Tarinat ovat siltoja kulttuurien välillä. Monissa maissa tarinankerronta on ollut vuosisatojen ajan keskeinen tapa siirtää arvoja, historiaa ja yhteisön viisautta eteenpäin. Miten tarinoita voidaan hyödyntää kotoutumistyössä?
Afrikkalaisessa suullisessa perinteessä, kelttiläisissä myyteissä, intialaisessa Mahabharatassa ja suomalaisessa Kalevalassa tarinat ovat rakentaneet identiteettiä kasvattaen samalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Ihmisen muuttaessa uuteen maahan oma tarina voi olla tärkein matkatavara ja sen kertominen voi olla avain kotoutumiseen.
Tarinat rakentavat siltoja myös tulevaisuuteen
Tarinat voivat olla kaksisuuntainen keino maahan muuttaneen integroimisessa uuteen yhteiskuntaan. Ne auttavat ymmärtämään uutta kulttuuria, arvoja ja tapoja. Samalla omien tarinoiden jakaminen vahvistaa osallisuuden tunnetta. Niiden avulla jokainen voi tulkita omaa elämäntarinaansa ja identiteettiään eri yhteiskunnan kontekstissa.
Tarinat herättävät empatiaa, vähentävät ennakkoluuloja ja luovat yhteyksiä eri taustoista tulevien ihmisten välille. Ne tarjoavat myös luontevan tavan oppia kieltä ja käsitellä elämänmuutoksia. Kun tarinoita kuunnellaan ja arvostetaan, syntyy integraatioprosessi, josta hyötyvät sekä maahan muuttaneet että vastaanottava yhteiskunta.
Identiteetin rakentuminen tarinoiden avulla
Maahan muuttaneiden kertomukset, erityisesti selviytymistarinat, ovat keskeinen osa identiteetin rakentumista uudessa yhteiskunnassa. Positiiviset kokemukset, kuten työllistyminen, opiskelu ja ihmissuhteet, vahvistavat toimijuutta ja auttavat muokkaamaan vääristyneitä stereotypioita voimauttaviksi kertomuksiksi. Samalla ihminen voi nähdä itsensä aktiivisena toimijana ja kykenevänä rakentamaan positiivista minäkuvaa uudessa yhteiskunnassa.
Kertojan oma äidinkieli ja kulttuuritausta ovat tärkeitä identiteetin rakennusaineita, mutta uuden kielen oppiminen tukee tätä prosessia. Tarinankerronta voi tapahtua monikielisesti ja monimuotoisesti esimerkiksi kulttuuritoiminnan, yhteisöjen tai taideprojektien kautta. Samalla se vahvistaa sekä yksilön itseluottamusta että sosiaalista hyväksyntää.
Kun kielitaito ei riitä, tarina voi puhua
Hankkeiden vaikuttavuutta mitattaessa THL:n osallisuusindikaattori tarjoaa yhden tavan mitata ihmisten koettua osallisuutta yhden summapistemäärän avulla. Indikaattori on kehitetty alun perin ESR TL 5 -hankkeiden ja niiden arvioinnin tarpeisiin osana Sokra-hanketta. Se suunniteltiin palvelujärjestelmästä ja kulttuurista mahdollisimman riippumattomaksi, jotta sitä voidaan käyttää laajasti erilaisissa toimintaympäristöissä ja kansainvälisesti. (THL, 2023.)
Maahan muuttaneiden kertomukset, erityisesti selviytymistarinat, ovat keskeinen osa identiteetin rakentumista uudessa yhteiskunnassa.
Lomakkeen täyttäminen voi olla haastavaa maahan muuttaneelle, jolla ei ole riittävää suomen kielen lukutaitoa, vaikka lomake olisi selkokielinen. Tämän vuoksi tarvitaan vaihtoehtoisia, inhimillisempiä mittareita. Tällainen on THL:ssä kehitetty Pienet onnistumistarinat -työkalu, joka perustuu puolistrukturoituun haastatteluun. Sen avulla osallistujaa johdatellaan kertomaan omin sanoin kokemuksistaan. Tällöin korostetaan onnistumisia ongelmien sijaan. Työkalu on suunnattu erityisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten tuntemusten esiin tuomiseen. Tarinoiden kertominen tekee mahdolliseksi nähdä itsensä aktiivisena toimijana vahvistaen luottamusta ja osallisuuden kokemusta. (THL, i.a.)
Laadullisessa analyysissa voidaan käyttää narratiivista analyysia tai sisältöanalyysia, jolloin voidaan ymmärtää syvällisemmin osallisuuden tunteen eri ulottuvuuksia paremmin. Näitä ovat esimerkiksi yhteisöön kuulumisen kokemus, vaikutusmahdollisuudet, merkityksellisyyden tunne, sosiaaliset suhteet ja kielitaito. (Kangas, 2020, Hynynen & Korkeala, 2025.) Tärkeintä on, että ei etsitä oikeita tai vääriä vastauksia. Jokainen tarina on arvokas, koska se kertoo yksilön omasta kokemuksesta. (THL, i.a.). Näin tarinoiden keruu ja analyysi tarjoaa henkilökohtaisen ja vivahteikkaan tavata mitata maahan muuttaneiden osallisuuden kokemuksia (Hynynen & Korkeala, 2025).
Silta kotoutumiseen
Tarinat eivät ole vain viihdettä tai menneisyyden muisteloita. Ne voivat olla välineitä ymmärtää, tulla ymmärretyksi ja rakentaa yhteyttä. Kun maahan muuttaneen oma ääni saa tilaa, syntyy osallisuutta, joka ei perustu lomakkeisiin vaan kokemuksiin, tunteisiin ja merkityksiin.
Tarinankerronta voi olla silta, joka yhdistää yksilön ja yhteisön, menneisyyden ja tulevaisuuden ja tekee kotoutumisesta yhteisen matkan.
Lähteet
Hynynen, M., & Korkeala, N. (2025). ”Minä ajattelin minä olin avaruudessa, kun tulin Suomeen”. Maahanmuuttajien näkemyksiä osallisuudesta kotoutumisvaiheessa. [Opinnäytetyö, Savonia-ammattikorkeakoulu]. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/882986/Hynynen_Korkeala.pdf;jsessionid=C19DBFF6C407BDB4D31F80E9ADB6ECA7?sequence=2
Kangas, E. (2020.) Vaikuttamista, kuulumista ja kiinnittymistä. Maahanmuuttajanaisten kokemuksia osallisuudesta ja voimavaroista kotoutumisessa. [Pro gradu -tutkielma, Lapin yliopisto]. https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/64335/Kangas_Essi.pdf?sequence=1&isAllowed=y
THL. (i.a.) Tarinallisuus osallisuuden edistämisen keinona. Saatavilla https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/uudista-asiakastyota-luovasti-ja-leikkisasti/tarinallisuus-osallisuuden-edistamisen-keinona
THL. (2023). Osallisuuden edistäjän opas. Ohjaus 10/2023. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146717/URN_ISBN_978-952-408-088-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251120109707
