Muuttuva työelämä edellyttää työnhakijoilta uudenlaista osaamista, sopeutumiskykyä ja elinikäisen oppimisen valmiuksia. Työnhakijan rooli on siirtynyt passiivisesta toimijasta aktiiviseksi osaamisen tunnistajaksi ja kehittäjäksi. Työnhakijalta vaadittavat taidot kytkeytyvät myös osaksi laajempaa yhteiskunnallista muutosta, jossa oppiminen ja osallisuus ovat keskeisiä tekijöitä.
Laadukas työelämä on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Työuria tulisi pidentää ja työelämää parantaa. Koronapandemian jäljet ja Ukrainassa käytävä sota vaikuttavat myös yhteiskuntamme kestävyyteen, niin mielenterveydellisestä kuin taloudellisestakin näkökulmasta. Työelämän laadun ja inkluusion parantaminen on näin ollen välttämättömyys, mikäli Suomi haluaa pysyä onnellisena ja taloudellisesti menestyvänä maana. Tämän vuoksi meidän tulee kansakuntana oppia ja kehittyä jatkuvasti. (Ryky, 2023.)
Työnhakijan aktiivinen rooli
Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, mikä vaikuttaa työnhakijoiden asemaan ja vaatimuksiin osaamisesta. Teknologian kehitys, työmarkkinoiden polarisoituminen ja ammattien katoaminen sekä syntyminen edellyttävät yksilöiltä kykyä kehittää omaa osaamistaan elämänsä aikana. Työnhakijoilta odotetaan yhä useammin aktiivista roolia omassa osaamisen kehittämisessään sekä kykyä tunnistaa ja sanoittaa omaa osaamistaan.
Pohteen työllistymis- ja osaamispolut -hankkeen yhtenä tavoitteena on löytää osallistujille uusia urapolkuja tunnistamalla heidän osaamistaan sekä löytää uravaihtoehtoja sosiaali- ja terveysalan työhön. Samalla hankkeessa kehitetään alueellista ekosysteemiä, joka vastaisi entistä paremmin työnhakijan tukemiseen urapolulla, olipa sitten kyseessä osaamisen hankkiminen tai työllistyminen.
Osaamisen sanoittaminen avaa ovia uusiin urapolkuihin
Nykyajan työnhakija ei enää toimi passiivisena vastaanottajana, vaan aktiivisena toimijana, joka osallistuu verkostoitumiseen ja kantaa vastuuta oman osaamisensa systemaattisesta kehittämisestä. Työttömyyden kohdatessa korostuu erityisesti tarve oman osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen, mikä toimii lähtökohtana uusien kehittämiskohteiden hahmottamiselle. Osaamisen tunnistamisessa keskeisiä menetelmiä ovat itsearviointi sekä kollegoilta saatu palaute, joiden avulla voidaan rakentaa kokonaisvaltaisempi kuva yksilön kompetensseista. Toisten näkemykset ja kokemukset voivat merkittävästi tukea reflektiivistä prosessia, jossa omaa osaamista tarkastellaan kriittisesti ja kehityssuuntaisesti. (Siefen, 2024.)
Osaamisen kehittämisessä vastuu ei kuitenkaan ole pelkästään työnhakijalla. Myös yhteiskunnan rooli on merkittävä. Koulutusjärjestelmät voivat kehittää joustavia ja työelämälähtöisiä oppimismahdollisuuksia. Kokonaisten tutkintojen suorittamisen sijaan yhä enemmän tarvitaan pienempiä osaamiskokonaisuuksia osaamisen kehittämiseen (Opetushallitus, 2025).
Tulevaisuuden työelämässä menestyminen edellyttää metataitoja, kuten itsereflektiota, proaktiivisuutta ja uranhallintataitoja.
Tulevaisuuden työelämätaidot
Tulevaisuuden työelämässä menestyminen edellyttää metataitoja, kuten itsereflektiota, proaktiivisuutta ja uranhallintataitoja. Näiden taitojen kehittäminen vaatii ajattelutavan muutosta niin koulutuksessa kuin työelämässäkin. Uudet kehittämistavat, kuten lean-ajattelu, kokeilukulttuuri ja palvelumuotoilu, tukevat osaamisen kasvua myös formaalin koulutuksen ulkopuolella (Väänänen, 2020).
