Turvallinen tila ei ole pehmeää työtä – se purkaa rakenteellista syrjintää

Romaninuorten koulutusmyönteisyys on vahvaa, mutta tulevaisuususko ei aina kanna. Syrjintäkokemukset, kaventuneet odotukset ja puutteellinen kuulluksi tuleminen heikentävät toimijuutta jo varhain. Turvallinen tila ei ole vain mukavaa yhdessäoloa, vaan tietoinen ammatillinen interventio, joka voi purkaa rakenteellisen syrjinnän vaikutuksia.

Lapsiasiainvaltuutetun selvityksen mukaan romanilapset ja -nuoret kokevat syrjintää erityisesti koulussa, ja heidän kuulemisessaan on edelleen puutteita (Lapsiasiainvaltuutettu, 2023). Kokemus siitä, ettei oma ääni kuulu tai ettei sillä ole vaikutusta, muokkaa käsitystä omista mahdollisuuksista. Kun nuori ei koe tulevansa nähdyksi yksilönä, myös koulutus- ja urapolut alkavat näyttäytyä rajattuina.

Rakenteellinen syrjintä ei useimmiten ole avointa torjuntaa. Se ilmenee matalampina odotuksina, hienovaraisena ohjautumisena tietyille aloille tai toistuvina kokemuksina ulkopuolisuudesta. THL:n romanien hyvinvointitutkimus osoittaa koulutustason nousseen, mutta koulutuspoluissa on edelleen eroja erityisesti siirryttäessä lukiokoulutukseen ja korkeakouluun (THL, 2018). Toistuvat pienet rajaukset vaikuttavat pystyvyyden tunteeseen – siihen, mihin nuori kokee voivansa pyrkiä.

Epämuodollinen kohtaaminen rakentaa luottamusta ja toimijuutta

Toimijuudella tarkoitetaan yksilön kykyä vaikuttaa omaan elämäänsä ja tehdä merkityksellisiä valintoja. Se ei vahvistu pelkällä kannustuksella, vaan konkreettisissa tilanteissa, joissa oma ääni vaikuttaa.

Matalan kynnyksen ryhmätoiminta saatetaan nähdä “pehmeänä” työmuotona. Ammatillisesti tarkasteltuna kyse on kuitenkin luottamuksen systemaattisesta rakentamisesta. Kun kohtaaminen tapahtuu ilman arvioivaa asetelmaa, syntyy psykologinen turvallisuus. Se mahdollistaa kokemusten sanoittamisen, epävarmuuden jakamisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen pohtimisen ilman leimautumisen pelkoa.

Yhteinen tekeminen – kuten ruoanlaitto tai vertaisten kanssa keskusteleminen – toimii välineenä vallan jakamiseen. Kun osallistujat suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä ammattilaisten kanssa, he harjoittelevat päätöksentekoa ja vaikuttamista. Tällaiset kokemukset rakentavat toimijuutta konkreettisesti.

Turvallinen tila ei siis ole toiminnan sivutuote, vaan sen perusta.

Matalan kynnyksen ryhmätoiminta saatetaan nähdä “pehmeänä” työmuotona. Ammatillisesti tarkasteltuna kyse on kuitenkin luottamuksen systemaattisesta rakentamisesta.

Kulttuurisensitiivinen työote ehkäisee näkymätöntä ohjautumista

Romaninaisten tilanteessa sukupuoli ja kulttuurinen identiteetti risteävät. Nuori romaninainen neuvottelee samanaikaisesti valtaväestön normien ja oman yhteisön odotusten kanssa. Ammatillinen työ ei voi sivuuttaa tätä todellisuutta.

Kulttuurisensitiivisyys tarkoittaa tietoisuutta romanikulttuurin merkityksestä identiteetille ja yhteisöllisyydelle. Samalla se edellyttää kriittistä reflektiota: Ohjataanko romaninuoria tiedostamatta kapeammille koulutuspoluille? Tunnistetaanko heidän osaamisensa ja potentiaalinsa yhdenvertaisesti?

Vertaistoimijuuden on todettu vahvistavan pystyvyyden kokemusta ja tulevaisuususkoa romaninuorten keskuudessa (Stenroos, 2022). Mahdollisuus toimia oman viiteryhmän parissa voi tukea identiteettiä ja ehkäistä syrjäytymisriskiä. Samalla on tärkeää varmistaa, ettei vähemmistötyö eriytä nuoria muista palveluista, vaan rakentaa siltoja laajempaan yhteiskunnalliseen osallisuuteen.

Yhdenvertaisuus testataan arjen kohtaamisissa

Romaninaisten tukeminen ei ole marginaalinen erityiskysymys. Se on mittari sille, kuinka hyvin palvelujärjestelmä toteuttaa yhdenvertaisuutta käytännössä. Yhdenvertaisuus ei toteudu asiakirjoissa, vaan arjen vuorovaikutuksessa.

Jos nuoren kokemus on toistuvasti se, että hänen odotetaan tyytyvän vähempään, rakenteellinen eriarvoisuus vahvistuu. Jos taas ammatillinen työ rakentaa tilaa, jossa potentiaali tunnistetaan ja tavoitteet saavat kasvaa, syntyy edellytyksiä todelliselle muutokselle.

Turvallinen tila ei ole pehmeä vaihtoehto “oikealle” työlle. Se on vastaus siihen, miten rakenteellinen syrjintä vaikuttaa toimijuuteen. Ilman turvallisuutta ei synny luottamusta. Ilman luottamusta ei synny toimijuutta. Ja ilman toimijuutta yhdenvertaisuus jää tavoitteeksi, ei todellisuudeksi.

Lähteet

Lapsiasiavaltuutetun toimisto. (2023). Romanilasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2023:3.

Stenroos, M. (2022). Romanipoliittinen ohjelma 2018–2022: Toimeenpanon ohjaus ja seuranta. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2022:27.

THL. (2018). Suomen romaniväestön osallisuus ja hyvinvointi: Romanien hyvinvointitutkimus Roosan perustulokset 2017–2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Kirjoittajat

Kosar Naeemi

Projektipäällikkö

Kosar Naeemi: Kaikki Dialogin kirjoitukset

Kuvaaja Sirpa Anundi