Nuorisolähtöinen työote on osoittautunut toimivaksi tavaksi tavoittaa ja tukea nuoria. Mahdollisuus osallisuuteen -hankkeessa nuorten ideat ovat ohjanneet toimintaa muun muassa karaoken, röijykurssien ja tangomarkkinoiden äärelle. Kun nuoria kuunnellaan ja heittäydytään mukaan heidän maailmaansa, rakennetaan luottamusta ja osallisuutta. Vahvistunut osallisuus puolestaan edistää selvästi etenemistä muilla yhteiskunnan osa-alueilla tukien myös nuorten työ- ja koulutuspolkuja.
Nuorisolähtöisyys tarkoittaa sitä, että toiminta lähtee nuorista itsestään. Nuoria kuunnellaan herkällä korvalla: heidän kanssaan keskustellaan heille ajankohtaisista aiheista, toteutetaan heidän toivomaansa toimintaa ja edistetään asioita heidän haluamillaan tavoilla.
Nuorisotyölle on tyypillistä epävirallinen mutta ammattitaitoinen kasvatus. Tavoitteena on edistää nuoren itsetuntemusta ja elämäntaitoja sekä vahvistaa hänen paikkaansa yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Työn ensisijaisia vahvuuksia ovat joustavuus ja mukautuvuus eri ympäristöihin. (Komonen, 2018, s. 42–45.)
Nuorisotyötä tehdään nuorten omissa ympäristöissä ja yhteisöissä heidän tarpeidensa ja kiinnostustensa pohjalta. Tärkeää on mahdollistaa uusia kokemuksia sekä luoda ilmapiiri, jossa saa epäonnistua ja oppia. (Mt.) Nuorisolähtöinen työote on yksi toimivista tavoista tavoittaa ja tukea nuoria.
Nuorten ideat ohjaavat toimintaa
Nuorisolähtöinen työote on ollut keskiössä Mahdollisuus osallisuuteen -hankkeessa, jossa on pyritty tavoittamaan erityisesti koulun ja työn ulkopuolella olevia romaninuoria. Toiminnan ideoimisessa ja toteuttamisessa on pyritty kuulemaan nuoria aktiivisesti.
Nuorille on järjestetty muun muassa nuorten iltoja, toiminnallisia kerhoja, retkiä, grillausta, urheilua ja ammatillista valmennusta. Tavoitteena on ollut rakentaa paikkoja, joissa nuoret saavat mielekästä tekemistä, uusia kokemuksia, tärkeää tietoa ja positiivista, itsetuntoa vahvistavaa vuorovaikutusta.
Kahden vuoden aikana hanke on tavoittanut lähes 200 nuorta. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että toiminta on edistänyt monen nuoren osallisuutta ja hyvinvointia. Erityisesti haastavissa elämäntilanteissa olevien nuorten tavoittaminen ja tukeminen ei ole helppoa, vaan vaatii muuntautumiskykyisiä ja joustavia toimintatapoja. Niitä onkin testattu runsaasti hankkeen aikana.
Erityisesti haastavissa elämäntilanteissa olevien nuorten tavoittaminen ja tukeminen ei ole helppoa, vaan vaatii muuntautumiskykyisiä ja joustavia toimintatapoja.
Luottamus rakentuu huutopussin, musiikin ja röijyjen äärellä
Romaninuorten parissa toteutettava nuorisotyö on monella tapaa samanlaista kuin missä tahansa nuorisoporukassa. Kuitenkin tietyt toimintamuodot, kuten musiikki, karaoke ja röijykurssit, ovat erityisesti romaninuorten suosiossa. Nuorisotyössä onkin usein hyvä huomioida nuorten kulttuuri-identiteetti. Kulttuuri-identiteetti liittyy tunteeseen kuulumisesta ryhmään, joka jakaa muun muassa samankaltaisia tapoja, arvoja, perinteitä ja historiaa. (Vihreälehto, i.a.) Se kytkeytyy läheisesti osallisuuteen, joka puolestaan tarkoittaa kuulumista johonkin sekä sitä, että voi osallistua ja tulla hyväksytyksi omana itsenään (Nivala, 2021).
Nuorisotyötä tekeviltä, etenkin kulttuuriyhteisön ulkopuolisilta, tämä vaatii heittäytymiskykyä ja avarakatseisuutta. Itseään ei saa ottaa liian vakavasti, ja nuoriin kannattaa suhtautua rempseällä otteella – toki tilannetta lukien. Itsensä nolaaminen karaokessa tai ompelemisen opettelu nuorten kanssa saattaa olla todella toimiva tapa tutustua sekä rakentaa suhdetta nuorten kanssa. Joskus on jopa parempi, ettei ohjaaja itse osaa – silloin nuortenkin kynnys osallistua on matalampi.