The Future of Jobs Report 2025 -raportti korostaa, että työelämässä menestyminen edellyttää yhä monipuolisempia taitoja. Ensimmäisenä esiin nousee analyyttinen ajattelu, joka tarkoittaa kykyä kerätä ja analysoida tietoa systemaattisesti, ratkaista ongelmia, tehdä perusteltuja päätöksiä ja hyödyntää kriittistä ajattelua uusien ratkaisujen kehittämisessä. Tämä taito on keskeinen erityisesti tilanteissa, joissa tarvitaan innovatiivisuutta ja kykyä hahmottaa monimutkaisia kokonaisuuksia. (World Economic Forum, 2025.)
Toisena tärkeänä osaamisalueena raportti nostaa esiin resilienssin, joustavuuden ja ketteryyden. Nämä taidot ilmenevät kykynä palautua haastavista tilanteista, sopeutua nopeasti muuttuviin olosuhteisiin ja omaksua uusia rooleja ja tehtäviä. Tällainen mukautumiskyky on erityisen arvokasta nykyisessä työympäristössä, jossa muutokset ovat jatkuvia ja ennakoimattomia. (World Economic Forum, 2025.)
Keskeiset työelämätaidot (Future of Jobs Report 2025):
- Analyyttinen ajattelu
- Resilienssi, joustavuus ja ketteryys
- Johtajuus ja sosiaalinen vaikuttaminen
- Luova ajattelu
- Motivaatio ja itsetuntemus
- Teknologinen lukutaito
- Empatia ja aktiivinen kuuntelu
- Uteliaisuus ja elinikäinen oppiminen
- Kyvykkyyden johtaminen
- Palvelusuuntautuneisuus ja asiakaspalvelu.
Yhdessä kohti kestävämpää työelämää
Muuttuva työelämä edellyttää työnhakijoilta uudenlaista osaamista, joustavuutta ja kykyä jatkuvaan oppimiseen. Työnhakijan aktiivinen rooli oman osaamisen tunnistamisessa ja kehittämisessä on keskeinen tekijä työllistymisen ja urakehityksen kannalta.
Pohteen työllistymis- ja osaamispolut -hankkeen uravalmennuksessa keskeisiä työelämätaitoja tunnistetaan yhdessä valmennettavien kanssa. Tämä yhteistoiminnallinen prosessi mahdollistaa paitsi yksilöllisten vahvuuksien esiin nostamisen, myös kehittämiskohteiden tunnistamisen. Työnhakijan taitojen kehittäminen ei ole irrallinen prosessi, vaan osa laajempaa yhteiskunnallista muutosta, jossa oppiminen, osallisuus ja työelämän laatu kulkevat käsi kädessä. Kestävää ja inhimillistä työelämää voidaan rakentaa vain yhdessä: yksilöiden, yhteisöiden ja instituutioiden yhteistyönä.
Lähteet
Opetushallitus. (28.4.2025). Jatkuvan oppimisen kehittämisessä uusina teemoina pienet osaamiskokonaisuudet ja aikuisten perustaitojen osaamismerkit. https://www.oph.fi/fi/uutiset/2025/jatkuvan-oppimisen-kehittamisessa-uusina-teemoina-pienet-osaamiskokonaisuudet-ja
Ryky, P. (2023). TYÖ2030 – Jatkuva oppiminen teoriasta käytäntöön: Katsaus jatkuvan oppimisen edistämisestä työpaikoilla. Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-074-4
Siefen, H. (2024). Tiedä mitä osaat. Osaamisen tunnistamisen psykologia. Tuuma.
Väänänen, A., Smedlund, A., Törnroos, K., Kurki, A-L., Soikkanen, A., Panganniemi, N., & Toppinen-Tanner, S. (2020). Ajattelu- ja toimintatapojen muutos. Teoksessa Kokkinen, L. (toim.), Hyvinvointia työstä 2030-luvulla: Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä (s.11–27). Työterveyslaitos.
World Economic Forum. (2025). Future of Jobs Report 2025. Saatavilla 21.8.2025 https://reports.weforum.org/docs/WEF_Future_of_Jobs_Report_2025.pdf
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060963188
Pohteen työllistymis- ja osaamispolut
- Pohteen työllistymis- ja osaamispolut-hanke (2.1.2025-31.5.2027) on Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen rahoittama.
- Hankkeen päätoteuttaja on Pohde ja osatoteuttajina Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja Oulun seudun koulutuskuntayhtymä OSAO.
- Hankkeen tavoitteena on edistää maahanmuuttajien, osatyökykyisten ja työttömien työnhakijoiden osaamista, työkykyä ja mahdollisuuksia työllistyä Pohteelle.
