Tenttejä tehdään yhä useammin etäyhteyksin. Tenttien etävalvontajärjestelmä otettiin käyttöön Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) toukokuussa 2024. Tällä hetkellä lähes 250 tenttiä on tehty valvotusti etänä. Loppuvuoden 2025 aikana on tulossa useampia isoja, yli 50 opiskelijan, etävalvottuja tenttejä. Näin saadaan lisää tietoa ja käytännön kokemusta suurien tenttien läpiviennistä.
Etävalvontatyökalu ehkäisee ja havaitsee vilppiä tenttitilanteessa. Diakissa etävalvontatyökaluna käytetään SMOWL-järjestelmää. SMOWL on integroituna oppimisympäristö Diakleen. Se estää tenttitilanteessa opiskelijan pääsyn muille selainsivuille kuin tenttisivulle. Se ottaa kuvakaappauksia opiskelijasta sekä edestä että sivusuunnasta tietyin väliajoin. SMOWL tallentaa äänet ja se myös estää esimerkiksi kopioinnin, liittämisen ja kuvakaappauksen ottamisen. Opettajalle SMOWL tekee raportin, johon se tekoälyalgoritmeja hyödyntäen merkitsee opettajan huomiota vaativat kohdat, kuten kuvissa näkyvät ylimääräiset henkilöt ja epäilyttävä liike. (Ks. Smowltech, i.a.)
Tärkeimmät opit etävalvonnan käytössä
Tärkeimmät tekijät tenttien onnistumisessa ovat opiskelijoiden digitaalinen osaaminen, heidän kykynsä keskittyä ennen tenttiä vaadittavien teknisten toimien tekoon sekä opiskelijoiden ohjaus, kannustaminen ja motivointi etävalvontajärjestelmän käyttöön.
Konkreettisin Diakista saatu oppi on, että opiskelijoilta vaaditaan etävalvontatyökalun käyttöön yllättävän paljon tarkkuutta, keskittymistä ja teknistä osaamista. Jokaisen opiskelijan tulee tehdä ennen tenttiä tiettyjä teknisiä toimia tietokoneelleen ja älypuhelimelleen. Näitä ovat Chrome-profiilin luominen, SMOWL-rekisteröinti, selainlisäosan asentaminen ja puhelimen lisäys ulkoiseksi kameraksi skannaamalla QR-koodi. Nämä toimet aiheuttavat osalle opiskelijoista haasteita. Jos teknisten toimien teko ei suju, opiskelijat saattavat olla hyvin ahdistuneita. Ahdistusta ilmenee erityisesti, jos ongelmat tulevat vastaan juuri tenttitilanteen alkaessa. Joskus opiskelija soittaa ohjaajalle itkien ja valittaa, “ettei tästä tule mitään”.
Tärkein tekijä tenttien onnistumisessa on opiskelijoiden ohjaus, kannustaminen ja motivointi etävalvontatyökalun käyttöön.
Opiskelijat saattavat myös pelätä, että joku voi nähdä järjestelmän keräämiä tietoja ilman lupaa. Järjestelmä kerää sensitiivistä dataa, ääntä, videota ja huonekuvaa, mikä lisää pelkoa tietojen väärinkäytöstä. Opiskelijat haluavat tietää, mitä dataa kerätään, miksi ja kenelle se jaetaan. Suurin osa opiskelijoista kuitenkin hyväksyy etävalvonnan.
Tärkein tekijä tenttien onnistumisessa on opiskelijoiden ohjaus, kannustaminen ja motivointi etävalvontatyökalun käyttöön. Ongelmatilanteessa opiskelijan rauhoittaminen ja motivointi ovat erittäin tärkeitä. Ohjaajalla, joka opastaa opiskelijat etävalvontatyökalun käyttöön, tulee olla aikaa ja teknistä osaamista perehtyä opiskelijan haasteisiin. Ohjaajalla tulee olla kykyä ymmärtää opiskelijoiden tukipyyntöjä ja kykyä ratkoa selaimiin, selainlisäosiin ja eri laitteisiin liittyviä ongelmia. Myös Mutimukwenin ym. (2025) tutkimuksessa on havaittu selkeän ohjeistuksen tärkeys etävalvontajärjestelmää käytettäessä. Diakissa opiskelijoiden ohjaus työkalun käyttöön on roolitettu monimuotopedagogille.
Etävalvonta tukee digikyvykkyyttä
Digikyvykkyyden vahvistaminen ja ajankohtaiset digitaaliset ratkaisut pohjautuvat Diakin strategiaan ja vuositavoitteisiin. Uusien ja innovatiivisten työkalujen käyttö pohjautuu Diakin pedagogisiin suuntaviivoihin. Opiskelijoiden ja opettajien digitaalisen osaamisen kehittäminen on tärkeä tavoite koulutuksen digitiekartalla.
Etävalvonta ei ole koskaan vain tekninen ratkaisu vaan arvovalinta. Täysin verkossa suoritettavien tutkintojen lisääntyessä on tärkeää kokeilla erilaisia valvontaratkaisuja. Etävalvontaa tulee käyttää avoimesti ja sen käyttötavoite ja -tarkoitus tulee kuvata selkeästi. Näin etävalvonnalla on mahdollista tukea opiskelijoiden ja opetuksen yhteistyötä ja lisätä oppimista. (Dawson, 2024, s. 1511.) Myös kustannustehokkuus on yksi tekijä (Han ym., 2022).
Hallittua kehittämistä
Tutkimusta etävalvonnan käytöstä on vielä vähän. Hyödyt ja haasteet ovat kiistanalaisia ja näyttöä niistä on vähän. Joissakin tutkimuksissa on havaittu etävalvonnan negatiivisia vaikutuksia. Yksi näistä on koeahdistuksen lisääntyminen. Tämä ilmenee erityisesti opiskelijoilla, jotka kokevat pelkoa etävalvontaa kohtaan. (Dawson, 2024, s. 1511.)
Diakissa etävalvonta on otettu hallitusti käyttöön. Se on päätetty ottaa käyttöön vain tietyille opintojaksoille ja täysin verkossa suoritettaville tutkinnoille. Tänä syksynä valmistunut koulutuksen digikehittämisen tiekartta ohjaa suunnitelmalliseen kehittämiseen. Myös etävalvonnan laajentaminen tehdään hallitusti ja suunnitelmallisesti.
Lähteet
Dawson, P. (2024). Remote proctoring: Understanding the debate. Teoksessa T. Bretag (toim.), Second handbook of academic integrity (s. 1511–1526). Springer International Handbooks of Education. https://doi.org/10.1007/978-3-031-54144-5_150
Han, S., Dawson, P., Nikou, S., Ayele, W. Y., Balasuriya, L. B., & Svee, E. O. (2022). Digital proctoring in higher education: A systematic literature review. Proceedings of the 30th European Conference on Information Systems (ECIS 2022). https://aisel.aisnet.org/ecis2022_rp/57
Mutimukwe, C., Viberg, O., McGrath, C., & Cerratto-Pargman, T. (2025). Privacy in online proctoring systems in higher education: Stakeholders’ perceptions, awareness and responsibility. Journal of Computing in Higher Education. https://doi.org/10.1007/s12528-025-09461-5
Smowltech. (i.a.). Introduction to SMOWL. Saatavilla 4.11.2025 https://smowl.net/en/
Lähteiden etsimisessä, lähteiden merkitsemisessä ja lähdeluettelon laatimisessa on hyödynnetty Copilot-tekoälysovellusta (käytetty 4.11.2025).
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199152
