Yhteiset arvot ja syvä luottamus hankekumppanuuden menestystekijöinä

Kun hankekumppanit tuntevat entuudestaan toisensa, aikaa ei kulu hankkeen aloitukseen liittyvään alkukankeuteen, vaan hankkeessa voidaan heti keskittyä aitoon tekemiseen. JOPE – Jaksava, osaava ja pystyvä ope -hankkeessa toteuttajien monivuotinen yhteinen taival on rakentanut luottamusta ja tiimiytymistä, jotka luovat pohjan onnistumiselle. Miten sujuvat yhteistyörutiinit auttavat luomaan laadukkaampia ja vaikuttavampia tukimateriaaleja Oulun peruskoulujen ja lukioiden henkilöstölle?

Oulun Diakonissalaitoksen Säätiön, ODL liikuntaklinikan ja Diakonia-ammattikorkeakoulun, monivuotinen yhteistyö on saanut alkunsa jo ennen JOPE-hanketta. JOPE-hanketta on edeltänyt esimerkiksi OPAS-opiskelukykyä ja osallisuutta lukioihin-hanke, jossa edistettiin lukiolaisten hyvinvointia ja opettajien jaksamista työelämässä.

Pitkäjänteinen yhteistyö mahdollistaa laadukkaamman hankkeen toteuttamisen

Hankekumppanien pitkäaikainen yhteistyö ja keskinäinen luottamus luovat vahvan pohjan yhteiskehittämiselle. Kun kumppanit tuntevat jo entuudestaan toistensa työskentelykulttuurin ja osaamisen, uutta hanketta ei tarvitse aloittaa tyhjästä. Aiemmin opitut rutiinit tukevat uuden kokonaisuuden nopeaa ja vaivatonta käynnistymistä. Tämä mahdollistaa resurssien keskittämisen hankesuunnitelman mukaiseen sisällölliseen toteuttamiseen, mikä hyödyttää lopulta JOPE-hankkeen kohderyhmää – Oulun kaupungin peruskoulujen ja lukioiden henkilöstöä – laadukkaampien materiaalien ja tuotosten muodossa.

Osallistavan ja monivuotisen TKI-kumppanuuden perustana on niin kumppanien kuin hankkeen kohderyhmänkin oikeudenmukainen ja yhdenvertainen kohtaaminen (Sipari ym., 2022, s. 17).  Kun pitkäkestoisessa hankeyhteistyössä hyödynnetään aikaisemmasta hankkeesta saatuja kokemuksia, vahvistetaan mallia, jossa kaikkien osapuolten ja kohderyhmän näkemyksiä, mielipiteitä sekä ideoita arvostetaan yhtä paljon. Tämä varmistaa, että jokaisen ääni pääsee aidosti kuuluviin.

Luottamus ja tiivis tiimityö hyvän yhteistyön perustana

Hankkeiden onnistuminen perustuu harvoin vain yksittäisten asiantuntijoiden osaamiseen, vaan myös siihen, miten hyvin projektitiimi toimii yhdessä. Kun projektityöntekijät ovat tehneet yhteistyötä aiemmissa hankkeissa, heidän henkilökohtaiset toimintatapansa, työskentelytyylinsä ja tapansa olla vuorovaikutuksessa ovat jo tuttuja, mikä vähentää epävarmuutta ja helpottaa yhteistä työskentelyä. Luottamus tekee yhteistyöstä joustavampaa, edistää avointa keskustelua ja vähentää ristiriitoja, mikä tukee tiimin “hitsautumista” yhteen kohti yhteisiä päämääriä.

Hankkeiden onnistuminen perustuu harvoin vain yksittäisten asiantuntijoiden osaamiseen, vaan myös siihen, miten hyvin projektitiimi toimii yhdessä.

