Suomalaisen viittomakielen kielitaito ei synny yksittäisillä opintojaksoilla, vaan rakentuu koko opintojen ajan osana ammatillista kasvua ja kehittyy edelleen työelämässä. Suomalaisen viittomakielen opetus on ollut Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) tulkkikoulutuksen ytimessä lähes 30 vuoden ajan, mutta sen asema ja näkyvyys opetussuunnitelmissa ovat muuttuneet. Uudessa viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen opetussuunnitelmassa (OPS 2026) suomalainen viittomakieli näyttäytyy johdonmukaisena kielipolkuna, joka kulkee viittomakielen tulkkaukseen suuntautuvan opiskelijan tutkinnon läpi.
Diak on kouluttanut viittomakielen tulkkeja vuodesta 1997 lähtien. Suomalainen viittomakieli on ollut opetussuunnitelmien keskeinen sisältö koko koulutuksen historian ajan, mutta suomalaisen viittomakielen kielipolku on vaihdellut eri opetussuunnitelmissa.
Viittomakielen opinnot alkuvaiheessa
Vuosien 1998–2003 opetussuunnitelmissa viittomakielen opiskelu koostui 20 pakollisina opintoviikkoina (ov) omana opintokokonaisuuksina ja 15 ov vaihtoehtoisina ammattiopintoina (Diakonia-ammattikorkeakoulu, 1998; 2000; 2002). Viittomakielen opintoja on kuitenkin integroitu kaikkiin koulutusohjelman opintokokonaisuuksiin. Tämä tarkoitti sitä, että kaikkia opintojaksoissa opetettavia aiheita opetettiin suomalaisella viittomakielellä suomen kielen lisäksi. Tulkkiopiskelijat saivat niin sanotusti jatkuvaa viittomakielen kielisyöttöä koko opiskelun ajan.
Vuoden 2004–2005 opetussuunnitelmissa viittomakielen opinnot muuttuivat pelkästään 30 ov:n pakollisiksi opinnoiksi, eikä viittomakielen vaihtoehtoisia ammattiopintoja enää tässä tai seuraavissa opetussuunnitelmissa ollut (Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2004). Tässä opetussuunnitelmassa viittomakielen opintoja on edelleen integroitu kaikkiin koulutusohjelman opintokokonaisuuksiin, kuten edellisissä opetussuunnitelmissa.
Opetussuunnitelmauudistus käännekohtana
Vuoden 2006 opetussuunnitelmauudistus oli merkittävä käännekohta Diakin tulkkikoulutuksen historiassa. Tutkinnon laajuus muuttui aiemmasta 140/160 opintoviikosta 240 opintopisteeseen ja koulutus piteni nelivuotiseksi.
Vuoden 2006 opetussuunnitelmauudistus oli merkittävä käännekohta Diakin tulkkikoulutuksen historiassa.
Samalla suomalaisen viittomakielen opintojen määrä kasvoi 45 opintopisteeseen, mikä on aiempien opetussuunnitelmien vertailussa suurin opintokokonaisuus. Tässä opetussuunnitelmassa ei löytynyt mainintaa, että viittomakielen opintoja olisi integroitu kaikkiin opintokokonaisuuksiin, vaan niitä integroitiin tiettyihin oppiaineisiin ja -sisältöihin muiden opintojen ohella. (Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2006.)
Muuttuva toimintaympäristö
Vuoden 2011 opetussuunnitelma syntyi aikana, jolloin tulkkausalan toimintaympäristö oli muuttumassa. Uusi laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta tuli voimaan 1.9.2010 ja tulkkauspalvelujen järjestämisvastuu siirtyi Kelalle (L 133/2010). Samalla tulkkausala laajeni ja koulutuksen tuli vastata entistä monipuolisempiin palvelutarpeisiin. Vuoden 2011 opetussuunnitelmissa tulkkiopiskelijat opiskelivat ensimmäisten kahden vuoden ajan yhtenäisiä sisältöjä 20 ov:n laajuuksina. Tämän jälkeen opiskelijat suuntautuivat joko kielten väliseen tulkkaukseen eli viittomakielen tulkkaukseen tai kielten sisäiseen tulkkaukseen eli puhevammaisten tulkkaukseen. Samalla opetussuunnitelmassa alettiin käyttää käsitettä työkielet. (Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2011.)
