Vaikuttavuus on sosiaalialalla kaikkialla toistuva käsite, mutta sen merkitys jää usein hämäräksi. Parhaimmillaan kyse on aidosta muutoksesta asiakkaan elämässä, ei pelkästä taloudellisesta mittarista. Miten siis varmistetaan, että mitataan asioita, joilla on asiakkaalle oikeasti merkitystä?
Sana ”vaikuttavuus” tuntuu olevan kaikkialla. Se kaikuu sosiaalialan strategioissa, rahoitushakemuksissa ja tiimipalavereissa. Se on sana, jonka kaikki ovat kuulleet, mutta mitä sillä todella tarkoitetaan? Ja miksi sen äärelle on tärkeää pysähtyä?
Mitä on vaikuttavuus sosiaalityössä?
Pohjimmiltaan vaikuttavuudessa on kyse muutoksesta – muutoksesta parempaan asiakkaan elämässä. Saako hän apua, joka kantaa? Vastaavatko tarjotut palvelut juuri niihin tarpeisiin, joita hänellä on? Nämä kysymykset kietoutuvat vaikuttavuusajattelun ytimeen.
Puhe vaikuttavuudesta on lisääntynyt 2010-luvulta lähtien niin valtakunnallisissa linjauksissa kuin rahoittajienkin suunnalta (Kivipelto & Kotiranta, 2014, s. 172, 176). Keskusteluun liittyvät usein myös kustannustehokkuuden ja säästöjen teemat.
Olisi kuitenkin liian kapeaa nähdä vaikuttavuus ainoastaan taloudellisena mittarina. Laajemmin kyse on siitä, miten työn perimmäiset tavoitteet saavutetaan ja miten voidaan puuttua yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen (Kuusisto, 2024).
Pohjimmiltaan vaikuttavuudessa on kyse muutoksesta – muutoksesta parempaan asiakkaan elämässä.
Arviointi – työkalu ymmärryksen syventämiseen
Arviointia tarvitaan, jotta voidaan tietää, onko työskentelyllä ollut toivottuja vaikutuksia. Se on järjestelmällinen tapa tarkastella toiminnan arvoa ja tuloksia.
Sosiaalityössä haasteena on kuitenkin se, että asiakkaiden ongelmat ovat usein monimutkaisia ja monitasoisia. Siksi mikään yksittäinen mittari tuskin pystyy antamaan täysin todellisuutta vastaavaa kuvaa.
Vanha sanonta ”sitä saa, mitä mittaa” pitää paikkansa: mittari rajaa katseen aina tiettyyn, ennalta määrättyyn näkökulmaan. Siksi arvioinnin lähtökohtana tulisi olla todellinen tarve, joka määrittää tavoitteen, ja tavoite puolestaan ohjaa pohtimaan, miten onnistumista mitataan. Muuten riskinä on, että vaikuttavuuden arviointi typistyy mekaaniseksi ”raksi ruutuun” -suoritukseksi, joka menettää yhteytensä todelliseen elämään.
Kenen ääni pääsee kuuluviin?
Keskeinen eettinen kysymys on, ketä varten vaikuttavuustietoa tuotetaan. Jos tarve kumpuaa pääasiassa hallinnosta tai rahoittajilta, vaarana on, että asiakkaan oma todellisuus jää sivuun.
Asiakkaan kokemus on kaikista aidoin tiedonlähde. Siksi on tärkeää kutsua asiakkaat ja kokemusasiantuntijat mukaan jo arvioinnin suunnitteluvaiheeseen – ei ainoastaan tiedon kohteiksi vaan kumppaneiksi. Heidän äänensä varmistaa, että mitataan asioita, joilla on merkitystä heidän elämässään.
Kun arviointi on läpinäkyvää ja asiakkaan ääni otetaan huomioon, se ei ainoastaan tuota parempaa tietoa vaan myös vahvistaa osallisuutta ja luottamusta. Ihannetilanteessa asiakas voisi antaa palautetta ja nähdä, miten hänen antamaansa tietoa hyödynnetään vaikkapa yhteenvetojen kautta. Näin arviointi muuttuisi ylhäältä alas suuntautuvasta tarkastuksesta yhteiseksi matkaksi.
Vaikuttavuuden arvioinnin monet hyödyt
Vaikuttavuuden arviointi sosiaalityössä on prosessi, jonka avulla pyritään ymmärtämään ja mittaamaan sosiaalisten interventioiden, ohjelmien tai palvelujen tehokkuutta ja tuloksia. Se auttaa ammattilaisia ja päättäjiä tekemään tietoon perustuvia päätöksiä, parantamaan palveluja ja kohdentamaan resursseja tehokkaasti. Tulevaisuudessa tarve vaikuttavuuden arvioinnille vain kasvaa.
Sosiaalityön ammattilaisten on voitava osoittaa työnsä merkitys ja tulokset niin asiakkaille, työyhteisölle kuin päättäjillekin. Vaikuttavuuden arviointi ei ole päätepiste vaan jatkuva prosessi: se auttaa kehittämään palveluita asiakaslähtöisemmiksi, lisää toiminnan läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta sekä edistää jatkuvaa oppimista ja ammatillista kasvua. Ennen kaikkea arvioinnin avulla voidaan ymmärtää yhä paremmin, miten parhaiten tukea sosiaalipalveluiden asiakkaiden hyvinvointia.
Lähteet
Kivipelto, M., & Kotiranta, T. (2014). Sosiaalityön vaikuttavuuden kriittinen eetos saatava takaisin. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakausilehti, 22(2), 172–182.
Kuusisto, K. (2024). Näkökulmia vaikuttavuuteen ja sen tutkimiseen sosiaalialalla. Sosiaalityön tutkimuksen päivät 15.2.2024.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199099