Blomqvistin (2023) mukaan hyvään yhteistyösuhteeseen kuuluvat luottamus, kommunikaatio ja sitoutuminen. Ne ovat kuitenkin riippuvaisia toisistaan: jos yksi horjuu, koko yhteistyö kärsii. Kun työskennellään tietointensiivisissä verkostoissa, projekteissa ja tiimeissä, pehmeiden tekijöiden merkitys kasvaa. Kukaan ei pärjää työssään yksin – tarvitsemme toisiamme, ja siksi hyvät yhteistyösuhteet ovat korvaamattomia.

Tällainen toimintatapa on erityisen arvokas kehittämishankkeissa, joissa tavoitteet ovat usein monitasoisia ja aikataulut tiukkoja. Kun tiimissä vallitsee luottamus, voidaan ottaa puheeksi myös keskeneräiset ideat, epävarmuudet ja kehittämiskohteet ilman, että vuorovaikutus kärsii. Tämä parantaa hankkeen sisäistä oppimista ja vahvistaa mahdollisuuksia tuottaa aidosti vaikuttavia ratkaisuja.

Yhteinen arvopohja ja työskentelykulttuuri

Uutta hanketta aloitettaessa huomio kiinnittyy helposti budjetteihin ja aikatauluihin, vaikka todellinen ja sujuva hankkeen eteneminen ja palkitsevan lopputuloksen saavuttaminen ratkaistaan ihmisten välisissä suhteissa. Hankkeen peruspilareina toimivat arvot, jotka ”ryhmätahtoprosessissa” paljastavat, kuinka hyvin hankejohdon ja tiimin ajatukset kohtaavat. Projektipäällikön ei tarvitse jakaa täysin identtistä arvomaailmaa tiiminsä kanssa. Erilaisuus on rikkaus, mutta yhteinen kosketuspinta on löydettävä, jotta lähijohtajuus hyväksytään. Kun arvoissa ja motiiveissa on riittävästi samankaltaisuutta, luottamusta rakentava joustavuus lisääntyy ja yhteisten tavoitteiden muotoileminen helpottuu huomattavasti.

Suurin kompastuskivi kehittämistyössä onkin usein tietämättömyys hanketoteuttajien työyhteisön kulttuurista ja historiasta. Jokaisella työyhteisöllä on omat kirjoittamattomat sääntönsä. Jos hanketta vetävä henkilö ei tunne tai tunnista näitä taustoja, hän saattaa tietämättään rikkoa ryhmän sisäisiä normeja. Tämä voi rapauttaa parhaankin kehittämistyön, sillä luottamuksen mureneminen synnyttää muutosvastarintaa ja saa hienoimmatkin hankesuunnitelmat tuntumaan pelkältä päälleliimatulta sanelulta. Ennen kuin siis muutetaan mitään vanhaa, on elintärkeää opetella tuntemaan tiimin arjet ja arvot, sillä vain niiden päälle voidaan rakentaa jotain pysyvää. (Ranta, 2021, s. 20.)

Monivuotinen hankeyhteistyö on parhaimmillaan ainutlaatuinen mahdollisuus siirtyä hetkellisistä kokeiluista pysyvään kulttuurinmuutokseen. Sen suurin merkitys piilee siinä, että aika mahdollistaa aidon luottamuksen, joustavuuden ja yhteisen arvopohjan rakentamisen.

Lähteet

Blomqvist, K. (2023). Työyhteisön pieni kirja luottamuksesta. (TYÖ2030-julkaisuja). Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-088-1

Sippari, S., Helenius, S., Vänskä, N., Foster, R., & Salonen, A.O. (2022). Osallistuva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokumppanuus ammattikorkeakoulukontekstissa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 24(4), 10-27. https://journal.fi/akakk/article/view/125872/76042?acceptCookies=1

Ranta, R. (2021). Kehittyvä työyhteisö. Rtr-consulting.

Artikkelissa on hyödynnetty Gemini-tekoälysovellusta kieliasun muokkaamisessa (käytetty 16.6.2026, 23.6.-26, 24.6.-26, 25.6.-26)