Sote-alalle kohdistuu isoja säästö- ja kehittämispaineita. Kiristyvä rahoitustilanne niin sosiaali- ja terveysalalla kuin aluekehitys- ja tutkimusrahoituksessa luovat haasteellisen, vaikeasti ennakoitavan ja nopeasti muuttuvan kentän myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön.
Sosiaali- ja terveysalaan, koulutukseen ja aluekehitykseen kohdistuu nyt jokaiseen erikseen vahvoja muutos- ja säästöpaineita. Tätä haastavat alueiden erilaiset tilanteet ja erilaiset lähtökohdat hyvinvointipalveluiden rakentamiselle. Lisähaasteen muodostavat erilaiset globaalit paineet, joista ympäristölliset ja turvallisuuspoliittiset uhat heijastuvat vahvasti myös Suomen toimintaympäristöön.
Suomessa terveyserot ovat alueellisesti ja sosioekonomisesti suuria suhteessa muihin länsimaihin (THL, 2023). Euroopan tasolla aluekehityksen haasteet, joita pyritään tasaaman erityisesti EU:n koheesiopolitiikan avulla, näkyvät esimerkiksi nuorten hyvinvoinnissa ja osaajapulassa. Globaalisti eriarvoisuus noudattaa monin paikoin taloudellisen ja demografisen kehityksen piirteitä, joissa koulutuksen ja palvelujen saavutettavuus vaihtelee voimakkaasti (OECD, 2023). Haasteista huolimatta näiden ilmiöiden yhtäaikainen tarkastelu on tärkeää, jotta sosiaali- ja terveysalan ratkaisut kiinnittyvät sekä paikalliseen että kansainväliseen kontekstiin ja voidaan luoda eriarvoisuutta vähentäviä ratkaisuja.
TKI-toiminta tuottaa ratkaisuja
TKI-toiminta tuottaa aineistoja, joiden avulla voidaan arvioida eri alueiden eroavaisuuksia ja kohdentaa kehittämistoimia tarkoituksenmukaisesti. Tärkeää on tuoda tätä myös ymmärrettävästi ja selkeästi eri kohderyhmille nähtäväksi. Tätä tehtävää toteuttaa esimerkiksi Diakin kehittämä ja ylläpitämä ”Huono-osaisuus Suomessa” -karttapalvelu. Tutkimustulokset osoittavat esimerkiksi, että nuorten hyvinvoinnin indikaattorit korreloivat vahvasti koulutusmahdollisuuksien ja paikallisen palveluverkon kanssa ja polarisaatio kasvaa useimmissa OECD-maissa (OECD, 2023; THL, 2023). Kehittämishankkeissa tämä ilmenee tarpeena rakentaa skaalautuvia malleja, jotka toimivat sekä suurissa kaupungeissa että harvaan asutuilla alueilla. Näin vahvistetaan myös EU:n strategisia tavoitteita, kuten alueellisen koheesion ja digitaalisen saavutettavuuden parantamista.
TKI-toiminta tuottaa aineistoja, joiden avulla voidaan arvioida eri alueiden eroavaisuuksia ja kohdentaa kehittämistoimia tarkoituksenmukaisesti.
Korkeakoulujen strategiat saavat käytännöllisen merkityksensä vasta silloin, kun ne heijastavat ihmisten ja alueiden todellisia tarpeita ja pystyvät löytämään niihin konkreettisia ratkaisuja. Vuoden 2025 vaikuttavuusteko-palkinnon saanut ZekkiPro-palvelu tuottaa tietoa hyvinvoinnin kehittymisestä sekä asiakkaalle että palveluntarjoajille, sekä tarjoaa välineitä ennaltaehkäiseviin ratkaisuihin.
Neuvonantajakumppanuus kahdeksan eri eurooppalaisen alueen HARMONY-hankkeessa puolestaan on mahdollisuus tuoda tietoa ja kehitettyjä ratkaisuja vahvistamaan eurooppalaista yhteistyötä nuorten mielenterveyden edistämisessä. Lisäksi Diak on käynnistänyt aktiivisen vuoropuhelun OuluHealth- ja Oulu Innovation Alliance -verkostoissa Oulu Diak HealthHub-hankkeen myötä tuodakseen omat vahvuutensa kuten ihmisten kohtaamisosaamisen Oulun alueen muuten vahvaan terveysteknologian ja digitalisaation kehittämiseen.
TKI-rahoitus ohjelmakausien taitteessa
Kehittämistyöhön lisähaasteen tarjoavat Euroopan rahoitusinstrumenttien muutokset ja koveneva kilpailu rahoituksesta. On osattava perustella entistä tarkemmin tarve ja vaikutukset. Ohjelmakaudella 2021–2027 korostuvat vihreä siirtymä, digitalisaatio ja alueellinen resilienssi, mutta samalla rahoittajien odotukset tiedolla johtamisesta ja alueellisesta vaikuttavuudesta ovat kiristyneet. Tällä hetkellä käydään keskustelua uudesta ohjelmakaudesta vuosille 2028–2034, jossa rahoituksen painopiste siirtyy yhä voimakkaammin kilpailukykyyn, tutkimukseen ja innovaatioon, mikä saattaa kaventaa resurssien osuutta perinteisiin koheesio- ja aluekehitysohjelmiin. Uudet rahoitusinstrumentit ja yhdistetyt ohjelmat edellyttävät entistä tarkempaa suunnittelua, dataperustaisia perusteluja ja vaikutusarvioita eli hankkeet, jotka eivät pysty osoittamaan konkreettista vaikuttavuutta ja alueellista tarvetta, jäävät rahoittamatta. Taloudelliset ja geopoliittiset paineet (kriisit, energiakustannukset, pakolaisvirrat, ilmastokriisit) voivat muuttaa prioriteetteja nopeastikin, mikä on Ukrainan sodan myötä tullut jo tällä rahoituskaudella tutuksi. Tämä vaatii joustavuutta ja reagointivalmiutta sekä kykyä ajatella uudella tavalla, myös sote-/hyvinvointialoilla.
Korkeakouluissa ei ole silti syytä vaipua epätoivoon, vaan nyt on aika toimia ja vaikuttaa. Maantieteellisen ja aluekehityksellisen ymmärryksen yhdistäminen hyvinvointiin, koulutukseen ja TKI-toimintaan, ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan. Vaikuttava sosiaali- ja terveysalan kehittäminen eriarvoisuuden vähentämiseksi rakentuu laaja-alaisessa yhteistyössä, jossa paikallinen todellisuus kohtaa kansallisen ja globaalin kehityksen.
Lähteet
Diakonia-ammattikorkeakoulu (2025) Huono-osaisuus Suomessa –karttasivusto Saatavilla 08.12.2025. https://karttasovellus.diak.fi
OECD (2023). Regional Outlook: Addressing Territorial Inequalities. Saatavilla 08.12.2025.https://www.oecd.org/content/dam/oecd/en/publications/reports/2023/10/oecd-regional-outlook-2023_3a6174ba/92cd40a0-en.pdf
THL. (2023). Alueelliset terveys- ja hyvinvointierot Suomessa. Saatavilla 08.12.2025. https://stm.fi/-/tutkimustietoon-perustuvia-ratkaisuja-terveyserojen-vahentamiseksi
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251210116974
