Kielet kantavat mukanaan historiaa, kulttuuria ja yhteisön arvoja. Viitotuissa kielissä viittomatilat voivat paljastaa kielenkäyttäjien kokemuksia, asenteita ja valtasuhteita yhteiskunnassa. Miten hierarkiat näkyvät viittomatiloissa ja miksi viitottujen kieltenopettajien tulisi tiedostaa näitä asioita kielenopetuksessaan?
Suomessa on menneillään kuurojen ja viittomakielisten valtiollinen totuus- ja sovintoprosessi, jossa selvitellään yhteisön jäseniin kohdistuneita oikeudenloukkauksia ja syrjintää valtion sekä viranomaisten taholta (Oikeusministeriö, 2025).
Kolmiulotteinen tila viitotuissa kielissä tarkoittaa viittojan edessä ja ympärillä olevaa viittomistilaa (ks. kuva 1), joka on kieliopillisesti ja merkityksellisesti rakentunut tila. Viittoja sijoittaa ihmisiä, eläimiä, olioita, tiloja sekä tapahtumia ja abstrakteja asioita tiettyihin paikkoihin viittomatiloissa. Viittoja osoittaa näitä paikkoja viittoessa viittausten ja asioiden välisten suhteiden rakentamiseen.
Kuva 1. Viittomatilat (Kuurojen Liitto, 2005, Viittomakieli 2, Suomalaista viittomakieltä aikuisopiskelijoille, s. 10–11).
Miten viittomatilat paljastavat valtasuhteita?
Viittomatiloja käytetään myös kuvaamaan ihmisten, ryhmien tai joidenkin abstraktisien asioiden arvovaltaa, asemaa ja hierarkiaa diskurssissaan. Nämä käytänteet pohjautuvat viittojien omiin kokemuksiin ja käsityksiin maailmasta, ja näistä kokemuksista syntyy viitottuihin kieliin yhteinen tapa käyttää viittomatilaa merkitysten rakentamiseen. (Wilcox & Martinez, 2020.)
Jos jollakin asialla tai henkilöllä on enemmän valtaa tai on arvostetussa asemassa, viittomia tuotetaan ja heitä/asioita osoitetaan usein viittomatilan ylemmillä tasoilla. Esimerkiksi viittomat JUMALA ja JOHTAJA tuotetaan ja osoitetaan ylätiloihin.
Viittomatiloja käytetään myös kuvaamaan ihmisten, ryhmien tai joidenkin abstraktisien asioiden arvovaltaa, asemaa ja hierarkiaa diskurssissaan.
Verkkosanakirjojen ja korpuksen esimerkkilauseet
Menneillään olevan valtiollisen prosessin myötä vääryyksiin liittyviä kokemuksia on kerätty viittomina Suvi-verkkosanakirjaan. Näiden esimerkkilauseiden lisäksi tarkasteltiin Kuurojen Liiton julkaisemasta Kipo-korpuksen muutamasta viitotuista tekstipätkistä ja Viittomakielisestä kirjastosta ”Kuuro ja kuuleva, osa 1: Kohtaaminen” -ohjelmasta, miten KUULEVA-henkilöä osoitettiin ja sijoitettiin viittomatilassa.
Kuva 2. KUULEVA-henkilön osoittaminen. (Suvi, Artikkeli 567, Kuvakaappaus. Aika 00:01. Kuva muokattu.)
Kuva 3. Yhteiskunta-sanan osoittaminen viittomatilassa (Kipo korpus. Kuvakaappaus. Aika 01:44. Kuva muokattu).
Kuvan 2 esimerkkilauseessa ”Kuuleville, jotka haluavat opiskella viittomakieltä, on kursseja” kuulevaa henkilöä osoitettiin ylöspäin. Lisäksi kuvan 3 esimerkkilauseessa ”He [yhteiskunta] käyttävät meistä termejä kuten –” yhteiskuntaa osoitettiin viittomatilassa ylätiloihin.
