksi tutustutaan esimerkkeihin yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintamalleista sekä siihen, miten yhteiskunnallinen tavoite ja taloudellisesti kestävä liiketoiminta sovitetaan yhteen.
Oppaan ympärille on rakennettu toiselle asteelle ja korkeakouluihin suunnatut opetusmateriaalit, jotka auttavat viemään teemat käytännön opetukseen. Opettajan ohje ja esitysmateriaali sisältävät oppimista tukevia harjoituksia. Kokonaisuudet voi toteuttaa sellaisenaan, tai niistä voi poimia yksittäisiä sisältöjä ja tehtäviä osaksi olemassa olevia yrittäjyyden kursseja ja opintokokonaisuuksia.
Yhteiskunnallinen yrittäjyys voi olla kiinnostava vaihtoehto nuorille ja opiskelijoille, jotka haluavat yhdistää työelämän, omat arvonsa ja halun vaikuttaa ympäröivään maailmaan. Siksi on tärkeää, että yhteiskunnallinen yrittäjyys tuodaan opetuksessa esiin yhtenä mahdollisena tapana toimia yrittäjänä ja rakentaa ratkaisuja yhteiskunnallisiin ja ympäristöllisiin haasteisiin.
Lähteet
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. (2020). Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu: Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelma. Saatavilla: https://arene.fi/julkaisut/kestava-vastuullinen-ja-hiilineutraali-ammattikorkeakoulu-ammattikorkeakoulujen-kestavan-kehityksen-ja-vastuullisuuden-ohjelma/
European Commission. (i.a.). Reports and analysis: Social economy and inclusive entrepreneurship. Saatavilla: https://employment-social-affairs.ec.europa.eu/policies-and-activities/eu-employment-policies/social-economy-and-inclusive-entrepreneurship/reports-and-analysis_en
Kiilakoski, T. (toim.). (2022). Kestävää tekoa: Nuorisobarometri 2021. Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura & opetus- ja kulttuuriministeriö.
Nuorten yrittäjyys ja talous NYT. (2025). Datakooste: NYT Nuorten tulevaisuusraportti – yrittäjyys 2025.
Opetushallitus. (2026). Yrittäjyyden ammattitutkinto: tutkinnon perusteet (Määräys OPH-3615-2026). Saatavilla: https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-service/api/dokumentit/10237363
Pöllänen, E., & Karjalainen, J. (2023). Yhteiskunnallisen yrittäjyyden koulutus edistää vastuullista ja kestävää liiketoimintaa. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Dialogi-verkkojulkaisu. Saatavilla: https://www.diak.fi/dialogi/artikkeli/yhteiskunnallisen-yrittajyyden-koulutus-edistaa-vastuullista-ja-kestavaa-liiketoimintaa/
Pöllänen, E., & Karjalainen, J. (2025). Yhteiskunnallinen yrittäjyys tuo uutta näkökulmaa yrittäjyyskasvatukseen. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Dialogi-verkkojulkaisu. Saatavilla: https://www.diak.fi/dialogi/blogi/yhteiskunnallinen-yrittajyys-tuo-uutta-nakokulmaa-yrittajyyskasvatukseen/
Teksti on ilmestynyt aiemmin myös YYO-hankkeen blogissa.
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus (YYO)
- Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus on 11 organisaation verkosto, johon Diak kuuluu yhtenä kumppanina.
- Artikkeli on osa Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohankkeen toimintaa.
- Euroopan unionin osarahoittama hanke on käynnissä vuosina 2023–2027.
Kirjoittajat
Elina Pöllänen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Asiantuntija
