Seurakunnat vastaavat toimintaympäristön muutoksiin

Seurakunnat elävät erilaisissa alueellisissa todellisuuksissa ja muovaavat toimintaansa vastaamaan ympäristön muutoksiin. Diakin opiskelijatutkijat keräsivät seurakuntien toiminnan muutosta tarkastelevan pitkittäistutkimuksen toisen tutkimuskierroksen aineiston ryhmähaastatteluilla alkuvuodesta 2024.

Tutkimuksen kohteena oli 25 jäsenmäärältään ja aluetyypiltään erilaista seurakuntaa eri puolilta Suomea. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijatutkijoiden keräämä aineisto nostaa esille sen, kuinka tarkasti seurakunnissa tulkitaan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja reagoidaan niihin.

Ajankohtaisina teemoina kriisit ja resurssien väheneminen

Vuoden 2024 alussa tehdyissä haastatteluissa keskusteltiin seurakuntien erityisestä roolista viime vuosien kriisien aikana. Seurakunnat muovasivat toimintakäytäntöjään korona-pandemian aikana ja reagoivat joustavasti vapaaehtoisten ja yhteistyökumppaniensa kanssa Ukrainasta saapuvien pakolaisten auttamisessa. Venäjän hyökkäyssota nosti esille uhan ja pelon tunteita, joita on käsitelty seurakuntalaisten kohtaamisissa. Kriisien kohtaamiseen liittyvä työ on korostanut seurakuntien hengellistä roolia.

Seurakuntien jäsenmäärän väheneminen ja taloustilanteen kehitys on saanut seurakunnat varautumaan tulevaan. Niukkenevat resurssit näkyvät toimitilojen ja työntekijöiden karsimisena. Resurssien väheneminen pakottaa pohtimaan toiminnan priorisointia ja paikallisen yhteistyön laajentamisen mahdollisuuksia. Tiloja on muutettu monikäyttöisemmiksi ja työtehtäviä järjestelty uudella tavalla.

Rohkeampaa arvokeskustelua kaivataan

Seurakuntien arvoihin liittyvä keskustelu oli näissä haastatteluissa melko maltillista. Perinteisten kristillisten arvojen lisäksi esille nousivat tasa-arvoon ja luontoon liittyvät teemat, joihin suhtautuminen jakaa jonkin verran mielipiteitä seurakunnissa. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin liittyvien kysymysten käsittely nähtiin haastatteluissa luontevana osana seurakunnan arvokeskustelua, vaikka ne kirkon ympärillä käydyssä julkisessa keskustelussa ovatkin ristiriitoja herättäviä aiheita.

Tulosten perusteella näyttää siltä, että seurakuntalaisten rooli on vahvistumassa sekä päätöksenteossa että toiminnan toteuttamisessa.

Haastatteluissa mukana olleet toivoivat seurakuntien työntekijöiden ja seurakuntalaisten vahvempaa osallistumista arvokeskusteluun. Tärkeitä teemoja, joihin seurakunnan toivottiin ottavan kantaa, olivat taloudellinen eriarvoistuminen, ihmisoikeudet, tasa-arvo, rauhan puolesta puhuminen, maahanmuuttajien oikeudet ja ilmastonmuutos.

Seurakuntalaisten rooli vahvistuu

Tulosten perusteella näyttää siltä, että seurakuntalaisten rooli on vahvistumassa sekä päätöksenteossa että toiminnan toteuttamisessa. Seurakuntalaiset toivovat lisää mahdollisuuksia vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Nuorten vaikuttajaryhmien ottaminen mukaan seurakuntien päätöksentekoon vaatii vielä kehittämistä, jotta nuorten osallisuus ei jää näennäiseksi.

Vapaaehtoisten rooli seurakunnan toiminnan toteuttamisessa nähtiin tärkeänä seurakuntalaisten osallisuuden, mutta myös niukkenevien resurssien näkökulmasta. Työntekijöiden työpanosta on suunnattu vapaaehtoistoiminnan ohjaukseen ja organisointiin, mutta osa seurakunnista koki, ettei siihen ole riittävästi voimavaroja.

Opiskelijatutkijoiden rooli keskeinen

Pitkittäistutkimuksessa vähitellen kerääntyvä aineisto tuottaa merkittävän seurakuntien toimintaa ja muutossuuntia kuvaavan aineiston. Näin laajaa haastattelututkimusta ei ole mahdollista tehdä ilman opiskelijatutkijoiden panosta. Opiskelijatutkijat tuovat tutkimukseen myös oman käytännön työn asiantuntijuutensa ja ymmärryksen seurakuntayön kontekstista.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060963182