Kuva 4. Sairaala-sanan osoittaminen viittomatilassa (Suvi, artikkeli 5751. Kuvakaappaus. Aika: 01:01).
Kuva 4 on poimittu vääryyksiin liittyvien kokemusten viittomaluettelosta. Esimerkkilauseessa “Sairaalassa kuulontutkimuksessa oli aivan yksin, vailla yhteyttä muihin ihmisiin” sairaalaa osoitettiin viittomatilassa ylempänä. Tekstistä voidaan ymmärtää, että sairaalassa oli kuulevia henkilöitä ja viittoja koki olevansa yksin, kuten lauseessa ilmenee.
Nämä muutamat esimerkit kertovat viittomakielisen yhteisön ruumiillistetuista kokemuksista, todellisista tapahtumista (Wilcox & Martinez, 2020). Esimerkkilauseet viittomakielen verkkosanakirjoista ilmentävät viittojien sisäistettyä sortoa, joka tarkoittaa Campbellin (2009, s. 16–29) mukaan sitä, että ihmiset ovat omaksuneet sortavia käytänteitä ja kerrontatapoja osaksi omaa tarinaansa ja ovat täten mahdollisesti luoneet valta-asemia ja hierarkiaa yhteisön sisä- ja ulkopuolelle.
Mitä tämä merkitsee kielenopetukselle?
Kielenoppija voi oppia erilaisten verkkosanakirjojen tai korpusten lause-esimerkeistä osoittamaan valtaväestöä ylöspäin, kuten esimerkiksi tässä Viittomakielisestä kirjastosta löytyvän ohjelman sarjasta ”Kuuro ja kuuleva”. Ohjelmasarjaa juontavat kuuro ja kuuleva henkilö.
Kuva 5. KUULEVIA-sanan osoittaminen viittamatilassa (Kuvakaappaus. Kuva muokattu ja kuvakaappaukseen saatu lupa. Aika 01:23).
Kuvassa 5 ohjelman kuuleva juontaja viittaa ja osoittaa KUULEVIA ylös. Myöskatse kohdistuu ylös viittomatilassa. Näyttää siltä, että kielenoppijat voivat omaksua viittomatilojen käytön sellaisena kuin se on mallinnettu, mikä voi ylläpitää sisäistettyä sortoa.
Kieltenopettajien on tärkeä tiedostaa nämä merkitykset ja tarkastella, näyttäytyykö sama ilmiö myös heidän opetuksessaan. Aihetta tulisi tutkia ja siitä tulisi keskustella lisää.
Lähteet
Kipo-korpus. Suomen viittomakielten kielipoliittinen ohjelma 2010 -korpus, versio 2. Kuurojen Liitto ry, 2016. [viitattu 3.12.2025]. Saatavilla:https://vimeo.com/showcase/kipo-korpus-glosseilla?video=804900168
Kuurojen Liitto. (2005). Viittomakieli 2, suomalaista viittomakieltä aikuisopiskelijoille.
Kuurojen video. (2011). Kuuro ja kuuleva, osa 1: Kohtaaminen. Viittomakielinen kirjasto. Saatavilla: https://viittomakielinenkirjasto.fi/video/kuuro-ja-kuuleva-osa-1-kohtaaminen/
Oikeusministeriö. (2025). Kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessi on käynnistynyt Suomessa. Tiedote 5.6.2025. Saatavilla https://oikeusministerio.fi/-/kuurojen-ja-viittomakielisten-totuus-ja-sovintoprosessi-on-kaynnistynyt-suomessa
Suvi, Suomen viittomakielten verkkosanakirja: suomalainen viittomakieli (2013; jatkuvasti päivittyvä julkaisu). Kuurojen Liitto ry. Saatavilla https://suvi.viittomat.net
Wilcox, S., & Martinez, R. (2020). The Conceptualization of Space: Places in Signed Language Discourse. Fronties in Psychology 11:1406, 1–16. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2020.01406
Pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251203113990
