Verkostojen vaikuttavuus syntyy suhteista

Yhteiskunnallisen yritystoiminnan vaikuttavuus perustuu yhteistyöhön, jaettuihin resursseihin sekä monialaiseen osaamiseen. Paikalliset ja alueelliset verkostot ja ekosysteemit, joissa yritykset, kunnat, järjestöt, rahoittajat ja asukkaat toimivat yhdessä mahdollistavat vaikuttavampien ratkaisujen tuottamisen yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Vaikuttavimmat avaukset syntyvät, kun verkoston toimijat tunnistavat yhteisen tarpeen, löytävät toisensa ja uskaltavat tehdä yhteistyötä yli totuttujen rajojen. Kuitenkin juuri yhtenäisen ja näkyvän yhteistyön rakentaminen on arkityössä usein vaikeinta. Tulokset jäävät helposti hajanaisiksi, hitaasti näkyviksi tai vaikeasti sanoitettaviksi.

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa työskentelevät asiantuntijat rakentavat ja tukevat yhteistyötä eri alueilla erilaisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että alueellisten verkostojen avulla yhteiskunnallisen yritystoiminnan periaatteet juurtuvat paikalliseen kehittämiseen, palvelujärjestelmään ja elinvoimatyöhön. Tätä työtä tukemaan osaamiskeskus järjesti KTT Timo Järvensivun sekä data-analytiikan asiantuntija Lassi Ojalan vetämän verkostovalmennuksen, joka tarjosi rakenteita ja ajattelumalleja siihen, miten monitoimijaisia verkostoja voidaan kehittää pitkäjänteisesti ja vaikuttavasti.

Tunteminen, luottamus ja sitoutuminen perustana

Verkostojen vaikuttavuus syntyy ennen kaikkea suhteista: tuntemisesta, luottamuksesta ja sitoutumisesta. Vasta kun yhteistyölle on turvallinen perusta, verkosto kykenee tarttumaan vaikeisiin kysymyksiin ja tuottamaan ratkaisuja, jotka ylittävät yksittäisten organisaatioiden voimavarat. Valmennuksen ydinviesti tiivistyikin lauseeseen “suhde ensin, asia sitten”.

Kun verkoston edellytykset ovat kunnossa, sen toimivuus syntyy hyvin arkisista asioista. Säännölliset kohtaamiset, avoin tiedonjako ja kyky tunnistaa ja kutsua mukaan uusia toimijoita ratkaisevat enemmän kuin yksittäiset “hienot” ideat. Verkosto tarvitsee usein aktiivisen koordinaattorin tai vetäjäorganisaation, koska ilman selkeää “moottoria” toiminta hiipuu. Haavoittuvuutta lisää se, jos vetovastuu on yhden henkilön varassa.

Koska yhteiskunnallisen yrittäjyyden käsite on edelleen heikosti tunnettu Suomessa, on se tehnyt verkostojen kokoamisesta ja yhteistyön synnyttämisestä työläämpää. Osa toimijoista ei edes tunnista olevansa yhteiskunnallinen yritys tai näe toimintamallin hyötyä. Myös verkostojen avoimuus vaatii tietoista työtä, jotta toiminta ei jää pieneen sisäpiiriin, varsinkaan silloin kun mukana on luonteeltaan suljettuja viranomaisverkostoja tai totuttuja kokoonpanoja.

Ajan myötä verkostotyö voi johtaa selkeisiin tuotoksiin, kuten esimerkiksi yhteisiin palvelumalleihin tai aloitteisiin ja vaikuttamiseen alueellisessa kehittämisessä.

Mittaamista matalalla kynnyksellä

Verkostot ovat kompleksisia systeemejä, joiden vaikutukset syntyvät usein pienistä, kumuloituvista palasista: tiedonvaihto tehostuu, yhteinen tilannekuva vahvistuu ja toimijat pysyvät paremmin perillä toistensa resursseista ja suunnitelmista. Näistä rakentuvia positiivisia yhteisvaikutuksia voidaan ennakoida, muttei ennustaa täsmällisen tarkasti. Ajan myötä verkostotyö voi johtaa selkeisiin tuotoksiin, kuten esimerkiksi yhteisiin palvelumalleihin tai aloitteisiin ja vaikuttamiseen alueellisessa kehittämisessä.

Verkoston ”pehmeitä” edellytyksiä kannattaa seurata konkreettisten tuotosten ohella – ne ennakoivat tulevia tuloksia. Tuntemista voi arvioida sillä, tiedetäänkö toisten osaaminen ja tarpeet. Luottamusta voi tunnistaa siitä, uskalletaanko tuoda esiin keskeneräistä ja pidetäänkö sovituista asioista kiinni. Sitoutuminen näkyy vapaudesta kumpuavana aktiivisuutena, sisäisenä motivaationa ja merkityksellisyyden kokemuksena. Näiden rinnalla voidaan tarkastella yhteisten tavoitteiden löytymistä, oppimista ja uudistumista, koska juuri ne ovat verkostojen vahvuus monimutkaisissa ilmiöissä.

Käytännön työkaluja verkoston mittaamiseen

Valmennuksessa tarjottiin konkreettisia tapoja ymmärtää verkoston rakennetta ilman raskaita selvityksiä ja kyselyitä. Pienet, kevyet mittaukset ovat hyödyllisiä ja auttavat oppimaan toiminnasta ja tilanteesta. Laadullinen aineisto, kuten lyhyet haastattelut on helppo analysoida tekoälyn tuella, jolloin saadaan nopeasti näkyviin teemoja, jännitteitä ja yhteistyön esteitä. Sosiaalinen verkostoanalyysi ja visualisointi taas helpottaa ydinryhmien, sillanrakentajien ja verkoston aukkojen tunnistamista.

Tärkeintä on muistaa, että vaikuttavuus ei vahvistu vain lisäämällä tekemistä, vaan parantamalla yhteistyön laatua ja rytmiä, kasvattamalla tunnettuutta ja varmistamalla, että jokaisella on selkeä käsitys siitä, miten ja kuka kokoaa ihmiset yhteen. Osaamiskeskuksessa tukea kannattaa kohdentaa niihin alueisiin, joissa teema on vasta nousemassa, samalla kun toimivia käytäntöjä jaetaan alueiden kesken. Lopulta työn tuloksellisuus näkyy siinä, juurtuvatko verkostot osaksi pysyvää toimintakulttuuria ja syntyykö niiden kautta sellaista yhteistyötä ja innovaatioita, joita ei yksittäisin ponnistuksin olisi mahdollista saada aikaan.

Valmennus toteutettiin osana Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen koordinaatiohanketta Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen, joka on käynnissä vuosina 2023–2027 ja jota osarahoittaa Euroopan unionin sosiaalirahasto plus.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251215119392