Opetuksen ja hanketoiminnan yhteyksien rakentaminen on keskeinen osa TKIO-toimintaa. Kun myös opetus ja opiskelijat huomioidaan hankeideoinnissa, hanketoteutuksessa, tulosten ja tuotosten levittämisessä ja juurruttamisessa, syntyy vaikuttavia ratkaisuja, jotka vahvistavat sekä korkeakoulun asiantuntijuutta että opiskelijoiden ammatillista osaamista. Tässä blogissa tarkastellaan, miten opetuksen ja kehittämisen yhteistyö rakentuu Diakin hankeprosessin eri vaiheissa.
Hankkeiden ja opetuksen välisen yhteistyön (TKIO) suunnittelu lähtee liikkeelle jo hankeideoinnissa. Ideoiden taustalla voivat olla esimerkiksi tarve vastata johonkin havaittuun yhteiskunnalliseen haasteiseen, tai eriarvoisuuden tilaan. Hankkeet voivat olla myös tutkimushankkeita, tai palvelujärjestelmiä tukevia – usein heikommassa asemassa olevien tukemiseksi toteutettavia hankkeita. Hankeideoiden on oltava Diakin strategian mukaisia ja sitä kautta myös opetukseen löytyy luontevia yhtymäkohtia.
Hankeideoita voivat Diakissa jättää sekä henkilöstön edustajat että opiskelijat. Idea voi tulla myös ulkopuolisilta tahoilta huolena vallitsevasta yhteiskunnallisesta tilasta, tai kumppanuustoiveena hankekonsortion muodostamiseen.
Sisäinen hankeideoiden kommentointiprosessi monipuolistaa idean tarkastelua jalostamista ja arviointia myös TKIO:n osalta. Prosessin tavoitteena on rakentaa perusteltu lopullinen hankeidea, jossa hyödynnetään mahdollisimman hyvin myös Diakin sisäistä asiantuntijuutta.
Hankevalmistelusta toteutukseen
Hankevalmisteluprosessin aikana hankkeen ideasta luodaan toteutuksen kokonaisrakenne. Lähtökohta on vastata valittuun kehittämisteemaan haettavan rahoituksen mukaisesti. Kehitettävien palvelujen ja toimintojen pysyvyys ja jatkuvuus ovat kriittisiä tekijöitä hankerahoitusten myöntämiselle. Näistä lähtökohdista on hyvä miettiä myös, miten hankkeessa tuotettava ajankohtainen tieto saadaan juurtumaan myös korkeakoulun sisäiseksi asiantuntijuudeksi sekä opiskelijoiden ammatilliseksi osaamiseksi.
Opetuksen ja hankkeiden yhteistyön mahdollisuudet konkretisoituvat hankkeiden toteutusvaiheessa. Hankesuunnitelmat ovat toteutuksen käsikirja ja toteutettava kehittämistyö sen käytännön ilmentymä. TKIO lähtee liikkeelle yhteensopivista teemoista ja yhtymäkohdista opiskelijoiden ja/tai opetuksen tarpeiden kanssa.
Hankkeitten toteuttamista tuetaan rakenteilla, kuten projektipäälliköiden perehdytys, hankkeitten aloituskokoukset ja hankeopas, joissa kannustetaan miettimään myös TKIO-yhteistyön mahdollisuuksia.
Hankkeitten toteuttamista tuetaan rakenteilla, kuten projektipäälliköiden perehdytys, hankkeitten aloituskokoukset ja hankeopas, joissa kannustetaan miettimään myös TKIO-yhteistyön mahdollisuuksia. Hanke-esittelyjen työtila on tätä tarkoitusta varten ja jatkossa työtilassa keskitytään entistä enemmän yhteistyön rakentamisen tukemiseen.
TKIO voi toteutua hankkeissa monella tapaa. Perinteisesti opiskelija voi tulla tekemään hankkeeseen opinnäytetyön, tai harjoittelun. Tehtävät voivat liittyä myös yksittäisiin opintojaksoihin. Opiskelijat voivat tehdä hanketeemoihin liittyen esimerkiksi kartoituksia, kirjallisuuskatsauksia, organisoida tapahtumia, tuottaa podcasteja tai muita materiaaleja. Opiskelijoita muistutetaan hankeyhteistyömahdollisuuksista opintojaksoilla. Opetukseen hanketoimijat voivat tuottaa esimerkiksi hankkeen kehittämisteemoihin liittyviä asiantuntijapuheenvuoroja.
Hanketuotosten juurtuminen opetukseen ja opiskelijoiden osaamiseksi
Hankkeiden toimenpiteiden tarkoitus on luoda pysyviä ja vaikuttavia tuloksia ja ratkaisuja. Kehittämistyötä tehdään ajassa olevien ilmiöiden parissa, ratkaistaan ongelmia ja tarjotaan palveluja, joita ei muuten ole tarjolla. Kohderyhmänä ovat usein henkilöt, jotka jollain tapaa ovat heikommassa asemassa. Näiden luotujen ratkaisujen, tai kehittämistoimenpiteiden hyödyntäminen opetuksessa, tai opiskelijoiden oppimiskokemuksina ja ammatillisen kasvun välineinä, ovat TKIO-työtä parhaimmillaan. Yhteistyöstä hyötyvät sekä hankkeet että opiskelijat. Sopivien yhteistyömahdollisuuksien rakentaminen vaatii ennakointia sekä hankkeiden ja opetuksen välistä aktiivisuutta ja hyvää viestintää.
Koko hankkeen elinkaaren ajan tehtävä levittämis- ja juurruttamistyö mahdollistaa monin eri tavoin yhteistyön tekemistä. Hankkeissa tuotetut julkaisut, toimintamallit, koulutukset ja muut materiaalit kootaan jatkossa hanke-esittelyjen työtilaan. Siltä ne ovat Diakin sisäiseen käyttöön helppo löytää ja ne ovat hyödynnettävissä esimerkiksi opetuksessa, hankkeiden välisen yhteistyön rakentamisessa, uusien hankkeiden ideoinnissa tai jopa palveluliiketoiminnan tuotekehittelyn ituina.
Opetuksen ja hanketoiminnan toimiva yhteistyö vaatii tietoista ennakoivaa suunnittelua ja aktiivista vuorovaikutusta koko hankkeen elinkaaren ajan. Hankkeissa tuotetun ajankohtaisen tiedon, toimintamallien, tai kehittämisratkaisujen integroiminen opetukseen hyödyttää sekä opiskelijoita, henkilöstöä että hankkeiden kohderyhmiä. Parhaimmillaan TKIO-yhteistyö vahvistaa hanketoteutusten vaikuttavuutta ja luo pohjan uusille kehittämisideoille.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251217120803