Viittomakieli ei enää näyttäytynyt tässä opetussuunnitelmassa samalla tavalla omana näkyvänä kokonaisuutenaan kuin aiemmissa opetussuunnitelmissa. Tässä opetussuunnitelmassa viittomakielen opintoja tarjottiin vähiten, vain 20 op:na, jos ei oteta huomioon 1998–2003 opetussuunnitelmien vaihtoehtoisia ammattiopintoja.
Vuoden 2019 opetussuunnitelmassa tutkintonimike muuttui tulkki (AMK):ksi, kun aiemmin tutkinnon nimi oli viittomakielen tulkki (AMK). Tässä opetussuunnitelmassa svk:n opiskelu näyttäytyi 20 op:n kaikille pakollisina opintoina ja vain 5 op:n syventävinä opintoina viittomakielen tulkkaukseen suuntaville opiskelijoille.
Monimuotototeutuksella saavutettavuutta
Tulkkausalan koulutus Diakissa siirtyi monimuotototeutukseen syksyllä 2020. Muutos lisäsi koulutuksen saavutettavuutta eri puolilla Suomea ja mahdollisti opiskelun erilaisissa elämäntilanteissa. Tämä nosti esiin tarpeen tarkastella suomalaisen viittomakielen oppimista kokonaisuutena. Miten opiskelijan kielitaitoa voidaan kehittää ja ylläpitää johdonmukaisesti koko tutkinnon ajan? Miten varmistetaan, että kielitaidon kehittyminen on näkyvää, tavoitteellista ja työelämän tarpeita vastaavaa?
Näihin kysymyksiin vastaa uusi opetussuunnitelma (OPS, 2026). Ensimmäistä kertaa opetussuunnitelmassa opintojaksot on nimetty suoraan kielen mukaan: suomalainen viittomakieli 1–8. Samalla suomalaisen viittomakielen opetus muodostaa selkeän ja vaiheittaisen kielipolun ensimmäisestä opiskeluvuodesta tutkinnon loppuun asti, ja näkyy yhteensä 20 op:n kaikille pakollisina ja 20 op:n syventävinä opintoina.
Kielipolun tavoitteena on kehittää opiskelijan suomalaisen viittomakielen ymmärtämisen, tuottamisen ja vuorovaikutuksen taitoja systemaattisesti. Kielen rinnalla vahvistuvat viittomakielisen yhteisön tuntemus, kulttuurinen osaaminen sekä tulkin ammatillinen identiteetti.
OPS 2026:ssa suomalainen viittomakieli ei ole vain työkieli eikä yksittäinen opintokokonaisuus. Se on koko tutkinnon läpäisevä osaamisen kehityspolku, jonka tavoitteena on kouluttaa tulkkausalan ammattilaisia, jotka osaavat käyttää suomalaista viittomakieltä monipuolisesti, tietoisesti ja tilanteenmukaisesti erilaisissa tulkkaus- ja vuorovaikutustilanteissa. Tavoitteena on, että viittomakielitulkkiopiskelijoiden suomalaisen viittomakielen kielitaito rakentuu ja kehittyy koko opiskelujen ajan osana ammatillista kasvua.
Lähteet
Diakonia-ammattikorkeakoulu. (1998). Viittomakielentulkin koulutusohjelma 140 ov. Opinto-opas 1998–1999. Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. (2000). Viittomakielentulkin koulutusohjelma 140 ov. Opinto-opas 2000–2001. Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. (2002). Viittomakielentulkin koulutusohjelma. Opinto-opas 2002–2003. Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. (2004). Viittomakielentulkin koulutusohjelma. Opinto-opas 2004–2005. Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. (2006). Viittomakielentulkin koulutusohjelma. Opinto-opas 2006–2007. Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. (2011). Opetussuunnitelma. Viittomakielentulkin koulutusohjelma. Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. (2019). Opetussuunnitelma. Tulkki (AMK), viittomakielen ja puhevammaisten tulkkaus. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://opinto-opas.diak.fi/43204/fi/14605/47045/418
Diakonia-ammattikorkeakoulu. (2026). Opetussuunnitelma. Tulkki (AMK), viittomakielen ja puhevammaisten tulkkaus. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://opinto-opas.diak.fi/43204/fi/14605/47045
L 133/2010. Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta.
Kirjoittajat
Nina Sivunen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Lehtori, FT, KM
