Sosionomin työssä juridinen osaaminen ei rajoitu pelkkään lakien tuntemukseen – se on olennainen osa ammatillista harkintaa, vastuullista päätöksentekoa ja asiakkaan oikeuksien turvaamista. Lainsäädännön, eettisten periaatteiden ja palvelujärjestelmän tuntemus kietoutuvat yhteen muodostaen perustan sosiaalialan asiantuntijuudelle.
Sosionomin työ perustuu vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen, mutta sitä ei voi tehdä ilman sosiaalialan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän tuntemusta. Sosiaalialan ammattilaiset toimivat portinvartioina palveluihin ja vastaavat virkavastuulla päätöksistään. On siis selvää, että oikeudellisen osaamisen vaade on korkea. (Poikonen & Kekoni, 2019, s. 52–53; Vanjusov ym., 2025.)
Myös sosionomin kompetenssit edellyttävät juridisen säädöspohjan tuntemusta ja keskeisen lainsäädännön mukaista toimintaa. Sosionomin tulee tuntea sosiaali- terveys- ja kasvatuspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen tavat sekä ohjauksen ja valvonnan käytännöt. Hänen tulee myös ymmärtää sosiaaliturvan toimintaperiaatteet ja osata toteuttaa kokonaisvaltaista palveluohjausta.
Oikeudellisen osaamisen keskeiset elementit
Sosiaalialan oikeudelliseen osaamiseen kuuluu oikeudellisen tiedon hankinta, tiedon systemaattisen merkityksen punninta ja oikeudellisesti vakuuttavan ratkaisun tekeminen. Sosiaalialan ammattilaisen harkintavaltaa tulee tarkastella sekä juridisten rakenteiden että asiakkaan oikeuksien kannalta. (Vanjusov ym., 2025.)
Substanssiosaamisen lisäksi sosionomin on tunnistettava sosiaalityön oikeudellinen ympäristö ja oma roolinsa julkisen vallan käyttäjänä. Hänen on myös kyettävä arvioimaan omien päätöstensä oikeudellisia vaikutuksia ja huolehtimaan sosiaalityön asiakkaan oikeusturvasta. (Vanjusov ym., 2025.)
Eettiset periaatteet ohjaavat sosionomin työtä
Sosiaalialan työ nojautuu lainsäädännön lisäksi alan keskeisiin eettisiin periaatteisiin: ihmisoikeuksiin, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja ihmisarvoon. Nämä periaatteet ohjaavat oikeudellista osaamista ja näkyvät käytännössä esimerkiksi itsemääräämisoikeuden, osallisuuden ja työntekijän päätösvallan kysymyksissä.
Sosiaalialan työ nojautuu lainsäädännön lisäksi alan keskeisiin eettisiin periaatteisiin: ihmisoikeuksiin, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja ihmisarvoon.
Ammattieettinen valmius ja harkinta ovat osa työntekijän ammattitaitoa. Ammattietiikka on lakia laajempi käsite, joka ohjaa koko ammatillista toimintaa ja siihen liittyviä valintoja ja ratkaisuja (Talentia, 2022).
Asiakasturvallisuus ja tietosuoja arkityössä
Sosionomin työssä korostuvat myös asiakasturvallisuus ja tietosuoja. Ne ovat osa arjen työelämätaitoja niin asiakaskohtaamisissa kuin digitaalisessa toimintaympäristössä.
Sosiaalialalla yksilön oikeuksien turvaaminen ja palveluiden yhdenvertaisuus ovat keskeisiä arvoja. Niistä säädetään jo perustuslaissa, joka turvaa sosiaalihuollon asiakkaiden oikeusturvan.
Koulutus oikeudellisen osaamisen perustana
Lain, arvojen ja palveluiden toteuttaminen vaatii sosiaalialan henkilöstöltä juridista ja palveluohjausosaamista. Viranomaisten oikeudellisen osaamisen kulmakivenä on koulutus. Myös Karvin selvityksen mukaisesti sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittämistarpeena nähdään juridisen osaamisen vahvistaminen.
Sosiaalialan oikeudellinen osaaminen rakentuu koulutuksen, kokemuksen ja jatkuvan oppimisen kautta. Koulutuksella on keskeinen rooli siinä, että sosiaalialan ammattilaiset voivat toimia vastuullisesti, eettisesti ja asiakkaan oikeuksia kunnioittaen.
Kun korkeakoulutus vastaa työelämän tarpeisiin ja tukee juridisen osaamisen kehittymistä, se antaa sosionomeille valmiudet kohdata monimutkaisia tilanteita sekä tehdä perusteltuja ja eettisesti kestäviä päätöksiä ihmisarvoa kunnioittaen.
Lähteet
Konkola, R., Hauta-aho, H., Hiilamo, H., Karttunen, M., Niemi, J., Tuominen, M., Huusko, M., & Väätäinen, H. (2021). Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen arviointi. (Julkaisut 14:2021). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_1421.pdf
L 731/1999. Suomen perustuslaki. 11.6.1999/731. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/731
Poikonen, H., & Kekoni, T. (2019). Asiakkaan oikeudet ja niihin vaikuttavat tekijät päihdepalveluissa. Teoksessa A. Pehkonen, T. Kekoni & K. Kuusisto (toim.), Oikeus päihdehuoltoon (s. 49–82). Tampere: Vastapaino.
SOAMK. (20.4.2023). Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kompetenssit. https://www.sosiaalialanamkverkosto.fi/wp-content/uploads/2023/04/SOSIAALIALAN-AMMATTIKORKEAKOULUTUKSEN-KOMPETENSSIT-2023.pdf
Talentia. (2022). Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilöstön eettiset ohjeet. Ammattieettinen lautakunta 2021–2024.
Vanjusov, H., Saurula, K., & Tanskanen, J. (2025). Sosiaalipalveluiden saavutettavuus ja portinvartijoiden juridinen osaaminen [Julkaisematon käsikirjoitus].
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090494509