Yhtä toimiva tapa on ollut istua iltaa nuorten kanssa huutopussia opetellen ja samalla elämästä jutellen. Peliporukasta muodostuu nopeasti luottamuksellinen tila, jossa pöydän ääressä kortteja heitellen jaetaan ajatuksia arjesta sen kaikessa rehellisyydessään. Pelaajat vaihtuvat ja uusia liittyy mukaan, jolloin tutustuminen tapahtuu rennosti kortin peluun ohessa.
Osalle nuorista sopii rauhallisempi ja pehmeämpi lähestymistapa, kun taas toisten kanssa toimii suorasanaisuus. Kaikkien nuorten kanssa onnistuneinta on silti toiminnallisuus. Yhteisen tekemisen, vitsailun ja jopa hyväntahtoisen piikittelyn lomassa tapahtuu nimittäin se tärkein: luottamuksen rakentuminen.
Avarakatseisuus nostaa nuorten ideat esiin
Nuorisolähtöisessä hankkeessa kaikkein tärkeintä on kysyä ja aidosti kuunnella nuorten ideoita. Se ei tarkoita vain sitä, että nuoret kertovat ajatuksistaan. Sen sijaan nuorisolähtöisyys on aktiivista osallisuutta: toiminta ideoidaan nuorten kanssa yhdessä, eikä heidän ehdotuksiaan sivuuteta.
Nuoret tietävät parhaiten, millainen toiminta puhuttelee ja tukee heitä. Siksi on viisasta tarttua myös lentäviin ideoihin. Mahdollisuus osallisuuteen -hankkeessa monet niistä ovat onnistuneet erinomaisesti ja tavoittaneet nuoria, joita on ollut haastava saavuttaa. Esimerkiksi 18–29-vuotiaille suunnatut tangomarkkinat osoittautuivat romaninuorten keskuudessa suureksi menestykseksi, vaikka ajatus voi ulkopuolisesta kuulostaa hieman vieraalta.
Nuorisolähtöinen toiminta innostaa nuoria sekä osallistumaan että toteuttamaan. Moni nuori on osallistumisen jälkeen auttanut hanketta keksimään uusia ideoita ja toiminut hankkeen vapaaehtoisena.
Nuorten ääni kuuluu nuorisolähtöisessä työssä
Nuorisolähtöisessä työotteessa nuoria kuunnellaan ja rohkaistaan sanoittamaan omia ajatuksiaan ja näkemyksiään. Nuoria kannustetaan olemaan omaa mieltä ja tuomaan sen myös julki.
Nuorten näköinen toiminta rakentaa vuoropuhelua nuorten ja aikuisten välille. Rennossa ja turvallisessa ilmapiirissä nuoret voivat pohtia elämäänsä, pyytää apua, kertoa unelmistaan ja sitoutua niiden edistämiseen yhdessä ohjaajien kanssa.
Siksi Mahdollisuus osallisuuteen -hanke on onnistunut nuoria tukevassa työssään.
Lähteet
Nivala, E. (2021). Osallisuuden moninaisuus. Kansalaisyhteiskunta. https://kansalaisyhteiskunta.fi/tietopankki/osallisuuden-moninaisuus/
Komonen, M. (2018). Nuorisotyön eurooppalainen viitekehys. Teoksessa K. Komonen & J. Ronkainen (toim.), Punaisen langan virkkausta – Näkökulmia nuorisotyön koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämistyöhön (s. 41–52). (XAMK Kehittää 46). Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-094-4
Vihreälehto, I. (i.a.). Mikä on kulttuuri-identiteetti? Saatavilla 7.11.25 https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/mika-kulttuuri-identiteetti#:~:text=Identiteetill%C3%A4%20tarkoitetaan%20ihmisen%20omakuvaa%2C%20k%C3%A4sityst%C3%A4,yhteiselle%20arvopohjalle%2C%20menneisyydelle%20ja%20traditioille
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251105105392
Mahdollisuus osallisuuteen
- Mahdollisuus osallisuuteen -hanke edistää romaniyhteisön hyvinvointia ja osallisuutta yhteisölähtöisesti Uudenmaan alueella. Sen keskiössä on vahvistaa erityisesti romaninuorten osallisuutta sekä tukea myös työ- ja koulutuspoluilla.
- Hanketta toteuttavat Diak ja Suomen Romanifoorumi. Hanketta osarahoittaa Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+).
