Ammattikorkeakoulun englannin tunneilla, vaikkapa valmentavalla kurssilla ja erityisen puhutun englannin osalta, tulee usein esille opiskelijoiden havainto, jonka mukaan opetetut kielioppisäännöt eivät päde ”oikeassa elämässä”. Eivät usein pädekään. Opettajan on esiteltävä kieliopista idealisoitu muoto, joka toteutuu vaihtelevasti. Saisiko selitykseen pop-musiikin lyriikoista apua?
Englantia puhutaan ja kirjoitetaan monella tavalla. Ammattikorkeakoulussa opiskellaan ”sivistynyttä” englantia. Esimerkiksi opinnäytetyön abstraktin on oltava akateemisen kirjoittamisen konventioita noudattavaa englantia.
Puhuttu englanti tarjoaa enemmän vapausasteita. Nykyisin yleisesti hyväksytyn käsityksen mukaan puheen ymmärrettävyys ja sen kyky välittää viestiä, ei niinkään sen edustama tietty aksentti, on olennainen asia. Entäpä kielioppi? Kieliopillisuutta kohden opetuksessa ainakin pyritään. Tunneilla asiasta keskustellaan silloin tällöin. Opiskelijat esittelevät autenttisia esimerkkejä englannin ilmauksista, joissa perinteisiä kielioppisääntöjä ei juuri kunnioiteta.
Pop-musiikkia ja kieliopittomuutta
Popmusiikkia kuunnellaan laajasti melodian tähden, jotkut kuuntelevat lyriikoitakin. Lyriikka toimii osana kappaleen kokonaisuutta, ei englannin virallisen kieliopin edustajana. Englannin tunneilla ollaan vuosien varrella keskusteltu (ja kuunneltukin, joissakin tapauksissakin soitetukin) esimerkiksi seuraavia esimerkkejä.
Ain’t No Sunshine – Bill Withers
Kappaleen nimi sisältääkaksoisnegatiivinen ain’t no. Standardikielessä ain’t no sunshine olisi there isn’t any sunshine. Kaksoisnegatiivisuus tekee lauseesta toki muodollisesti virheellisen, mutta nimenä ilmaus on tietenkin loistava eikä sitä muunlaisena voisi kuvitellakaan.
Every Little Thing She Does Is Magic – Sting
Kappaleessa ilmaus she do pitäisi olla she does. Tässärikotaan subjektin ja predikaatin kongruenssia.
Just the Way You Are – Bruno Mars
Kappaleessashe don’t pitäisi olla she doesn’t. Kyseessä on kongruenssivirhe.
All About That Bass – Meghan Trainor
Kappaleessa kuullaankaksoissubjekti My mama she told me. Standardimuoto olisi My mama told me.
Ehkä kuuluisimmat kaksoiskieltobiisit ovat I can’t get no satisfaction (The Rolling Stones) ja We don’t need no education (Pink Floyd). Tuskinpa paatuneinkaan kielioppimestari lähtisi näiden kappaleiden nimille ”oikeakielisyyttä” vaatimaan.
yriikka toimii osana kappaleen kokonaisuutta, ei englannin virallisen kieliopin edustajana.
Englannin tunnilla on siis todettu, että puhutussa kielessä ”kielioppi” menee usein omia polkujaan, ainakin arkikielessä. Myös tärkeä lingvistinen dikotomia on tunnilla nostettu esille:preskriptiivinen kielioppi vs. deskriptiivinen kielioppi.
Preskriptiivinen kuvaa miten kielioppia tulisi käyttää oikein. Deskriptiivinen kuvaa miten ilmaisuja käytetään kielenkäyttäjien interaktiossa oikeasti.
Viimeinen kappale
Muutaman kerran, esimerkiksi kesäloman kynnyksellä, lehtori on esittänyt itse kirjoittamansa blueskappaleen When my time comes. Se on toiminut esimerkkinä deskriptiivisen kieliopin käytännön sovelluksesta. Alla on kappaleen lyriikka ja soinnutus.
Am
When my time comes and Lord I know come it will
Am
When my time comes and Lord I know come it will
Dm
There’s things to do and they are sure to forbode ill
Am
When my time comes everything be said twice and done
Am
When my time comes everything be said twice and done
E7
I won’t be sad going down in my Sunday best to get my gun
Am
When my time comes don’t be crying for me then
Am
When my time comes don’t be crying for me then
Dm
When my time comes
E7
you damn better be crying
Am
for them
Am – E7 – Am – E7 – Am.
Esimerkki osoittaa, miten musiikki voi auttaa havainnollistamaan kieliopin sääntöjä luovalla ja mieleenpainuvalla tavalla.
