Vilppiä ja vilppiyrityksiä on ollut niin kauan kuin tenttejäkin. Tilanne tuskin tulee muuttumaan. Tässä blogissa tarkastellaan vilpin uusimpia ”trendejä”.
Diakonia-ammattikorkeakoulussa yleisesti käytössä oleva tentinvalvontamenetelmä on SMOWL-järjestelmä. Järjestelmä voi havaita verkkotentin aikana poikkeavaa käytöstä, esimerkiksi katseen siirtymistä, taustalla kuuluvia ääniä ja valaistuksen muuttumista. Useimmat havaitut ilmiöt ovat täysin viattomia. Katse voi harhailla, kun asioita oikein pohditaan ja ääneenkin asioita saa miettiä. Vasta selvästi kuultava keskustelu herättää vakavamman tenttivilppiepäilyn: auttaako joku toinen henkilö tenttijää? On huomattava, että SMOWL ei yksinään toimi tenttituomarina eikä hylkää tenttiä vilpin vuoksi: ihminen eli tentaattori tekee lopullisen arvion.
Varsinainen ongelma SMOWL:in osalta, kerta kerran jälkeen tenttitilanteessa havaittu, on se, että monella tenttijällä on huomattavia vaikeuksia saada järjestelmä asennettua koneelleen ja saada se toimimaan tenttitilanteessa. Ongelma on osoittautunut ainakin tämän jutun kirjoittajan kohdalla niin suureksi, että hän jännittää SMOWL-tenttiä vähintään yhtä paljon kuin jotkut opiskelijatkin.
SMOWL järjestelmänä toiminee asianmukaisesti ja asentuu koneelle, jos toimitaan ohjeiden mukaan. Ongelma on vain se, että järjestelmien käyttäjien valmiudet omaksua uutta teknologiaa vaihtelevat suuresti. Käytännön seuraus on, että SMOWL-valvottuja tenttejä joutuu järjestämään uudelleen heille, jotka eivät ole aiemmalla kerralla kyenneet tenttitilanteessa palvelemaan teknologiaa.
Muodissa mukana
Teknologia kehittyy huimaavaa vauhtia. Suomessakin on nyt markkinoilla Meta-älylasit, jotka valmistajan mukaan kykenevät laajasti kielenkääntämisen ja kielimateriaalin käsittelemiseen. Ei ole kaukaa haettu ajatus, että älylasit tulevat olemaan trendikkäin tapa ylittää tenttivilppiä verkkoympäristössä.
Uusin tutkimus tunnistaa ongelman: perinteiset valvontamenetelmät eivät kykene tunnistamaan AI-silmälasien kaltaista uutta ja käytännössä huomaamatonta teknologiaa.
Vilpintunnistusalgoritmit eivät tee esineiden tunnistusta eivätkä siten esimerkiksi lasien mallien analyysia. Katseen poikkeamia ja heijastumia ja valoisuuden muutoksia toki tarkkaillaan, mutta mikään järjestelmä ei pysty tunnistamaan (paksusankaisia) älylaseja esimeriksi ”tavallisista” paksunsankaisista Guccin laseista.
Ratkaisu – onko sellaista?
Uusin tutkimus tunnistaa ongelman: perinteiset valvontamenetelmät eivät kykene tunnistamaan AI-silmälasien kaltaista uutta ja käytännössä huomaamatonta teknologiaa. Henkilökohtaisten apuvälineiden tarkastaminen ei myöskään ole eettisesti/juridisesti ongelmatonta. (Eaton ym., 2026.)
Kirjoittajat ehdottavat paradigmanmuutosta tenttijärjestelyissä ja tentin valvonnassa siten, että tenttijöiden mekaaninen vahtiminen vähenee tai jopa poistuu. Opiskelun ydin on kyky soveltaa opittua tietoa, myös ja nimenomaan teknologiaa hyödyntäen. Tulevaisuuden tenttikäytännöissä suositeltavaa olisi sallia (tai jopa edellyttää) tekoälyn käyttö, ja opiskelijan tehtävä olisi tekoälyllä hankitun informaation soveltaminen, arvioiminen ja synteesi (Eaton ym, 2026).
Tutkimuksessa on nähtävissä merkkejä tulevaisuudesta. Muutos ei tule tapahtumaan hetkessä eikä huomattavitta mutinoitta. Oppiminen ja sen merkitys joudutaan arvioimaan täysin uudelleen. Aihetta tällaiseen on, koska yhteiskunnan ja teknologian muutos on tällä hetkellä niin nopea.
Lähde
Eaton, S.E., Kumar, R., Dahal, B., & Tang, G. AI Smart Glasses and the Future of Academic Integrity in a Postplagiarism Era. Canadian Perspectives on Academic Integrity, 9(1):1-5.
Kirjoittajat
Juhani Toivanen
Diakonia-ammattikorkeakoulu Lehtori
